Mistä haaveilit 12-vuotiaana?
Kommentit (25)
Haaveilin, että tulisin isoksi ja joku rakastuisi minuun ja alkaisin seurustella. Olin kauhean ujo ja taka-alalle jättäytyjä.
Ammattimuusikkoudesta, studiotyöskentelystä ja sensellaisesta.
Haaveilin näyttelijän urasta :0 en haaveili enää. En ikinä haluais näyttelijäks
Ei ole mitään muistikuvaa tuosta iästä ja siitä mistä silloin olisin mahdollisesti haaveillut. Onhan siitä jo 28 vuotta aikaa. Ei kaikkea voi muistaa.
Olin vielä niin lapsi, että en haaveillut tulevaisuudesta.
Että pääsisiin hyvään yliopistoon ja pois kotipaikkakunnaltani. Ja että vanhempani eroaisivat (riitelivät todella paljon).
Haaveilin, että pääsen lääkäriksi. Hankin jopa 14-vuotiaana Galenoksen mutta se poistui käytöstä huusi sinä vuonna kun mun oli määrä hakea..
Että en kuolisi.Mulla oli leukemia ja olin Auroran sairaalassa, se oli silloin lasten sairaala.
[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 01:54"]
Että en kuolisi.Mulla oli leukemia ja olin Auroran sairaalassa, se oli silloin lasten sairaala.
[/quote] :(
Moottoripolkupyörästä l. mopedista.
En kyllä muista että olisin erityisesti haaveillut mitään. Varmasti vähän vanhempana toivoin että saisin poikaystävän joskus ja muuttaisin kotoa omilleni.
Omasta lapsesta, kauniista vaatteista ja siitä, että pääsen pois kotoa, jossa oli ikävä ilmpiiri ja inhottava isä. Tässäpä huomaan, että haaveeni ovat toteutuneet korkojen kera. :)
Siitä, että minulla olisi oma poni ja me asuttaisiin kaksikerroksisessa ok-talossa (talomme oli vain yksikerroksinen).
Suutelusta ihastukseni kanssa koulun keittiössö discojen aikaan, musiikki: Calvin Harris - Outside
Ja toivon vieläkin <3
T: tyttö12
Bussin rahastajasta, toinen oli äikän ope
Että saisin hyvän ystävän. Sainkin sen 13-vuotiaana :)
Robinista, ihastuksesta ja hyvästä elämästä<3
T. Tyttö melkein 15 vee
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 22:15"]
Kaukomatkoista, seikkailuista ja mitä ihmeellisimmistä ammateista. Toisaalta aikamatkailusta ja supervoimista, vaikka jo tiesin, ettei sellaisia oikeasti ole. Mutta kiva haaveilla. Olin tyrmistynyt, kun silloinen paras ystäväni kertoi haaveilevansa tavallisesta perhe-elämästä. Ajattelin, eikö hänellä ole mielikuvitusta?
[/quote]
Tuttua, niin tuttua! Mä haaveilin tutkimusmatkoista, Egyptin pyramidien löytämättömistä aarrehaudoista, vierailuista muille planeetoille, elämisestä Amazonin intiaanien parissa, miljoonakaupungeista ja Etelämeren asumattomista saarista. Musta piti tulla maailmankuulu kirjailija. Myöhemmin myös Mondeeni Boheemi ja Kohtalokas Seireeni (mieluusti Pariisin Latinalaiskortteleihin riutumaan kalpeana ja kauniina kalvetustautisena).
Mun paras kaveri halusi tulla käsityönopettajaksi ja kahden lapsen äidiksi. No, hän halusi ylioppilaslahjaksikin imurin. Minä lähdin reilaamaan lahjarahoin ja vekselin avittamana.