Mistä tiedän, onko musta sairaanhoitajaksi?
Sairaanhoitajan ammatti on alkanut kiinnostaa viime aikoina paljon. Myös lääkärin ammatti kiinnostaa, mutta en tiedä onko minusta siihenkään.
Opiskelen ihan eri alaa yliopistossa ja huolimatta alan mielenkiintoisuudesta, se ei tunnu omalta alalta enkä jaksaisi opiskella sitä yhtään.
Olen ollut aika herkkä neuloille. Nykyisin en enää pelkää verikokeita, mutta esimerkiksi tipan laitto tuntuu kamalalta. Eritteet inhottavat, mutta toisaalta olen ihan ongelmitta työskennellyt siivoojana, ja joskus on pitänyt siivoilla pienehköjä eritesotkuja ja olen niistä selvinnyt vaivoitta. Sairaanhoitaja ihan varmasti kohtaa isompiakin sotkuja - mistä tiedän että musta olisi siihen? En pelkää hysteerisesti esim. verta, mutta kun miettii mitä kaikkea sairaanhoitaja voi joutua näkemään, pelkään ettei musta ole siihen.
Kommentit (9)
Hyvä puoli koulutuksessa on se, että ekaan harjoitteluun mennään jo hyvinkin pian, joten jos tuntuu ylivoimaiselta, voi opiskelun lopettaa.
Lääkikseen hakua puoltaa myös se, että sinne ei ole psykologisia soveltuvuustestejä jotka varmaan sairaanhoitajan koulutukseen hakiessasi reputtaisit.
Mene lääkikseen, hoitajan työ on todella rankkaa niin henkisesti kuin fyysisesti, paska palkka ja iso vastuu. Töissä on aina kiire ja ei ehdi hoitaa tarpeeksi hyvin. Terveisin jätin kesken sh-koulutuksen ja aion hakeutua samalle alalle eri töihin missä paskaa kaadetaan niskaan pikkusen vähemmän :)
[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 01:08"]
Sairaanhoitajan ammatti on alkanut kiinnostaa viime aikoina paljon. Myös lääkärin ammatti kiinnostaa, mutta en tiedä onko minusta siihenkään.
Opiskelen ihan eri alaa yliopistossa ja huolimatta alan mielenkiintoisuudesta, se ei tunnu omalta alalta enkä jaksaisi opiskella sitä yhtään.
Olen ollut aika herkkä neuloille. Nykyisin en enää pelkää verikokeita, mutta esimerkiksi tipan laitto tuntuu kamalalta. Eritteet inhottavat, mutta toisaalta olen ihan ongelmitta työskennellyt siivoojana, ja joskus on pitänyt siivoilla pienehköjä eritesotkuja ja olen niistä selvinnyt vaivoitta. Sairaanhoitaja ihan varmasti kohtaa isompiakin sotkuja - mistä tiedän että musta olisi siihen? En pelkää hysteerisesti esim. verta, mutta kun miettii mitä kaikkea sairaanhoitaja voi joutua näkemään, pelkään ettei musta ole siihen.
[/quote]
kumpi on pienempi paha: jäädä miettimään, että olisiko sittenkin pitänyt hakea sinne sairaanhoitajakouluun vai se, että aloitat opiskelut ja mahdollisesti valmistut, ja sitten huomaat, ettet halua olla töissä sairaanhoitajana? tuossahan voi käydä niinkin, että valmistut ja viihdyt sairaanhoitajan työssä. onhan alanvaihtamisessa riskinsä, mutta jos jättää asioita tekemättä, sitäkin voi katua.
[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 01:24"]
Lääkikseen hakua puoltaa myös se, että sinne ei ole psykologisia soveltuvuustestejä jotka varmaan sairaanhoitajan koulutukseen hakiessasi reputtaisit.
[/quote]
Millä perusteella?
[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 01:37"]
[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 01:24"]
Lääkikseen hakua puoltaa myös se, että sinne ei ole psykologisia soveltuvuustestejä jotka varmaan sairaanhoitajan koulutukseen hakiessasi reputtaisit.
[/quote]
Millä perusteella?
[/quote]
Neula- ja toimenpidepelko.
Mitenniin mustasta ei olisi sairaanhoitajaksi? Eh eh.
Minä pääsin neula- ja toimenpidekammosta yli koulutuksen aikana. Monesti kädet tärisikin, mutta sitten se lakkasi. Lääkäriksi hakemista mietin, mutta tässä elämäntilanteessa en kaipaa sellaista uratyötä kun on perhe. Nyt pystyy pitämään ihan järkevästi työajoista kiinni eikä tarvitse stressata urakehityksestä niin paljon. En tiedä haenko sitten joskus vielä.
Näin sairaanhoitajana voin sanoa, että jos on yhtään mahdollisuuksia päästä lääkikseen, niin hae! Paaaljon parempi palkka, tietty myös enemmän vastuuta. Ja hoitajat tekee ne likaiset duunit, lääkäri vain määrää. Okei, on tietty kärjistetty mielipide ja riippuu erikoisalasta, jokaisen ei nyt tarvi luetella että kyllä kuule se lääkärikin joutuu likaisia toimenpiteitä tekemään ja näin edespäin. Hoitaja on kuitenkin yleisemmin se, joka paskat siivoaa ja tekee ne inhottavuudet. Kaiken lisäksi lääkärillä on valmiiksi auktoriteettiä enemmän, riittää vaan että on se valkoinen takki ja titteli, niin suhtaudutaan neuvoihin ihan eri tavalla, kuin jos täysin vastaavat sanat tulisi hoitajan suusta. On välillä ihan hiton turhauttavaa.