Lue keskustelun säännöt.
Miehen outo raivoaminen
02.02.2015 |
Eilen tuli mun työtilaan (joka sijaitsee kodin yhteydessä) raivoamaan, rymistään ja potkimaan tavaroita nurin, koska minä ja lapset oltiin käytetty kuumemittarin patterit loppuun ja pojalla lämpöilyä. Olin mitannut sen mielestä lyhyen ajan sisällä kolme kertaa. Menin sitten kokeilemaan mittaria, toimi ihan normaalisti. Edellisenä iltana raivos saunassa joidenkin pyyhkeiden takia.
Varsinkin viikonloppuisin on tällaista. Montaa asiaa ei minä ja lapset tehdä oikein. Meidän kymmenvuotias tyttö on kovilla sen kanssa.
Mä en pääse heti lähtemään sen työtilan takia, koska suoritan ja maksettua urakkatehtävää siellä.
Ja en tiennyt yhteen mennessä ja lapsia tehdessä, että se onkin jotenkin mielenvikainen.
Kommentit (33)
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 09:03"]
Olkoon vaan stressiä, mutta tuollainen tyhjästä riehuminen on pelottavaa. Noin ne perhesurmaajatkin asennoituu, että vaimo on pelsepuubist ja kaiken "pahan" alku ja syy.
Tulkitsinko oikein, että mies raivotessaan rikkoo tavaroita, muttei harjoita fyysistä väkivaltaa sinua tai lapsia kohtaan? Vai harjoittaako?
Nyt ap vakava keskustelu miehen kanssa. Katsot ensin akaportin, että pääset lähtemään tarvittaessa nopeasti kotoa. Vie käsilaukku, yöpymiskamppeenne ja muut akuutisti tarvittavat autoon valmiiksi ja pidä auton avaimet taskussa valmiina. Katsot, missä lapset on, jos tulee äkkilähtö.
Sitten juttelet kahden kesken miehen kanssa. Kerrot, että olet hänestä huolissasi ja pelkäät itsesi ja lastesi turvallisuuden puolesta. Mies on saanut sinun näkökulmastasi katsoen raivareita aivan tyhjästä ja käyttäytyy pelottavasti. Vaikka hän ei vielä olisikaan lyönyt ketään, tavaroiden rikkominen on askel siihen suuntaan ja se seuraava askel voi tulla koska tahansa.
Aggrssiivisuutta voi esiintyä paitsi stressin, myös masennuksen takia. Kysy, onko mies valmis lähtemään lääkäriin, jossa juttelee masennuksen mahdollisuudesta. Myös parisuhdeterapia olisi hyvä ajatus, sitä tarjoavat kunnat perheneuvoloissa sekä seurakunnat.
Katsot siinä sitten, miten mies reagoi. Hän voi suhtautua rakentavasti ja ymmärtää, että ison miehen kiukku on teistä muista pelottavaa ja sille pitää saada stoppi TAI hän suuttuu kahta kauheammin, missä tilanteessa nuo alussa mainitsemani varotoimet tulevat tarpeeseen. Menet kaverille tai vaikka hotelliin ensin alkuun. Urakoita tulee ja menee, mutta henkikultaa tai terveyttä ei saa takaisin....
Voimia, mutta toimi nyt. Tiedän omasta kokemuksesta, miten perusturvallisuutta rapauttaa se, ettei koskaan voi tietää, mistä miehellä pätkähtää pinna poikki. Meillä oli kyse masennuksesta ja andropaussista - ja miehen perusluonteesta. Tilanne on kohentunut jo, tosin vieläkin mies voi suuttua herkästi, ei kuitenkaan ole enää samalla lailla aggressiivinen.
[/quote]
Pari kertaa on lyönyt seinään reiän. Nyt potki kenkiä, puunkantokoria ja eli ei hajoavia tavaroita. Ei käy käsiksi. Aiemmin tukisti lapsia, mutta sain sen loppumaan ja miehen itkemään. Ei suostu mihinkään terapiaan, eikä mene edes hammaslääkäriin hoidattamaan mätiä viisureitaan, kun ei muka ehdi. Aiemmin lupasi, että voidaan käydä parisuhdeterapiassa, mutta muutti sitten mielensä. Ei missään nimessä haluaisi, että erotaan, ei osaa edes nukkua yksin.
