tiedätkö ketään indigolasta?

peräänkuuluttaa?

niin ei sitä pidä mielestäni kieltääkään.



Vastaus kysymykseen: En, koska en usko indigolapsiin.

mutta meillä oli kerran indigonsininen sängynpäällinen. se oli kyllä kiva.

Oon mä hajulla siitä mitä sellaset on mutta se on kyllä ihan täyttä potaskaa.

Häneen käy indigon ominaisuudet lähes täydellisesti. Lisäksi omaa selvänäkökyvyn.

Liian useín nämä indigolapset leimataan yhteiskunnan normien mukaan käytös- ja kehityshäiriöisiksi.

Meidänkin nuorimmainen sai jopa lähetteen Lastenlinnaan neurologisiin tutkimuksiin. Ei menty. Indigolasten kanssa eläminen on osa vaistovanhemmuutta, jolloin siis tiedostetaan lapsen erityislaatu, ja tuetaan lapsen omaa persoonallista henkistä kasvua ja kehitystä.

Kaikki lapset eivät ole indigolapsia, mutta ne jotka ovat, pitäisi heidän kohdallaan ensisijaisesti vanhempien havaita tämä, etteivät turhaan juoksuttaisi lasta kaiken maailman turhissa tutkimuksissa, jotka häiritsevät lapsen persoonaa.

Indigolapset ovat uudenajan valonlähettiläitä. He ovat vanhoja sieluja joiden ei olisi välttämättä tarvinnut edes syntyä enää. He ovat kuitenkin tulleet johtamaan maan uuteen henkisempään aikakauteen. He ovat syntyneet vuoden 1985 jälkeen, ja heitä syntyy edelleen. Heidät voi tunnistaa avoimista rehellisistä silmistä, jotka näkevät valheen taakse. He ovat yleensä urheilullisia, vilkkaita ja sosiaalisia. He käyttäytyvät kuin " kuninkaalliset" , mutta ovat silti erittäin oikeudenmukaisia ja puolustavat heikompia. He nauttivat ollessaan huomion keskipisteenä ja sen takia he pyrkivät olemaan aina äänessä. He ovat nopeaälyisiä ja koulunkäynti on heille liiankinhelppoa. Meidän jokapäiväiset ongelmat ovat heille helppoja ratkaista, ja he pyrkivätkin antamaan ratkaisuja jokaiseen ongelmaan.







Indigon kasvatuksessa kannattaa ottaa huomioon muutamia asioita. Indigot pyrkivät olemaan määräileviä sisaruksiaan ja vanhempiaan kohtaan. Senpä takia heiltä täytyy ottaa luulot pois jo hyvin aikaisessa vaiheessa eli hänelle täytyy osoittaa paikka perheessä. Tämä käy mieluummin huumorilla. Meillä indigo ilmoitti, että hän on Jeesus ja häntä pitää totella. Niinpä hänen äitinsä ilmoitti. ja hän on sitten Jumala, ja koska Jeesus on Jumalan poika, niin sen takia hän määrää mitä kotona tehdään ja homma toimi. Indigot hakevat myös rajojaan mitä he saavat tehdä ja mitä eivät. Sen takia vanhempien on uskallettava sanoa hänelle EI, mutta vanhempien täytyy myös pystyä perustelemaan kantansa. Jos perustelu on indigon mielestä hyvä, niin hän ei enää koskaan tee sitä mikä häneltä on kielletty. Jos indigo " voittaa" vanhempansa tässä valtataistelussa, niin hän alkaa halveksia vanhempiaan, mutta jos vanhemmat " voittavat" , niin hän alkaa kunnioittamaan heitä. Indigo on kaikessa kovuudessaan kuitenkin erittäin herkkä ja pahoittaa mielensä hyvin herkästi. Kaikesta tekemästään heitä täytyy kiittää, kehua ja kannustaa, sillä he tarvitsevat sitä tai muuten heillä on vaarana muuttua turhautuneeksi ja aggressiiviseksi. Heidän valtava toimintatarmonsa tulisi suunnata opiskeluun ja mielellään liikunnallisiin harrastuksiin. Kotitöitäkin he tekevät mielellään, joskin hän muistaa jatkuvasti muistuttaa, mitä kaikkea hän on tehnyt. Indigolle tarvitsee antaa tarpeeksi vaativia ja haasteellisia tehtäviä jo hyvinkin nuorena, muuten hän taas turhautuu ja lyö kaiken läskiksi.

