Lue keskustelun säännöt.
Minkäikäisellä tlapsella teillä ei ole omaa kännykkää?
15.05.2008 |
Olin tulevien ekaluokkalaisten vanhempainillassa ja siellä mainittiin mm. että koulu ei vastaa lasten omista tavaroista mm. kännyköistä. Mieleen juolahti, että taitaa olla hyvinkin yleistä nykyään, että jo ekaluokkalaisella on kännykkä repussa. Minun lapsellani ei ole. Onkohan se kovinkin tarpeellinen, vai onko se vaan, olemisen ilosta?
Kommentit (6)
Meilläkään ei ole 9-v pojalla kännykkää, mutta KAIKILLA hänen yli 5v kavereillaan on.Minusta tuon ikäinen ei vaan tarvi omaa puhelintaan. Meillä minä tiedän AINA missä ja kenen kanssa poikani on ja moneltako tulee kotiin. Tuo on kuulemma yleisin syy puhelimeen; että voi soittaa lapselle että missä on / kotiintulosta. HALOO! Kai nyt tuon ikäisen menot pitää tietää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä myös tiedän, missä lapseni ovat. Joskus nykyään vanhempi lapsi saattaa jäädä koulumatkalla kirjastoon pidemmäksi aikaa. Hän tulle sitten myöhemmällä bussilla kotiin. Olen ajatellut asian niin, että minun ei pidä tuon ikäistä ihan narussa enää pitääkään, hänelle pitää antaa jo vähän löyttä. Lapsi tulee taatusti kuitenkin kotiin ja tiedän, että hän on ihan kunnon jäljillä. Itsenäistymisellekin pitää antaa tilaa jossakin vaiheessa. T. 2
sekä myös eskarilaisella. Ihan oman mielenrauhani vuoksi halusin heille kännykät hankkia. Itse haluan , että lapset soittavat kun lähtevät tulemaan koulusta kotiin. Ja voin soittaa heille jos näytää , että matka kestää. Meidän lapsilla on koulumatkalla vaarallinen tasoristeys, ja haluan jo siitä syystä varmistaa että pääsevät kotiin ja pysyn ajantasalla missä menevät. Muutenkin helpotaa kommunikointia. Vaikka kotiintuloajat on sovittu kavereilta, niin aina voi tulla tilanne, että tarvitsen lapset aiemmin kotiin. Näin voin soittaa ja sanoa, että heti kotiin. Lapset osaavat käyttää puhelimia, eikä soittele turhia puheluita. Lisäksi aina voi matkalla kaverille, tai kouluun jotain sattua. esim. tytöltä nyrjähti kouluunkävellessä nilkka. Onneksi oli puhelin, jolla hän soitti minut hätiin. En itse aianakaan näe, että olisi mitenkään turha kapistus. Vaan hyödyllinen, ja hyvä olla olemassa.
Olen opettanut heille, että jos on joku oikea iso ongelma, on puhelimia maailma pullollaan. Esim. koulusta saa varmasta vanhempiin yhteyden, jos jotakin vakavaa satuu, siihen ei tarvita omaa kännykkää.
Enkä kyllä aio hankkiakaan vielä alakoululaiselle. Tai ainakaan alle 10-vuotiaalle. Muistelen, että ihan hyvin itsekin pärjäsin 14-vuotiaaksi ennen kuin sain kännykän ja samat vaarat ne on silloinkin olleet.
Hyvin on pärjätty. Jutellaan aamulla mm. koulunjälkeisistä asioista , kuten kotiin tulo ja sitten taas illalla.