Sinä maataloon emännäksi tullut
Se että olet nyt emäntä ei tarkoita sitä että saat tuhota suvun perintötavaroita, jotka olleet sukupolvelta toiselle siellä. Ei ole paljoa vaadittu että esim yksi huone tai vintti pysyy niiden säilytyspaikkana
Kommentit (21)
Ei varmaan ole liikaa vaadittu että suku hakee romunsa pois sieltä emännän kodista. Se ei ole mikään varasto enää siinä vaiheessa kun uusi sukupolvi ottaa/ostaa tilan hoitoonsa.
Vähän vois tietysti miniälläkin olla pelisilmää ja kunnioitusta.
Ja sit sama toiseenkin suuntaan.
Vaikea arvioida kumpi on tässä tapauksessa enemmän väärässä, yleensä vähän molemmat.
Mitä tarkoitat tuhoamisella? Kaatopaikalle/kierrätykseen vientiä, entisöintiä?
Miksi suvun pitäisi ottaa niitä tavaroita pieniin asuntoihinsa kun maatilalla on isot säilytystilat niille? Kuka esim pystyy huolehtimaan antiikkihuonekaluista tai kymmenistä valokuva-albumeista, suvun kastemekosta jne.?
Vierailija kirjoitti:
Miksi suvun pitäisi ottaa niitä tavaroita pieniin asuntoihinsa kun maatilalla on isot säilytystilat niille? Kuka esim pystyy huolehtimaan antiikkihuonekaluista tai kymmenistä valokuva-albumeista, suvun kastemekosta jne.?
Miksi niitä pitäisi sen maatilankaan säilöä jos ne ei kenellekään käyttöön kelpaa?
Vierailija kirjoitti:
Miksi suvun pitäisi ottaa niitä tavaroita pieniin asuntoihinsa kun maatilalla on isot säilytystilat niille? Kuka esim pystyy huolehtimaan antiikkihuonekaluista tai kymmenistä valokuva-albumeista, suvun kastemekosta jne.?
Tällainen asenne sukulaisella tai maatilan vanhaemännällä johtaisi suoraan siihen, että minusta ei tämän maatilan emäntää tulisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi suvun pitäisi ottaa niitä tavaroita pieniin asuntoihinsa kun maatilalla on isot säilytystilat niille? Kuka esim pystyy huolehtimaan antiikkihuonekaluista tai kymmenistä valokuva-albumeista, suvun kastemekosta jne.?
Miksi niitä pitäisi sen maatilankaan säilöä jos ne ei kenellekään käyttöön kelpaa?
Koska ne mahtuvat sinne ja ovat aina olleet siellä
Sitten ne tavarat katsotaan yhdessä läpi, mietitään mikä oikeasti on säilyttämisen arvoista ja katsotaan niille järkevät paikat, mutta sukulainen tai vanhaemäntä ei sitä sanele, "Einari-vainaan vanhat kalsarit ovat aina olleet tässä eteiskaapissa!!!"
Mitään muistohuonetta tai romuvarastoa ei kukaan ole velvollinen kodissaan pitämään. Nykyaikaiseen maataloon tarvitaan toimistot ja etätoimistot, moni käy tilan ulkopuolella töissä.
Jokainen saa kotonaan tehdä mitä haluaa. Itse otin pari roskalavaa ja kaikki roina kuskattiin kaatikselle.
Jos tähän 25 vuoteen minkä olen tässä emäntänä ollut et ole tavaroita hakenut niin kummassa vika?
Ei tosin meillä tälläistä tilannetta ole ollut, tietääkseni. Minua tosin harmittaa kun meillä on 2 isoa latoa täynnä muiden tavaroita kun itselläkin olisi niille käyttöä. Meidän tavarat on pihalla ja muiden suojassa ladossa… tavaroita joita kukaan ei ikinä käytä, hae tai edes varmaan muista olevan. 20 vuotta on kälyn sahaamat puut olleet taapelissa siellä, yhtään lautaa sieltä ei kukaan ole hakenut. Siellä on myös kaikkea hamsrtattua jotka on unohdettu sen jälkeen kun sinne on laitettu.
Eli jos sinulla tavaraa toisten nurkissa, hae ne pois. Tilan väki tarvitsee varastot omaan käyttöön. Jos et hae niin sovi vaikka vuokra tavaroiden säilytykselle. Älä oleta vaan puhu, kysy ja sovi. En ihmettele jos tilan väki kyllästyy olemaan muiden varastonapaikkana. Se talo on heidän koti, ottaisitko sinä omaan kotiin toisten tavaroita varastoon?!