Päiväkodissa ovat hämillään lapsesta ja lapsi onkin päikyn aloitteesta käynyt psykologilla, toimintaterapeutilla, puheterapeutilla.. Toimintaterapeutti tunsi heti tapauksen ja oli sitä mieltä että antaa lapsen olla lapsi, sellainen kun on. Terapiajaksoon ei mitään syytä tulla. Samaa sanoi puheterapeutti. Psykologi oli ihmeissään näistä terapeuttien mielipiteistä, samoin päikyn väki. Neuvolassa on joskus jopa vihjailtu autismista, vaikka lapsi ei käyttäydy eikä ole mitenkään sellainen että autismista olisi mitään epäilystä.



Mutta on kyllä kurjaa että koko ajan joku taho olisi juoksuttamassa lasta tutkimuksiin. Onneksi toimintaterapeutti oli yhteydessä neuvolaan ja piväkotiin. Ilmaisi tiukasti että nyt saa tutkimuksiin juoksuttaminen riittää.. Lapsi on noin 4v.

Eihän se sitä tarkoita automaattisesti sitä, että lapsi käyttäytyisi huonosti!!!

Minä ainakin muistan koulusta pari kuningatarta, joilla ei todellakaan ollut yhtään ystävää..

Mun poika sopii kuin nakutettu tuohon indigo-profiliin...

Teksti oli kuin olisi pojastani kerrottu.... Pelottavaa.



Mikä tämä indigo juttu siis niinkuin oikeasti on?????

Arvelen av mammojen olevan vapaan kasvatuksen tulosta, möläytellä pitää kaikkeen, vaikka ei vaivaudu ottamaan mistään selvää, ja kaikki mikä menee oman ymmärryksen yli pitää mitätöidä.

uskon tähän tasan yhtä paljon kuin kirliankuvaukseen, Ior Bockin temppeliin ja Jyrki Kataisen vaalilupauksiin. Eli en yhtään. :D

Tässä on kymmenen yleisintä indigolasten piirrettä:



1. He tulevat maailmaan ikään kuin kuninkaallisina (ja käyttäytyvät usein sen mukaisesti).



=itsekkäitä?





2. Heistä tuntuu, että he " ovat täällä ansiosta" ja ovat hämmästyneitä, kun muut eivät tunne samoin.



Liikaa vanhemmat korostaneet, kuinka ihmeellinen laspi on, vaikka teksi ihan normaaleja juttuja mitä muutkin lapset?







3. Itsensä arvostaminen ei ole tärkeä asia. He kertovat usein vanhemmille " keitä he ovat" .



??? Itsensä arvostaminen ei ole tärkeätä, en hiffaa...







4. Heillä on vaikeuksia ehdottomina annettujen käskyjen suhteen (määrääminen ilman selitystä tai vaihtoehtoa).



Itsepäisiä, uhammkaita, tottuneet pomottamaan muita? Esim. äiti ei anna lapsen olla syömättä jos tämä tahtoo puuronsa hillon kanssa joka on loppu, vaan mamma juoksee lähikaupasta hakemaan sitä hilloa.







5. He eivät yksinkertaisesti halua tehdä tiettyjä asioita, esimerkiksi jonottaminen on heille vaikeaa.



Itsekäs, minä olen maailman napa asenne? Näitä löytyy aikuisistakin, yleensä he ovat näitä minä-minä-minä ihmisiä, jonka asia on aina kiireellisin, jotka kokevat että heillä on valta esim. etuilla jonossa. Empatia kyvyttömiä.





6. He turhautuvat rituaalinomaisiin systeemeihin, jotka eivät vaadi luovaa ajattelua.



Kukapa ei turhaudu toisinaan? Tietyt asiat on vain tehtävä! Toki esim. ammattinsa voi valita niin, että saa käyttää " luovuuttaan" , mutta on monia asioita jotka on vain tehtävä, tahtoi tai ei (esim. vauvan vaipat on vaihdettava, autokoulu on käytävä vaikka olisi oppinut mökkitiellä ajamaan, asuntolaina/vuokra maksaa jne. )





7. He keksivät usein parempia toimintatapoja niin kotona kuin koulussa, mikä saa heidät vaikuttamaan " järjestelmän murtajilta" (järjestelmään sopeutumattomilta).