Perusluonne on aivan jotain kummallista, en muista enää miksi rakastuin ja miksi tuntui hyvältä idealta ehdä sen kanssa lapsia. Olisi pitänyt katsoa paremmin. En silti kadu lapsiani. Se on ihan sama mitä ja miten me se tehdään, viikonloppuna saadaan sangollinen niskaan. Se ihmettelee, miksen ole lasten asioissa samoilla linjoilla sen kanssa, mutta silloin kun se on paikalla, se pistää mut lapsen asemaan höykyyttämällä ja vähättelemällä. Lapset silti kunnioittavat ja kuuntelevat minua. Ainakin tyttö, se kymmenvuotias näkee, että "sillä ei ole kaikki ihan kotona". Poika, nyt seitsemänvuotias on jo kolmevuotiaana sanonut, ettei tarvitse isää. Ja minä en ole tuollaista saanut aikaan, mies itse toiminnallansa on sen tehnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 09:10"]
Eikö mies käy töissä? Sekö stressaa häntä?
[/quote]
Käy töissä, minä työskentelen kotona tiloissani.
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 09:16"]
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 09:03"]
Olkoon vaan stressiä, mutta tuollainen tyhjästä riehuminen on pelottavaa. Noin ne perhesurmaajatkin asennoituu, että vaimo on pelsepuubist ja kaiken "pahan" alku ja syy.
Tulkitsinko oikein, että mies raivotessaan rikkoo tavaroita, muttei harjoita fyysistä väkivaltaa sinua tai lapsia kohtaan? Vai harjoittaako?
Nyt ap vakava keskustelu miehen kanssa. Katsot ensin akaportin, että pääset lähtemään tarvittaessa nopeasti kotoa. Vie käsilaukku, yöpymiskamppeenne ja muut akuutisti tarvittavat autoon valmiiksi ja pidä auton avaimet taskussa valmiina. Katsot, missä lapset on, jos tulee äkkilähtö.
Sitten juttelet kahden kesken miehen kanssa. Kerrot, että olet hänestä huolissasi ja pelkäät itsesi ja lastesi turvallisuuden puolesta. Mies on saanut sinun näkökulmastasi katsoen raivareita aivan tyhjästä ja käyttäytyy pelottavasti. Vaikka hän ei vielä olisikaan lyönyt ketään, tavaroiden rikkominen on askel siihen suuntaan ja se seuraava askel voi tulla koska tahansa.
Aggrssiivisuutta voi esiintyä paitsi stressin, myös masennuksen takia. Kysy, onko mies valmis lähtemään lääkäriin, jossa juttelee masennuksen mahdollisuudesta. Myös parisuhdeterapia olisi hyvä ajatus, sitä tarjoavat kunnat perheneuvoloissa sekä seurakunnat.
Katsot siinä sitten, miten mies reagoi. Hän voi suhtautua rakentavasti ja ymmärtää, että ison miehen kiukku on teistä muista pelottavaa ja sille pitää saada stoppi TAI hän suuttuu kahta kauheammin, missä tilanteessa nuo alussa mainitsemani varotoimet tulevat tarpeeseen. Menet kaverille tai vaikka hotelliin ensin alkuun. Urakoita tulee ja menee, mutta henkikultaa tai terveyttä ei saa takaisin....
Voimia, mutta toimi nyt. Tiedän omasta kokemuksesta, miten perusturvallisuutta rapauttaa se, ettei koskaan voi tietää, mistä miehellä pätkähtää pinna poikki. Meillä oli kyse masennuksesta ja andropaussista - ja miehen perusluonteesta. Tilanne on kohentunut jo, tosin vieläkin mies voi suuttua herkästi, ei kuitenkaan ole enää samalla lailla aggressiivinen.
