Lue keskustelun säännöt.
Äitiysloma loppumassa ja mies haluaa mut töihin
02.02.2015 |
Haluaisin olla pitkään vauvan kanssa kotona ja mahdollisuuksien mukaan imettääkin vielä pitkään. Mies haluaa, että menen töihin tekemään viikonloppuja ja hän katsoisi sillä aikaa vauvaa.
Eli tää olisi siis edessä huhtikuussa. Noh, ensinnäkin olen ollut erossa vauvasta kerran 1h, niin että olen käynyt kaupassa sekä 2h niin, että anoppi on ollut ulkoiluttamassa vauvaa. Loput ajat on sitte sellasia 30min lenkillä/saunassa jne. Ja mies jotenkin ajattelee, että menen töihin, vaikka vain 4 tunniksi. Noh, työmatka onkin siihen päälle sellanen 45+45min.
Meidän työt on sellasia, että olen asiakaspalvelussa ja saan 8h työstä 100€. Mies saattaa tienata 200€ kun soittaa yhden puhelun. Oltiin samatuloisia ennen vauvaa ja meillä on kulut mennyt aina puoliksi tähänkin asti. Tällä hetkellä saan sellasen 1300€ äitiysrahaa käteen, mies saa kuussa 2000-5000€, viime kuussa jopa 10000€ ja sillä hän nyt sitten saa maksettua vähitellen uutta autoaan pois.
Sitten hän myös kiroaa sitä, että hänen tulonsa vaikuttaa mun kotihoidontuen määrään. No niin, eikös se sillon tarkota sitä, että hänen pitäis ehkä vähän avittaa mun kotiäitiyttä rahallisesti. Saisin varmaan paremmat rahat yksinhuoltajanakin :o. Huoh...
Meillä on molemmilla saman verran rahaa säästössä. Mies tietysti ajattelee niin, että mitä hän makselee mun elämistä kun mulla on kerran rahaa. Noh, mua taas pelottaa se, että jos nyt käyttäisin kaikki säästöni vauvan kanssa kotona olemiseen niin sitten kohta tulee joku ero ja oon köyhänä yksinhuoltajana.
Asiaa ei yhtään auta se, että mää olen 4 lapsen perheestä, jossa äiti on ollut 20 vuotta kotona lasten kanssa ja isä elättänyt perheen ja sitä vastoin taas mun mies on elänyt kahdestaan äitinsä kanssa, jossa äiti on lopettanut hampaiden tulon jälkeen imetyksen ja laittanut lapsen aikasin päiväkotiin rahanpuutteen vuoksi. Molemmat meistä on sitä mieltä, että oma lapsuus on ollut paras. Eli minä olin äidin kanssa kotona, mies oli lapsena päiväkodissa.
Mielipiteitä kaipailisin...
Kommentit (148)
Vaikuttaa sille, että haluaisit vaan maata kotona samaa aikaan kun mies toisi ruuan pöytään. Laiskuutta sisarkulta, laiskuutta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä menisin töihin jos mieheni pyytäisi sitä, tietenkin pyynnölle olisi syy kuten talous/halu jäädä vanhempain- tai hoitovapaalle. Meillä mies on maksanut elämisen kun olen halunnut olla kotona lapsen kanssa ja on pitänyt opiskella. Ikinä ei sanonut, että nyt lapsi hoitoon ja tienaamaan (olin kotona siihen saakka kun lapsi oli 3.5v). Meillä mies on suostunut tekemään lyhennettyä viikkoa lapsen takia ja jäänyt vanhempain- ja hoitovapaallle pyynnöstäni. Halusin takaisin opintoihin aina välillä. Molemmat ovat olleet valmiita tekemään tarvittavat toimenpiteet yhteisten ja erillisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Jos on mahdollisuus vkloppu töihin niin ehdottomasti menisin, vähän lepoa omalle mielelle ja jotain "omaa" touhuttavaa ilman vauvaa! Tekee varmasti ihan hyvää.
[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 10:28"]
142 jatkaa. Siis mies on jotenkin aivan kädetön lasten kanssa, jopa itsensä kanssa. Ja se johtuu siitä, että alkaa sählätä jos olen vieressä, joten mikään ei oikein onnistu. Lisäksi jos joku on hankalaa, tietää että minä olen vieressä ja hoidan homman. Kun jää yksin, ei epävarmuuttaan sählää joten kaikki on helpompaa. Lisäksi jos joku asia tuntuu hankalalta, joutuu käyttämään omaa päätä. Sama minulla on esim. ruuanlaitossa. Mies on aina meillä laittanut ruuan, koska on siinä parempi, kokeneempi, jaksaa nähdä vaivaa ja tykkää siitä. Auta armias jos minä laitan ruokaa. Tuntuu että mies kuitenkin ajattelee että "Ei tota noin kuulu tehdä, tuo pitäs tehdä näin, ei tosta tuu mitään...". Vaikka tuskin ajattelee. Sitten jos en vaikka löydä jotain keittiövälinettä, kysyn mieheltä koska se on helpointa. Jos olisin yksin, joutuisin etsimään sen itse ja kyllä ne yleensä varsin hyvin löytyy. Eli avuttomuus, viitsimättömyys ovat usein omaa epävarmuutta toisen, kokeneemman edessä.
[/quote]
Mulla on ihan sama töissä jos joku pomo on vieressä katsomassa mitä teen. Yleensä tehdään itsenäisesti hommia ja silloin mulla ei ole mitään ongelmia.
Eli BACK OFF!!
