Salasuhde täytti
Eilen puoli vuotta. Olen kuin uudestisyntynyt...
On ihana olla himon ja halun kohde. Haluta toista niin että sydän pakahtuu..tuntea sanat ja kosketukset.
Voin sanoa että olen herännyt eloon!
Hän on hybä minulle, minä olen hyvä hänelle. Ymmärrämme toisiamme, elämme tahoiöamme samanlaista elämää.. mutta sitten ovat hetket jolloin maailma katoaa ympäriltä ja huoneen täyttää katseet,kosketukset,suudelmat,intohimo ja kiima :)
TN42
Kommentit (88)
Minullakin oli alussa tuollaista.
Jossain vaiheessa mies ei vastannut puhelimeen ja sitten jo soittikin hänen vaimonsa, jolle mies oli heikkona hetkenään paljastanut olevansa rakastunut toiseen.
Siitä syttyi helvetti, koska vaimo pakotti minut kertomaan miehelleni tai hän kertoo. Minä kerroin, mieheni halusi silti jatkaa kanssani. Seurasi paskoja vuosia, aviomiehen jatkuaa epäilyä, kaipuuta tuohon toiseen ja lopulta jätin mieheni ja perheeni. Tietämättäni myös tuon entisen salarakkaan liitto oli kariutunut.
Löysimme toisemme uudelleen ja loppu on historiaa.
[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 11:43"]Miksi aina valitetaan?
Jokainen vastaa omista tekimisestään tai siitä ettei ole tehnyt sellaista mitä olis pitänyt tehdä.
[/quote]
Sen voin sanoa ettö tämä tavallaan pelasti minut masennuksen syövereistä. Voi jonkun korvaan kuulostaa selitykseltä. Mutta olen täysin eri ihminen kuin vuosi sitten. On ihana herätä aamulla kun tietää että joku kaipaa ja odottaa viestiä. Mutta totta sekin että en tiedä miten pää kestää..silloin voin puhua hänele näistä tunteista :)
mutta olen tarttunut hetkeen, olen tarttunut elämään. . Voin sanoa eläväni, kyn pari vuotta sitten ooin, en elänyt. Nyt voin sanoa eläväni.
ap kiuttää palautteesta!
[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 11:48"]Se häpeän tunne tuon päättymisen jälkeen on kamala.
[/quote]
Mutta ei kaikki tunne häpeää?
Tuoltahan se vielä puolen vuoden kohdalla tuntuu, mutta pääosa noista jutuista päättyy ikävästi, osa todella rumasti. Sitten kun sinne asti pääset, ap, sinäkin mietit että ei olisi pitänyt, ei olisi kannattanut. Ainoa oikea ja hyvä suhde on sellainen, johon ei liity kenenkään pettämistä.
[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 12:06"]Tuoltahan se vielä puolen vuoden kohdalla tuntuu, mutta pääosa noista jutuista päättyy ikävästi, osa todella rumasti. Sitten kun sinne asti pääset, ap, sinäkin mietit että ei olisi pitänyt, ei olisi kannattanut. Ainoa oikea ja hyvä suhde on sellainen, johon ei liity kenenkään pettämistä.
[/quote]
Tämä on varmasti totta ja kyllä mä olen tätä miettinyt. Paljonkin. Ja tiedän ett pitäisi erota tästä omasta huonosta suhteesta josta en saa mitään - mutta miksi en pysty - miksi olen näin raukkamainen? Miksi omatunto ei kolkuta? Ap
Salasuhteessa pärjää pidemmän päälle vain suhteellisen tunnekylmät ihmiset. Kaikilla muilla tunteet vievät vallan, jos kyseessä on hyvä suhde. Jos huono, suhde päättyy siihen. Kylmähermoiselle suhteen päättyminen voi harmittaa, mutta tunneihmiselle aiheuttaa jopa katastrofin. Lisäksi syyllisyyden tunteet voivat olla liikaa tunneihmiselle. Tästä syystä itse en ryhdy salasuhteisiin. Ei ole minulle riskin arvoista. Mutta onnea ap:lle kuitenkin.