[/quote]
Pari kertaa on lyönyt seinään reiän. Nyt potki kenkiä, puunkantokoria ja eli ei hajoavia tavaroita. Ei käy käsiksi. Aiemmin tukisti lapsia, mutta sain sen loppumaan ja miehen itkemään. Ei suostu mihinkään terapiaan, eikä mene edes hammaslääkäriin hoidattamaan mätiä viisureitaan, kun ei muka ehdi. Aiemmin lupasi, että voidaan käydä parisuhdeterapiassa, mutta muutti sitten mielensä. Ei missään nimessä haluaisi, että erotaan, ei osaa edes nukkua yksin.
Perusluonne on aivan jotain kummallista, en muista enää miksi rakastuin ja miksi tuntui hyvältä idealta ehdä sen kanssa lapsia. Olisi pitänyt katsoa paremmin. En silti kadu lapsiani. Se on ihan sama mitä ja miten me se tehdään, viikonloppuna saadaan sangollinen niskaan. Se ihmettelee, miksen ole lasten asioissa samoilla linjoilla sen kanssa, mutta silloin kun se on paikalla, se pistää mut lapsen asemaan höykyyttämällä ja vähättelemällä. Lapset silti kunnioittavat ja kuuntelevat minua. Ainakin tyttö, se kymmenvuotias näkee, että "sillä ei ole kaikki ihan kotona". Poika, nyt seitsemänvuotias on jo kolmevuotiaana sanonut, ettei tarvitse isää. Ja minä en ole tuollaista saanut aikaan, mies itse toiminnallansa on sen tehnyt.
[/quote]
Ok, hyvä ettei hakkaa, mutta kuten sanoin, sekin päivä voi vielä tulla.
Eikä pidä väheksyä henkisen väkivallan ja pelottelun aiheuttamia vahinkoja. Mieti, lapsesi elävät koko ajan kuin huopatossutehtaassa. Varovat varpaisillaan, koska isi taas suuttuu ja alkaa riehua.
Pahasti näyttää siltä, että sinä mahdollistat tuon miehelle - enkä nyt tarkoita sinua syyllistää, vaan että jos et pane äijää pakon eteen, hän ei koskaan käyöstään muuta. Soita ja varaa aika perheneuvolaan parisuhdeterapiaan heti jo tänään. Sinne voi mennä ilman miestäkin. Mies tulee kyllä perässä, kun tajuaa sinun menevän tarvittaessa ilman häntäkin. Saat neuvolassa hyviviä ohjeita siitä, mitä tehdä. Oikeasti, nyt toimi!
5
Minulla ei ole muita tiloja tehdä urakkaani loppuun, eikä rahaa maksaa sitä takaisin (käytin huonekaluihin). On mulla säästöjä, mutta jos eroan, tarvitsen rahaa. Mä menen tekemään hiki hatussa sitä urakkaa valmiiksi, jotta saan pidettyä lupaukseni teettäjälle. En ota enää uusia vastaan, vuokraan kämpän salaa ja ilmoitan lähdöstä, kun kaikki on valmiina. Mitta alkaa olla niin täynnä, etsiköön täydellisen vaimon ja tehkööt täydellisiä lapsia sen kanssa. Säälittää jo valmiiksi.
aapee
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 09:25"]
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 09:16"]
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 09:03"]
Olkoon vaan stressiä, mutta tuollainen tyhjästä riehuminen on pelottavaa. Noin ne perhesurmaajatkin asennoituu, että vaimo on pelsepuubist ja kaiken "pahan" alku ja syy.
Tulkitsinko oikein, että mies raivotessaan rikkoo tavaroita, muttei harjoita fyysistä väkivaltaa sinua tai lapsia kohtaan? Vai harjoittaako?
Nyt ap vakava keskustelu miehen kanssa. Katsot ensin akaportin, että pääset lähtemään tarvittaessa nopeasti kotoa. Vie käsilaukku, yöpymiskamppeenne ja muut akuutisti tarvittavat autoon valmiiksi ja pidä auton avaimet taskussa valmiina. Katsot, missä lapset on, jos tulee äkkilähtö.