Parempia toiminta tapoja, kenelle? Heille itselleen? (--->itsekkyys taas)

Vaikka heille ehkä sopisi jokin asia (vaikkapa opetus tyyli koulussa) paremmin, niin muille se ei välttämättä olisi sopivin. Tällä hetkellä ainakaan koulu ei pysty tarjoamaan JOKAISELLE omaa opetus tapaa tmv. joten miksi yhdellä oppilaalla olisi enemmän oikeuksia kun muilla? Kotona vielä heikot vanhemmat voivatkin antaa lapsen määräillä, mutta koulussa se ei enää onnistu, koska siellä on muitakin kun se kultamuru....





8. He vaikuttavat asosiaalisilta, elleivät he ole relevantissa seurassa. Ellei heidän ympärillään ole muita vastaavaa tietoisuutta omaavia, he kääntyvät usein sisäänpäin ja heistä tuntuu, että muut eivät ymmärrä heitä. Koulu on heille usein tavattoman vaikeaa sosiaalisesti.



Eli he tulevat toimeen hyvin ihmisten kanssa, jotka " alistuvat" heille? Palvovien vanhempien/sukulaisten parissa, sekä sellaisten lasten jotka ovat ehkä hiukan ujoja tmv. eivätkä uskalla sanoa vastaan.

Psykopaatteja?







9. He eivät suostu " syyllisyys" -kuriin (" Odota, kunnes isäsi tulee kotiin ja näkee, mitä olet tehnyt." ).



Kaikki liha tottelee kuria;) Kukaan lapsi ei suostu tuollaiseen, ellei sillä todella ole seurauksia (mitä lapsi pelkää ja on hänelle epämieluisaa) on se sitten selkäsauna, karkkipäivän menetys, pleikkari kielto, kotiaresti jne.







10. He eivät ujostele ilmoittaa, mitä he tarvitsevat.



Taa itsekkyys. Tulee mieleen lapsi, joka ketoo " Minä tahdon ottaa tuon" ja nappaa sen kyselemättä tahtoisiko joku muu. He vievät viimeiset keksit pöydästä kysymättä ovatko kaikki jo saaneet, he etulevat hyppynaru jonossa, koska eivät kykene tuntemaan empatiia muita kohtaan joiden vuoro on hyppiä ja joile tulee paha mieli kun ovat jonottaneet vuoroaan ja toinen hyppiikin.



Eli, empatia kyvyttömiä, psykopaatteja, joita ei kukaan muu ymmärrä kun vanhemmat joiden lapsi ei tee koskaan mitään pahaa/väärää vaan on niin luova ja älykäs...

Mut tokihan toi indigo kuulostaa paljon kivemmalle.



T. käytöshäiriöisen lapsen äiti

Itse yritin taannoin samaa ja sain samanlaisia kommentteja.

Hänet tapettiin aikansa kapinallisena. Sitä hän totisesti oli, vänkäsi aina vastaan. Oli aina oikeassa ja muut väärässä.

Sen siitä saa, kun kaiken maailman häiriintyneet saavat lapsia.

1. Hän tekee fyysisesti ja psyykkisesti normaalin vaikutuksen: hän on yleensä hauskannäköinen, ystävällinen ja puoleensavetävä.



2. Hän esiintyy auktoriteettina ja on autoritaarinen.



3. Hän haluaa olla huomion kohteena.



4. Hän alistaa jokaisen, joka suostuu siihen.



5. Hän ostaa liittolaisia ja rakkautta ja käyttää toisia hyväkseen.



6. Hän on epäluuloinen eikä luota kehenkään.



7. Hän ei koskaan kadu, masennu, häpeä eikä ole syyllinen.



8. Hän muuttaa kantaansa, unohtaa lupauksensa ja syyllistää muut.



9. Hän ei koskaan anna anteeksi kokemaansa loukkausta.



10. Hänellä on mahtava käsitys omasta itsestään.



Nämähän ovat kuin indigolapsen määritelmät. Harmi, vain että ne ovat myös psykopatian määritelmät... LAPSESI TARVITSEE APUA, JOS HÄN KÄYTTÄYTYY NÄIN!!!

Kuvasit juuri psykopaatin oireet. Onko indikolla samanlaiset?



Aiemmista kuvauksista päätellen indigo on käytöshäiriöinen.



Muuten psykopaattia ei voi parantaa saati hoitaa...