[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 12:10"]Salasuhteessa pärjää pidemmän päälle vain suhteellisen tunnekylmät ihmiset. Kaikilla muilla tunteet vievät vallan, jos kyseessä on hyvä suhde. Jos huono, suhde päättyy siihen. Kylmähermoiselle suhteen päättyminen voi harmittaa, mutta tunneihmiselle aiheuttaa jopa katastrofin. Lisäksi syyllisyyden tunteet voivat olla liikaa tunneihmiselle. Tästä syystä itse en ryhdy salasuhteisiin. Ei ole minulle riskin arvoista. Mutta onnea ap:lle kuitenkin.
[/quote]
No kiitos :) hyvin sanottu..ja kyllä tässä on paljon tunteista oppinut ap
[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 11:27"][quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 11:21"][quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 11:19"][quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 11:17"][quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 11:10"][quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 11:08"]Salasuhde on aluksi juuri tuota ilotulitusta. Kun mennään pidemmälle, susta alkaa tulla mustasukkainen.
Alat vaatia enemmän, eikä yhteiset "varastetut" hetket enää riitä.
Miestä alkaa ahdistaa ja sä olet surkeena.
Usko mua, ei kannata...
[/quote]
Onko sulla kokemusta?
[/quote]
On.. Tosin meidän kävi hyvin. Ollaan nyt oltu kaksi vuotta virallisesti yhdessä. En vaan pääse siitä yli, että hajotin perheen. Tosin suhde ei ollut kauhean toimiva, mutta kuitenkin.
Jotain tekisin toisin, jos tilanne olisi nyt.
[/quote]
siis olet salarakkaasi kanssa yhdessä?
[/quote]
Kyllä. Tosin enää ei oo salarakas, pelkkä rakas nykyisin
[/quote]
:) voi ku kiva...mitäs tapahtui kun totuus paljastui
[/quote]
No nainen oli raivoissaan tälle miehelleen. Mies jäi kiinni. Oli sen verran nössö, ettei saanut kerrottua. Sen vuoden kun suhdetta salaattiin, tunteet oli kyllä yhtä sekamelskaa. Kun oltiin yhdessä oli ihanaa, taivaallista, toivoin kellon pysähtyvän. Kun oltiin erossa olin kuin tulisilla hiilillä. Kaipasin. Mies lupasi, että kertoo avokilleen. Joka päivä pohdin sitä, että jos ei kerrokaan ja kaikki tää epävarmuus jatkuu ikuisesti.
En kuitenkaan alkanut kiristää miestä kertomaan, vaikka välillä ahdisti ihan kauheesti. Mietin jo, että miten kauan sitten odotan? Vuoden? Kaksi? Kymmenen?
No sitten kun kaikki selvisi tälle naiselle, niin hänelle kaikki tuli yllätyksenä. Kaikki oli hänen mielestään hyvin. En tätäkään kommentoi sen enempää, koska en voi heidän suhteestaan tietää totuutta. Se mitä mies sanoo, voi naisen mielestä olla ihan toisin.
No nyt mies ja exänsä tulevat ihan hyvin toimeen, joten ei kaikki tarinat välttämättä pääty huonosti.
Niin, tuota se ensin on. Täällä vielä yksi saman kokenut ilmottautuu, paljonkohan meitä onkaan. Kuten joku aiemmin sanoi, alku on yhtä ilotulitusta ja onnea. Tekstistäsi kuulee että rakastut, ja sen myötä myöhemmin ahdistut, kun joudut elämään varastettujen hetkien varassa ja kuvaan astuu mustasukkaisuus ja muut negatiiviset tunteet. Kaksoiselämä syö sinua muutenkin vaikket ehkä ensin huomaa - kotona, lastesi kanssa, ystäviesi kanssa. et voi olla rehellinen. Tietysti on olemassa myös kiinnijäämisen pelko, ja tieto kuinka se voi vahingoittaa montaa ihmistä. Minulla tuota pelkoa ei ollut, ja lähdin mukaan tietäen että voin jäädä kiinni ja kestän kohdata asian. Parisuhteeni oli huono ja alistava, mutta olisi pitänyt osata erota ensin. Halusin, että lapset saisivat elää ydinperheessä.
