Isä tehohoidossa. Pelottaa.

Olen täysin rokotettu. Vanhempani, yrityksistäni huolimatta, eivät halunneet "vielä" rokottautua. Heitä pelotti sivuvaikutukset ja muut pitkäaikaiset haitat, pääosin kaiken misinformaation takia jota heidän sukulaisensa ja muut epäluotettavat medit jakoivat. He koittivat vielä "selvitellä" että oliko se rokote turvallinen vai ei. No, nyt noin kaksi viikkoa sitten kummatkin saivat koronan ja nyt isäni on ollut teholla jo viikon. Hänellä on myös tyypin.2.diabetes.

Hän on hengityskoneessa ja jopa intubaatiosta ollaan puhuttu. Onneksi näyttää, että hänen keuhkonsa ovat puhdistumassa kiitos lääkkeiden ja lisähappea aletaan hieman vähentää, pikkuhiljalleen, koska keho on vielä vaurioituneesa tilassa.
Lääkärien mukaan tilanne on mennyt parempaan suuntaan, mutta eivät halua antaa väärää toivoa, koska hänen tilansa voisi yhtäkkiä mennä heikomakksi. Äidilläni oli vain lieviä oireita ja näyttää olevan kunnossa.

Nämä ovat olleet elämäni pelottavampia ja kauheita hetkiäni koskaan. Olen hänen ainut lapsensa enkä ole valmis menettämään häntä. Hän taistelee elämästään kovati ja toivoo kovasti pääsävänsä ulos ja olla kanssamme taas. Tässä tilanteessa voin vain rukoilla vaikka en ole edes uskonnollinen.

Kiitos lukemisesta.