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 18:14"]
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 16:58"]No minun mielestäni sinun miehesi ei edes vaadi mitään kohtuuttomuuksia. Jos sinulla on noin hyvä tilanne, että työnantajan puolesta olisi ok tuo järjestely niin ainakin kokeilisin. Jos mies ei hoida lasta kunnolla sinun ollessasi poissa niin sitten lopetat viikonlopputyöt ja silloin sinulla on siihen oikea peruste. Nuo imetys- ja muut syyt kuulostavat pelkiltä tekosyiltä. En oikein ymmärrä miksi miehen pitäisi elättää sinua ties kuinka pitkään kotona, jos ja kun sinulla olisi mahdollisuus tienata edes vähän siihen yhteiseen kassaan ja tililläsikin on rahaa. Ei kai se, että teillä on yhteinen lapsi, tarkoita, että miehen pitää elättää hänet ja vielä sinutkin? Olisiko ok, jos mies jäisikin kotiin siihen asti, että lapsi on 3v ja sinä toisit yksin leivän pöytään? [/quote] Avo ja avioliitossa vaikka ei ole edes yhteisiä lapsia niin puolisolla on puolison elatusvelvollisuus. Ja näin on. Lisäksi jo laki sanoo sen että vähemmän ansaitsevaa ei saa laittaa kohtuuttomaan taloudelliseen tilanteeseen esim maksattamalla esim tasan just puolet yhteismenoista vaan hänelle on jäätävä tarpeeksi ns omaan kulutukseen. Jos pari asuu yhdessä niin rahat on yhteisiä tai jos ei ole niin suurempituloisempi käyttää pienempituloista hyväkseen. Ihmettelen miksi sentilleen tasan maksavat eivät ota huomioon esim sitä että mies syö aivan varmasti enemmän ruokaa kuin nainen. Ja kuitenkin puoleksi jakavat
[/quote]
:D vai hyväksikäyttäjä. Mietippä uudestaan, jos toinen tienaa 1500€ ja toinen 6000€/kk niin mitä luulet hyötyykö vähemmäntienaava laiska loinen mitään isompituloisen (yleensä mies) tuloista? Sitä paitsi mikä on tarpeeksi omaan kulutukseen? Luuletko, että esim. 1500€ käteen saavalla on jotain laillisia oikeuksia puolison isompiin tuloihin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 13:36"]
Mulla ei siis olisi mahdollisuus tehdä 4h työpäiviä kuin sunnuntaisin, lauantaisin 6-8h. Keikkatyöntekijä olen ja työpaikat on yleensä sen 45min ajomatkan päässä. Eli jos haluan pitää säästöni tilillä pahan päivän varalle niin mun tarttis tehä töitä kuussa sellanen 9pv. Kaikki viikonloput siis. Tervemenoa myös parisuhteelle sitten siinä kun ei nähtäis miehen kans enää ku iltaisin ja aamuisin väsyneinä. Ap
[/quote]
5,5 tuntia sunnuntaisin niin johan on koko päivä mennyt ja parisuhde rikki? Eihän mies ehdi tuossa ajassa kuin laittaa paikat kuntoon ja käydä kaupassa, mikä siis ongelma?
Mun mielestä laiskuus ja väsymys on kaksi ihan eri asiaa. Se on hyvä sanoa kotona ollutta äitiä heti laiskaksi loiseksi.
En ole laiska, vaan tekisin kyllä töitä paljon, mutta kun ei meinaa jaksaa. Unettomuuskaan ei johdu pelkästään vauvasta vaan aiemmasta burn outista töissä.
Kyllä tässä voisi vaikka pari sunnuntaita tehdä kuukaudessa töitä. Se raha auttaa vähän, mutta ei tarpeeksi. Vauvasta en edelleenkään tiä miten pärjää 6h ilman rintaa. Tuttia ja pulloa ei vaan huoli enkä edes minä saa rauhoitettua vauvaa muuta kuin rinnalle. Tänäänkin vauva ollut melkein yli 10 kertaa rinnalla.
Onhan tässä tietysti pari kk vielä aikaa, mutta luulen, että siinä ajassa saan imetyskerrat vähenemään ehkä just 3h välein.
Ap
142 jatkaa.
Siis mies on jotenkin aivan kädetön lasten kanssa, jopa itsensä kanssa. Ja se johtuu siitä, että alkaa sählätä jos olen vieressä, joten mikään ei oikein onnistu. Lisäksi jos joku on hankalaa, tietää että minä olen vieressä ja hoidan homman.
Kun jää yksin, ei epävarmuuttaan sählää joten kaikki on helpompaa. Lisäksi jos joku asia tuntuu hankalalta, joutuu käyttämään omaa päätä.
Sama minulla on esim. ruuanlaitossa. Mies on aina meillä laittanut ruuan, koska on siinä parempi, kokeneempi, jaksaa nähdä vaivaa ja tykkää siitä. Auta armias jos minä laitan ruokaa. Tuntuu että mies kuitenkin ajattelee että "Ei tota noin kuulu tehdä, tuo pitäs tehdä näin, ei tosta tuu mitään...". Vaikka tuskin ajattelee. Sitten jos en vaikka löydä jotain keittiövälinettä, kysyn mieheltä koska se on helpointa. Jos olisin yksin, joutuisin etsimään sen itse ja kyllä ne yleensä varsin hyvin löytyy.
Eli avuttomuus, viitsimättömyys ovat usein omaa epävarmuutta toisen, kokeneemman edessä.