Kiinni emme jääneet, erosin aikanaan ja salarakkaasta tuli oikea rakas ja on sitä edelleen. Mutta väärin teimme. Selitin itselleni että toimin oikeutetusti, mutta satutin ehkä eniten itseäni, enkä koskaan enää lähtisi sellaiseen mukaan. Olen tästä pahoillani.
Tee ratkaisusi. Eroa, tai jää liittoosi ilman toista miestä.
Jos eroat huonosta suhteestasi salarakkaasi takia, todennäköisesti käy niin, että jäät yksin. Salarakkaasi tuskin pystyy omasta liitostaan lähtemään. Omaa liittoasi et myöskään saa kuntoon niin kauan kuin uhraat kaiken energiasi toiseen mieheen. Luulet eläväsi nyt, mutta itseasiassa olet isossa valheen ja itsepetoksen kuplassa, pakenet, petät ja valehtelet. Siinä ei ole mitään kaunista. Tiedän ettet tajua etkä näe sitä nyt, mutta aikanaan ymmärrät.
[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 12:15"][quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 11:27"][quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 11:21"][quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 11:19"][quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 11:17"][quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 11:10"][quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 11:08"]Salasuhde on aluksi juuri tuota ilotulitusta. Kun mennään pidemmälle, susta alkaa tulla mustasukkainen.
Alat vaatia enemmän, eikä yhteiset "varastetut" hetket enää riitä.
Miestä alkaa ahdistaa ja sä olet surkeena.
Usko mua, ei kannata...
[/quote]
Onko sulla kokemusta?
[/quote]
On.. Tosin meidän kävi hyvin. Ollaan nyt oltu kaksi vuotta virallisesti yhdessä. En vaan pääse siitä yli, että hajotin perheen. Tosin suhde ei ollut kauhean toimiva, mutta kuitenkin.
Jotain tekisin toisin, jos tilanne olisi nyt.
[/quote]
siis olet salarakkaasi kanssa yhdessä?
[/quote]
Kyllä. Tosin enää ei oo salarakas, pelkkä rakas nykyisin
[/quote]
:) voi ku kiva...mitäs tapahtui kun totuus paljastui
[/quote]
No nainen oli raivoissaan tälle miehelleen. Mies jäi kiinni. Oli sen verran nössö, ettei saanut kerrottua. Sen vuoden kun suhdetta salaattiin, tunteet oli kyllä yhtä sekamelskaa. Kun oltiin yhdessä oli ihanaa, taivaallista, toivoin kellon pysähtyvän. Kun oltiin erossa olin kuin tulisilla hiilillä. Kaipasin. Mies lupasi, että kertoo avokilleen. Joka päivä pohdin sitä, että jos ei kerrokaan ja kaikki tää epävarmuus jatkuu ikuisesti.
En kuitenkaan alkanut kiristää miestä kertomaan, vaikka välillä ahdisti ihan kauheesti. Mietin jo, että miten kauan sitten odotan? Vuoden? Kaksi? Kymmenen?
No sitten kun kaikki selvisi tälle naiselle, niin hänelle kaikki tuli yllätyksenä. Kaikki oli hänen mielestään hyvin. En tätäkään kommentoi sen enempää, koska en voi heidän suhteestaan tietää totuutta. Se mitä mies sanoo, voi naisen mielestä olla ihan toisin.
No nyt mies ja exänsä tulevat ihan hyvin toimeen, joten ei kaikki tarinat välttämättä pääty huonosti.
[/quote]
millaista elämä nyt? Onko pelko pettämisestä läsnä?