Sitten juttelet kahden kesken miehen kanssa. Kerrot, että olet hänestä huolissasi ja pelkäät itsesi ja lastesi turvallisuuden puolesta. Mies on saanut sinun näkökulmastasi katsoen raivareita aivan tyhjästä ja käyttäytyy pelottavasti. Vaikka hän ei vielä olisikaan lyönyt ketään, tavaroiden rikkominen on askel siihen suuntaan ja se seuraava askel voi tulla koska tahansa.
Aggrssiivisuutta voi esiintyä paitsi stressin, myös masennuksen takia. Kysy, onko mies valmis lähtemään lääkäriin, jossa juttelee masennuksen mahdollisuudesta. Myös parisuhdeterapia olisi hyvä ajatus, sitä tarjoavat kunnat perheneuvoloissa sekä seurakunnat.
Katsot siinä sitten, miten mies reagoi. Hän voi suhtautua rakentavasti ja ymmärtää, että ison miehen kiukku on teistä muista pelottavaa ja sille pitää saada stoppi TAI hän suuttuu kahta kauheammin, missä tilanteessa nuo alussa mainitsemani varotoimet tulevat tarpeeseen. Menet kaverille tai vaikka hotelliin ensin alkuun. Urakoita tulee ja menee, mutta henkikultaa tai terveyttä ei saa takaisin....
Voimia, mutta toimi nyt. Tiedän omasta kokemuksesta, miten perusturvallisuutta rapauttaa se, ettei koskaan voi tietää, mistä miehellä pätkähtää pinna poikki. Meillä oli kyse masennuksesta ja andropaussista - ja miehen perusluonteesta. Tilanne on kohentunut jo, tosin vieläkin mies voi suuttua herkästi, ei kuitenkaan ole enää samalla lailla aggressiivinen.
[/quote]
Pari kertaa on lyönyt seinään reiän. Nyt potki kenkiä, puunkantokoria ja eli ei hajoavia tavaroita. Ei käy käsiksi. Aiemmin tukisti lapsia, mutta sain sen loppumaan ja miehen itkemään. Ei suostu mihinkään terapiaan, eikä mene edes hammaslääkäriin hoidattamaan mätiä viisureitaan, kun ei muka ehdi. Aiemmin lupasi, että voidaan käydä parisuhdeterapiassa, mutta muutti sitten mielensä. Ei missään nimessä haluaisi, että erotaan, ei osaa edes nukkua yksin.
Perusluonne on aivan jotain kummallista, en muista enää miksi rakastuin ja miksi tuntui hyvältä idealta ehdä sen kanssa lapsia. Olisi pitänyt katsoa paremmin. En silti kadu lapsiani. Se on ihan sama mitä ja miten me se tehdään, viikonloppuna saadaan sangollinen niskaan. Se ihmettelee, miksen ole lasten asioissa samoilla linjoilla sen kanssa, mutta silloin kun se on paikalla, se pistää mut lapsen asemaan höykyyttämällä ja vähättelemällä. Lapset silti kunnioittavat ja kuuntelevat minua. Ainakin tyttö, se kymmenvuotias näkee, että "sillä ei ole kaikki ihan kotona". Poika, nyt seitsemänvuotias on jo kolmevuotiaana sanonut, ettei tarvitse isää. Ja minä en ole tuollaista saanut aikaan, mies itse toiminnallansa on sen tehnyt.
[/quote]
Ok, hyvä ettei hakkaa, mutta kuten sanoin, sekin päivä voi vielä tulla.
Eikä pidä väheksyä henkisen väkivallan ja pelottelun aiheuttamia vahinkoja. Mieti, lapsesi elävät koko ajan kuin huopatossutehtaassa. Varovat varpaisillaan, koska isi taas suuttuu ja alkaa riehua.
Pahasti näyttää siltä, että sinä mahdollistat tuon miehelle - enkä nyt tarkoita sinua syyllistää, vaan että jos et pane äijää pakon eteen, hän ei koskaan käyöstään muuta. Soita ja varaa aika perheneuvolaan parisuhdeterapiaan heti jo tänään. Sinne voi mennä ilman miestäkin. Mies tulee kyllä perässä, kun tajuaa sinun menevän tarvittaessa ilman häntäkin. Saat neuvolassa hyviviä ohjeita siitä, mitä tehdä. Oikeasti, nyt toimi!
