Pitääkö kaikesta olla mielipide?

Usein kun esim. tulemme jostain sukulaisreissusta ti juhlista, puolisoni sitten autossa kysyy mitä mieltä olin tilaisuudesta. En osaa sanoa siihen mitään, muuta kuin "no ihan tavallista oli", tai jotain. (Siis aina nuo sukuloimiset on juuri sellaisia kuin on olettanutkin, kaikki menee sen vanhan rutiinin mukaan ja paikalla on kaikki samat ihmiset kuin ennenkin. Ja juuri tästä vierailusta pitäisi nyt yhtäkkiä olla jokin räväkkä mielipide.)

Noh, joka tapauksesssa: kun en sitten ole asiasta "mitään" mieltä, puolisoni pahoittaa mielensä ja jälleen kerran aloittaa valituksensa siitä, että minun kanssani "ei voi jutella mistään". Sitten alkaa joko mököttämään tai kaivelemaan esiin muitakin huonoja puoliani. Huokaus. 

Tunnen itseni älykkääksi mutta en kauhean sanavalmiiksi. Mitä minun pitäisi sanoa tuollaisissa tilanteissa, kun mielipidettäni kysytään jostain joskus tyhjänpäiväisestäkin asiasta, josta minulla ei mielipidettä ole?

Ja ylipäätään onko kaikista asioista oltava mielipide? Jos nyt vaikka arvonlisävero nousisi, niin sehän on kuluttajan näkökulmasta huono asia mutta valtion velkataakkaa ajatellen pidemmällä aikavälillä ilmeisesti parhaaksi meille kaikille. Niin onko minun nyt sitten pakko olla jompaa kumpaa mieltä, että tosi hyvä tai tosi huono, vaikka asialla on kaksi puolta?

Onko jollain jotain älykästä sanottavaa tähän? Onko muilla samanlaista ongelmaa?