Jotkut antiikkitavarat tavallaan kuuluu taloon ja jatkavat siellä elämäänsä osana historiaa. Jälkipolville pitää kertoa niiden merkitys ja tarina. Mutta jotkut sukulaisten omat tavarat, jotka on vaan säilötty sinne aikoinaan, ei kuulu taloon. Kannattaa ilmoittaa ajoissa, että ensi kesänä on yksi viikonloppu jolloin siivoatte ja sen jälkeen tavarat lähtee kierrätykseen ja kirppareille jos kukaan ei niitä hae tai ilmoita säilyttävänsä itsellään.
Nämä asiat olisi hyvä pohtia sukupolvenvaihdoksen yhteydessä ja miettiä ovatko uudet jatkajaehdokkaat suvun historian kannalta sopivat tilan jatkajat.
Tottakai hokainen saa päättää mitä tavaroita haluaa kotonaan pitää. Jos jotkut perintökalleudet on jollekkin sukulaiselle tärkeitä, niin ihan vaemasti voi hakea ne pois ja vuokrata omaan laskuun esim varastotilan niille.
Ei muuta ko Ikeaa ja Sotkaa pirtti piukkaan ja hiiteen sellaiset vanhat kokopuiset järkäleet.
Kun minun kotitilalle jäänyt veli aikanaan löytää jonkun naisen, aion olla sen paras kaveri ja jos sinne jää jotain petintötavaroita joista he omasta tahdostaan haluavat luopua, suostun ostamaan ne vaikka rahalla pois.
Mainittakoon että en edes ole sen veljen kanssa hyvissä väleissä.
Se tila on sitten sen naisen koti, niinkuin siitä tuli joskus minun äidin koti. Minä löydän oman paikkani kyllä muualta. Olen huomannut että elämässä sillä asenteella liikkuville käy paremmin kuin niille jotka jää kiinni siihen kotitilaan. Vaikka minullakin on sinne tunnesiteitä niin niistä pitää kuulkaas päästä yli.
Mitä tarkoitat suvun tavaroilla? Nykyisen isännän sisarusten lapsuuden "romuja", joita ei haluta omaan kotiin? Vai 1700-luvun pirttikalustoa?
Miettikääpä millaista on olla maatalolla nuorena emäntänä kun miehen suku kirjoittaa nettiin kaiken mitä teet väärin. Ja tämä on vain jäävuoren huippu! Mitään ei saisi maalata, tavaroita ei saisi liikuttaa, kaapin paikka on ollut tuossa aina ja miksi se nyt piti siirtää!
En kadehdi ketään tuossa asemassa olevaa. Toivon että puoliso on näissä tilanteissa järkähtämättä vaimonsa tukena.
Vierailija kirjoitti:
Miksi suvun pitäisi ottaa niitä tavaroita pieniin asuntoihinsa kun maatilalla on isot säilytystilat niille? Kuka esim pystyy huolehtimaan antiikkihuonekaluista tai kymmenistä valokuva-albumeista, suvun kastemekosta jne.?
Suvun IT näppärä teini voi digitalisoida ne kymmenet valokuva-albumit 😊
Suvun kastemekko voi kiertää. Ei asutusta kodista voi tehdä Suvun varastoa.
Minä heitin pois (keråykseen) monta jätesäkillistä vanhoja lastenvaatteita, vanhoja lasten monoja, vanhoja lasten luistimia, vanhoja leluja. Roskiin meni varmaan 5 jätesäkillistä rikkinäisiä vaatteita ja leluja.
Lisäksi vein keräykseen miehen sisarusten tilalle jättämiä 80-luvun kynttilätuikkuja, rumia kuppeja ja tiimarin posliinikoiria.
Miehellä on 5 sisarusta jotka edelleen meille tullessaan tulevat kuin kotiinsa, menevät esim makuuhuoneessa olevaan vaatehuoneeseen ihmettelemään, eikö Kalle-nalle ole enää siellä. No olisivat vieneet nallet mennessään kun ovat jo 20 vuotta asuneet omissa kodeissaan. Ja aukovat meillä kaapprja ja laatikoita. Tosi epäkohteliasta.
Jos ne tavarat on sulle niin tärkeitä, niin ole hyvä ja käy kärrillä roudaamassa ne omaan himaas.