5
[/quote]
Hei kiitos hyvä idea, en tajunnut, että sinne voi mennä yksinkin! Mä voin tarvita sitä siihen, että pystyn viemään eron loppuun asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kolmevuotias sanoi ettei tarvitse isää?!! Ap taitaa olla läheisriippuvainen tau sitten miehellä on iso lompakko. Älytöntä että lasten pahaa oloa jaksetaan katsella ja pahentaa vuodesta toiseen. Oksettavaa!
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 09:31"]
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 09:25"]
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 09:16"]
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 09:03"]
Olkoon vaan stressiä, mutta tuollainen tyhjästä riehuminen on pelottavaa. Noin ne perhesurmaajatkin asennoituu, että vaimo on pelsepuubist ja kaiken "pahan" alku ja syy.
Tulkitsinko oikein, että mies raivotessaan rikkoo tavaroita, muttei harjoita fyysistä väkivaltaa sinua tai lapsia kohtaan? Vai harjoittaako?
Nyt ap vakava keskustelu miehen kanssa. Katsot ensin akaportin, että pääset lähtemään tarvittaessa nopeasti kotoa. Vie käsilaukku, yöpymiskamppeenne ja muut akuutisti tarvittavat autoon valmiiksi ja pidä auton avaimet taskussa valmiina. Katsot, missä lapset on, jos tulee äkkilähtö.
Sitten juttelet kahden kesken miehen kanssa. Kerrot, että olet hänestä huolissasi ja pelkäät itsesi ja lastesi turvallisuuden puolesta. Mies on saanut sinun näkökulmastasi katsoen raivareita aivan tyhjästä ja käyttäytyy pelottavasti. Vaikka hän ei vielä olisikaan lyönyt ketään, tavaroiden rikkominen on askel siihen suuntaan ja se seuraava askel voi tulla koska tahansa.
Aggrssiivisuutta voi esiintyä paitsi stressin, myös masennuksen takia. Kysy, onko mies valmis lähtemään lääkäriin, jossa juttelee masennuksen mahdollisuudesta. Myös parisuhdeterapia olisi hyvä ajatus, sitä tarjoavat kunnat perheneuvoloissa sekä seurakunnat.
Katsot siinä sitten, miten mies reagoi. Hän voi suhtautua rakentavasti ja ymmärtää, että ison miehen kiukku on teistä muista pelottavaa ja sille pitää saada stoppi TAI hän suuttuu kahta kauheammin, missä tilanteessa nuo alussa mainitsemani varotoimet tulevat tarpeeseen. Menet kaverille tai vaikka hotelliin ensin alkuun. Urakoita tulee ja menee, mutta henkikultaa tai terveyttä ei saa takaisin....
Voimia, mutta toimi nyt. Tiedän omasta kokemuksesta, miten perusturvallisuutta rapauttaa se, ettei koskaan voi tietää, mistä miehellä pätkähtää pinna poikki. Meillä oli kyse masennuksesta ja andropaussista - ja miehen perusluonteesta. Tilanne on kohentunut jo, tosin vieläkin mies voi suuttua herkästi, ei kuitenkaan ole enää samalla lailla aggressiivinen.
[/quote]
Pari kertaa on lyönyt seinään reiän. Nyt potki kenkiä, puunkantokoria ja eli ei hajoavia tavaroita. Ei käy käsiksi. Aiemmin tukisti lapsia, mutta sain sen loppumaan ja miehen itkemään. Ei suostu mihinkään terapiaan, eikä mene edes hammaslääkäriin hoidattamaan mätiä viisureitaan, kun ei muka ehdi. Aiemmin lupasi, että voidaan käydä parisuhdeterapiassa, mutta muutti sitten mielensä. Ei missään nimessä haluaisi, että erotaan, ei osaa edes nukkua yksin.