[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 12:17"]Jos eroat huonosta suhteestasi salarakkaasi takia, todennäköisesti käy niin, että jäät yksin. Salarakkaasi tuskin pystyy omasta liitostaan lähtemään. Omaa liittoasi et myöskään saa kuntoon niin kauan kuin uhraat kaiken energiasi toiseen mieheen. Luulet eläväsi nyt, mutta itseasiassa olet isossa valheen ja itsepetoksen kuplassa, pakenet, petät ja valehtelet. Siinä ei ole mitään kaunista. Tiedän ettet tajua etkä näe sitä nyt, mutta aikanaan ymmärrät.
[/quote]
Olipas hyvin sanottu. Ap
[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 12:16"]Niin, tuota se ensin on. Täällä vielä yksi saman kokenut ilmottautuu, paljonkohan meitä onkaan. Kuten joku aiemmin sanoi, alku on yhtä ilotulitusta ja onnea. Tekstistäsi kuulee että rakastut, ja sen myötä myöhemmin ahdistut, kun joudut elämään varastettujen hetkien varassa ja kuvaan astuu mustasukkaisuus ja muut negatiiviset tunteet. Kaksoiselämä syö sinua muutenkin vaikket ehkä ensin huomaa - kotona, lastesi kanssa, ystäviesi kanssa. et voi olla rehellinen. Tietysti on olemassa myös kiinnijäämisen pelko, ja tieto kuinka se voi vahingoittaa montaa ihmistä. Minulla tuota pelkoa ei ollut, ja lähdin mukaan tietäen että voin jäädä kiinni ja kestän kohdata asian. Parisuhteeni oli huono ja alistava, mutta olisi pitänyt osata erota ensin. Halusin, että lapset saisivat elää ydinperheessä.
Kiinni emme jääneet, erosin aikanaan ja salarakkaasta tuli oikea rakas ja on sitä edelleen. Mutta väärin teimme. Selitin itselleni että toimin oikeutetusti, mutta satutin ehkä eniten itseäni, enkä koskaan enää lähtisi sellaiseen mukaan. Olen tästä pahoillani.
Tee ratkaisusi. Eroa, tai jää liittoosi ilman toista miestä.
[/quote]
Täällähän on viisaita paikalla :) pohdittavaa tässäkun ja hyviä pointteja! Ap joka ei ehkä näe kaikkea järkevästi tämän kuplan sisältä.
[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 12:17"]Jos eroat huonosta suhteestasi salarakkaasi takia, todennäköisesti käy niin, että jäät yksin. Salarakkaasi tuskin pystyy omasta liitostaan lähtemään. Omaa liittoasi et myöskään saa kuntoon niin kauan kuin uhraat kaiken energiasi toiseen mieheen. Luulet eläväsi nyt, mutta itseasiassa olet isossa valheen ja itsepetoksen kuplassa, pakenet, petät ja valehtelet. Siinä ei ole mitään kaunista. Tiedän ettet tajua etkä näe sitä nyt, mutta aikanaan ymmärrät.
[/quote]
Alusta asti on olkut molemmilke selvää että tämä on vain salasuhde..hän ei eroa. Itse en ole todellakaan varma oman liiton jatkostA ap
Ei me sen viisaampia olla kuin sinäkään ap, kokeneempia vain.. Surullista mutta totta. t. pari kommenttia edelle kirjoittanut.
[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 12:24"]Ei me sen viisaampia olla kuin sinäkään ap, kokeneempia vain.. Surullista mutta totta. t. pari kommenttia edelle kirjoittanut.
[/quote]
:) kauan sun suhde kesti?
Etsitkö salasuhdetta?
http://ilmaistarahaako.blogspot.fi/2015/02/etsitko-salasuhdetta.html
Toi lopettaminen on kuin tupakka tai alkoholi, ei siihen auta muiden varoittelut. Vaatii oman motivaation ja se vaatii usein tilanteen eskaloitumista.
Jos salarakas on jo ilmoittanut, ettei eroa, satutat itsesi vielä pahasti. Todennäköisesti rakastut mieheen niin että ajatus hänestä "toisen naisen" eli vaimonsa kanssa käy sietämättömäksi. Siinä tilanteessa on todella vaikea olla katkeroitumatta pahasti.
Se häpeän tunne tuon päättymisen jälkeen on kamala.