70 luvun lapsi, missä sinut hoidettiin alle kouluikäisenä

Olin perhepäivähoidossa.

Mieleen jäi jotenkin se, että perhepäivähoitaja tuntui aina suosivan omaa lastaan, jos tuli joku hankala tilanne (ei kyllä ole tarkempia muistoja). Tällaiset muistot on kahdesta perhepäivähoitajasta.

Mun ensimmäinen perhepäivähoitaja oli jälkeen päin ajateltuna rauhallisen ja järkevän oloinen. Seuraava oli sellainen, joka vaikutti siltä, että oli pp vain, koska ei muuta työtä saanut. Hän oli eronnut, mutta muistan, kun hänen miehensä joskus kävi hänen luonaan, makasi sohvalla ja poltti norttia. Hän jätti meidät lapset aina kaupan tuulikaappiin odottamaan, kun kävi kaupassa.

Kerran perhepäivähoitajan lapsi ja hoidossa ollut pikkupoika lähtivät omille teilleen. Mun piti ensin käydä heitä etsimässä. Loppujen lopuksi poliisi löysi karkulaiset.

Tarhaan menin vasta siinä vaiheessa, kun menin esikouluun. Esikouluaika oli ihanaa.

[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 09:51"]

Päiväkodissa, uudessa sellaisessa. Ei valittamista. Oli hyvää ruokaa, ohjelmaa ja Artekin lastenkalusteet. Tätejä oli aika monta suhteessa lapsimäärään. s. 1974

[/quote]

Joo, 70-luvulla oli ihanaa se, että päiväkodit hohtivat uutuuttaan. Niihin oli todella panostettu, meilläkin oli ties mitä vesiallasta sisällä ja sellainen leikkikaupunki, jossa oli vähän kuin leikkimökkejä, yksi oli pankki, yksi kauppa, jne. Ja ihan oikea lasten kokoa oleva keittiö, jossa oli oikeasta keittiöliikkeestä tilatut kaapit, lastenkokoinen tiskiallas vesihanoineen, oikea sähköliesi lasten kokoa, jne. Hoitajia suhteessa lapsiin oli sopivasti. Ei pihistelty askartelutarvikkeissa tms.

Ensin jotkut 18-kesäiset opiskelijatytöt kävivät katsomassa minun ja veljeni perään. Muistan, kuinka alueen amikset kävivät näihin kuumana. Sitten löytyi perhepäivähoitaja naapuritalosta. Sellainen hullu nainen, joka huusi lapsille kuin järkeä vailla ja ajoi omiaan takaa. Joka aamu itketti mennä sinne, mutta vanhemmat eivät tajunneet/halunneet ymmärtää, että mitään olisi vialla. Vika kun oli tuohon aikaan aina lapsissa. Lopulta pääsin tarhaan.

Perhepäivähoito ja srk-kerho, sitten 5-6 -vuotiaana upouudessa kunnallisessa lastentarhassa. Vm -72.

Meillä kävi kotona lastenhoitaja. Äiti ja isä olivat töissä.

4-vuotiaaksi perhepäivähoidossa, sitten tarhassa. Kyllä meidän yksityisessä tarhassa oli esikoulu, mutta ehkä se oli erilainen kuin nykyään? 

Ensi äitini työpaikan päivähoidossa ja sitten perhepäivähoidossa, muistaakseni kahdella eri hoitajalla. Tykkäsin päiväkodista ja inhosin perhepäivähoitoa, koska toisen hoitajan oma lapsi kiusasi ja toisessa oli todella pahaa ruokaa.

Omille lapsille en edes harkinnut perhepäivähoitoa

Kotona. Äiti oli ilmeisesti hyvin lyhyen aikaa töissä 70-luvun alussa kun työttömyys oli alimmillaan (-73 tai -74?). Sen aikaa olimme luullakseni perhepäivähoitajalla, koska minulla on hämärä muistikuva hoitopaikasta jossain lähiseudun talossa (missä en ilmeisesti viihtynyt, koska kyseisessä muistikuvassa seison loputtomalta tuntuvan ajan sadetakki päällä eteisessä odottamassa että äiti tulisi hakemaan). Mutta muuten äiti oli kotona.

Kotona, äiti oli kotirouva. Eikä ole koskaan ollut kuin pari kk palkkatöissä. Vanhempiensa maatilalla autellut sitäkin enemmän.

Isä ja äiti kävi töissä joten hoidossa olin Mummolassa siskoni kanssa, joskus toisessa Mummilassa ja mummilan naapurissa sekä eskari-ikäisenä päiväkodissa (nämä vuosina 1971- 1978). Niin ihana lapsuus mummolassa serkkujen kanssa, oli tilaa temmeltää, seikkailtiin ja leikittiin vapaasti metsikössä ja tutuilla hoodeilla. Nyt kun tuota listaa katsoo niin huh, ompa ollut hoitajia, omat lapset on olleet vaan kotona mun kanssa ja päiväkodissa.

Perhepäivähoidossa 10kk ikäisestä alkaen. Nelivuotiaana olin samaisen noin 10kk kotona äidin ja pikkusisaren kanssa, ja sitten kuusivuotiaana muutaman kuukauden ennen koulun alkua. Kävin myös seurakunnan kerhossa kerran viikossa, siellä käytiin hoidostakin käsin jonkin aikaa.

-78

Naapurin täti hoiti minua ja paria muuta lasta alle kouluikäisenä. Eskarin kävin päiväkodissa, vain puolipäiväisenä. Kävelin usein yksin kotiin sieltä kun isä unohti hakea. Myös kesän ennen koulun alkua vietin yksin kotona (n. kuukauden ajan, ehkä?).

Kotona, sisällä kerrostalossa. Minua ei kukaan vienyt ulos milloinkaan ja yhä edelleen, aikuisenakin, minun on vaikea "ulkoilla".

Äitiysloma oli lyhyt, äitini sai ehkä 3 kk:n (?) äitiysloman. Olin ensin mummolla hoidossa, sitten kotiin tuli tyttö lastenhoitajaksi. Eskari-iässä pääsin sitten tarhaan eskariin.

Kotona äiti hoiti. Olin eskarissa kyllä sitten, mutta se oli Ruotsissa (asuimme siihen aikaan pari vuotta Ruotsissa).

Olin ilm. kolmikuinen, kun äiti joutui palaamaan töihin, päivät vietin Pelastusarmeijan seimessä, kun ikää tuli riittävästi, pääsin päiväkotiin, jossa oli eskari :) vm71

Lastentarhassa, jossa oli todella kivaa, sieltä kouluun.Vanhemmat töissä.

Kyllä esikouluja oli tuolloin, sekä minä (-77) että mieheni (-75) olemme käyneet eskarin päiväkodin tiloissa. Ihan samanlaista se oli kuin nykyäänkin, siis pääpiirteittäin. 

Läheisessä perhepäivähoidossa olin.

Omat muksut on jo aikuisia ja olen 2 lpsen isoisä ja he ovat päivisin päiväkodissa

T ukki vm73

Asuin maalla, kotona maatila ja kotona hoidettiin. Minun luokalla oli 5 lasta eikä kukaan ollut heistä päivähoidossa. Neljällä maatila ja yhden äiti oli kotirouvana muuten vaan. Yhden äiti oli kyllä töissä, mutta isä hoiti maatilaa ja isovanhemmat lapsia, isovanhemmat asuivat perheen kanssa. Luulen että oikeasti todella harva oli päivähoidossa meidän kylässä, juurkin koska isovanhemmat asuivat yleisesti samassa taloudessa jne.