Perusluonne on aivan jotain kummallista, en muista enää miksi rakastuin ja miksi tuntui hyvältä idealta ehdä sen kanssa lapsia. Olisi pitänyt katsoa paremmin. En silti kadu lapsiani. Se on ihan sama mitä ja miten me se tehdään, viikonloppuna saadaan sangollinen niskaan. Se ihmettelee, miksen ole lasten asioissa samoilla linjoilla sen kanssa, mutta silloin kun se on paikalla, se pistää mut lapsen asemaan höykyyttämällä ja vähättelemällä. Lapset silti kunnioittavat ja kuuntelevat minua. Ainakin tyttö, se kymmenvuotias näkee, että "sillä ei ole kaikki ihan kotona". Poika, nyt seitsemänvuotias on jo kolmevuotiaana sanonut, ettei tarvitse isää. Ja minä en ole tuollaista saanut aikaan, mies itse toiminnallansa on sen tehnyt.
[/quote]
Ok, hyvä ettei hakkaa, mutta kuten sanoin, sekin päivä voi vielä tulla.
Eikä pidä väheksyä henkisen väkivallan ja pelottelun aiheuttamia vahinkoja. Mieti, lapsesi elävät koko ajan kuin huopatossutehtaassa. Varovat varpaisillaan, koska isi taas suuttuu ja alkaa riehua.
Pahasti näyttää siltä, että sinä mahdollistat tuon miehelle - enkä nyt tarkoita sinua syyllistää, vaan että jos et pane äijää pakon eteen, hän ei koskaan käyöstään muuta. Soita ja varaa aika perheneuvolaan parisuhdeterapiaan heti jo tänään. Sinne voi mennä ilman miestäkin. Mies tulee kyllä perässä, kun tajuaa sinun menevän tarvittaessa ilman häntäkin. Saat neuvolassa hyviviä ohjeita siitä, mitä tehdä. Oikeasti, nyt toimi!
5
[/quote]
Hei kiitos hyvä idea, en tajunnut, että sinne voi mennä yksinkin! Mä voin tarvita sitä siihen, että pystyn viemään eron loppuun asti.
[/quote]
Kyllä voi mennä, eikä se ole edes harvinaista. Toivottavasti saat ajan pian, kyselevät puhelimessa jo hiukan tilanteestanne, että osaavat arvioida kuinka akuutista asiasta on kyse.
5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä kehotetaan AINA eroamaan. Täältä ei ehkä kannata kysyä neuvoa elämänsä suurimpiin kysymyksiin. Juttele jollekin ammattilaiselle. Tsemppiä!
Meillä pitkässä parisuhteessa joskus vuosia sitten ollut samankaltainen tilanne. Mies oli vain erittäin väsynyt ja stressaantunut.
Väsyy ne miehetkin. Kaikesta voi kuitenkin selvitä kun hakee ongelmiin apua. Ja mun mies tyyliä " ei tekis pahaa kärpäsellekkään"
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 17:51"]Täällä kehotetaan AINA eroamaan. Täältä ei ehkä kannata kysyä neuvoa elämänsä suurimpiin kysymyksiin. Juttele jollekin ammattilaiselle. Tsemppiä!
Meillä pitkässä parisuhteessa joskus vuosia sitten ollut samankaltainen tilanne. Mies oli vain erittäin väsynyt ja stressaantunut.
Väsyy ne miehetkin. Kaikesta voi kuitenkin selvitä kun hakee ongelmiin apua. Ja mun mies tyyliä " ei tekis pahaa kärpäsellekkään"
[/quote]Jos ei mies itse ole halukas tekemään asialle mitään ja koko muu perhe kärsii, keksitkö jotain parempaa vaihtoehtoa. Noilla lapsilla on vain yksi lapsuus ja on väärin että he joutuvat elämään sen turvattomassa ilmapiirissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen vaihdevuodet, jos 50 tai yli.Laita lekuriin.
Munkin mies löi seinään reiän mutta se johtu kuulema siitä kun se oli ottanu jotain lääkkeitä mikä taas johtui kuulema jotenkin musta. Meilläkään ei kovin hyvin mee
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sillä on vaan menkat koita kestää.
Rupee lesboksi jos et pientä riehumista kestä.
Hormoonit...
Vaimoni sanoi, että ihme hiiri oot, kun tommosesta valitat.
Mitä näitä kliseitä nyt on, kun nainen sekoo.
Eikö mies käy töissä? Sekö stressaa häntä?