Unelmien joulu? Hyvän mielen ketju.

Kehopositiivinen joulu: alkaa jo lokakuussa, kun suklaajoulukalenterit tulevat  kauppoihin. Kehopositiivinen ostaa läjän niitä ja konvehtirasioita ja ahmii ne heti tyhjiksi ja suupieliä pitkin valuu ruskea kuola. Sitten kehopositiivinen itkee sitä, kun ei läskiyden takia voi tulla raskaaksi eikä kukaan edes pyydä treffeille.

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin olla joulun Tallinnassa. Hotellissa kaikki valmiina, kenties kylpylä. Kävelyjä joulutorilla ja vanhassa kaupungissa, teetä ja kakkua ihanissa kahviloissa. Rentoutumista raskaan syksyn jälkeen. Tämä voisi toteutua ehkä jonkun vuoden päästä kun lapset muuttaa pois kotoa 😄

Ihana suunnitelma. Minäkin voisin tulla. Voisiko Martat tms jörjestää ryhmämatkan?

Vierailija kirjoitti:

Se joulu mikä toteutuu on unelmien joulu koska siksi se on vuosien myötä muotoutunut.

Tietysti epärealistinen unelmien joulu, fantasiajoulu, on eri asia, mutta se vaatisi erilaisten asioiden toisenlaisuutta. Näin sinkkumiehenä fantasiajouluun liittyisi tietysti kaikkea kilttiä ja ei niin kilttiä. Kaikenkaikkiaan salaperäistä touhua lapsenmielisyydestä aikuisuuden iloihin. Siis toisaalta lähteisten kanssa juhlimista mutta myös jonkin yllättävän kohtaamista.

Tämä on jotenkin ihanasti ajateltu ja kirjoitettu. Toivon sydämestäni että tämä sinkkumies saa kokea mukavan jouluisen kohtaamisen joka kenties kohtaa johonkin pidempiaikaiseen.

Mies on aina jouluaattona töissä ja tulee vasta 18-19 aikaan. Siksi vietämme aattoa rauhallisesti kotona ja tapaamme omaisia vasta joulupäivänä.

Oman jouluaaton paras hetki on käydä Stockkan Herkussa hankkimassa viimeiset jouluruoat. Aattona siellä on jo rauhallista ja mukavaa. Melkein tuntuu siltä kuin myymälässä pujahtelisi pikkuisia tonttuja. Joulumusiikki soi, valitsen palvelutiskiltä kaikkea ihanaa.

Kaupasta tultua keitän hyvät kahvit ja otan päiväunet, sitten alan tekemään viimeisiä valmisteluja.

Ortodokseilla jouluaatto on Neitsyt Marian joulupaaston päätöspäivä, mutta joulateria syödään vasta joulupäivänä. On kiva, kun ei tarvitse hösöttää jouluaattona ruokien kanssa, vaan voi paastota ja levätä sekä nauttia joulukynttilöistä. Jouluaattona on myös kaunis jumalanpalvelus. Joulupäivänä syömme länsisuomalaisina kauhean ison jouluhauen ja muun hyvän aterian kuhuviinin kera.

Kommenteissa jotenkin pistää silmään että moni ei vietä joulua kuten haluaisi ja voisi, vaan viettää toisin muiden ihmisten odotusten vuoksi. Miksi juuri jouluna on pakko kiertää kaikki sukulaiset läpi, eikö voi nähdä muulloin ja vaikka viikkoa ennen ja kutsua kylään? Ihmetyttää vain miksi moni ei tee joulusta sellaista kuin haluaa, ei nuo kiirettömyys ja vähin vaivoin ruuat pöytään ole mitään tavoittamattomissa olevia asioita. Hommaa kaupasta tai jostain kaiken lähes valmiina ja tekee mitä tykkää/jaksaa ja näkee sukulaisia silloin kun haluaa.

Olen viettänyt unelmieni joulua oikeastaan aina. Siihen kuuluu kiireettömyys, kauniisti koristeltu koti, havun tuoksu, tuoreet kukat, tunnelmallinen musiikki, takkatuli, tuoksuva glögi, herkullinen ruoka ja hyvät viinit. Ja kaiken kruunaa aikuiset lapset, jotka tulevat puolisoineen jouluksi meille ja vietämme yhdessä useamman päivän.

Unelmien joulu: Oltais kotona. Olisin itse saanut laittaa juuri niin juhlavan ja perinteikkään joulun kuin haluan Isovanhempia, perhettä ja ystäviä kävisi pyhinä paljon kylässä, mutta kukaan ei viipyisi liian kauan tai jäisi yöksi, vaan tulisivat vaan pariksi tunniksi esim. joulukahville tai pakettien jakoon illalla. Välipäiviksi voitais lähteä kylpylään tai jonnekin Eurooppaan kaupunkilomalle, ehkä kotiin vasta uuden vuoden jälkeen.

Tämä ei valitettavasti toteudu. Isovanhemmat ovat kaukana eivätkä halua matkustaa, joten menemme tänäkin vuonna sinne. Lattiamajoituksessa ja velvollisuusvierailuja luvassa.

Vierailija kirjoitti:

Olen viettänyt unelmieni joulua oikeastaan aina. Siihen kuuluu kiireettömyys, kauniisti koristeltu koti, havun tuoksu, tuoreet kukat, tunnelmallinen musiikki, takkatuli, tuoksuva glögi, herkullinen ruoka ja hyvät viinit. Ja kaiken kruunaa aikuiset lapset, jotka tulevat puolisoineen jouluksi meille ja vietämme yhdessä useamman päivän.

Onko lasten puolisoiden vanhemmat elossa? Ihan mielenkiinnosta kysyn kun vierestä seuraan surua kun vanhempia ei kohdella tasapuolisesti vaan mennään jouluksi aina samaan paikaan. Sitä voi jokainen omalla kohdallaa miettiä miltä tuntuisi jos oma lapsi menisi joka jouluksi puolison vanhemmille eikä ikinä tulisi lapsuuden kotiin.

Tilanteita on toki monia erilaisia mutta jos molemmat aikuisten lasten vanhemmat ovat mukavia ja rakastavia.

Vierailija kirjoitti:

Unelmien joulu: Oltais kotona. Olisin itse saanut laittaa juuri niin juhlavan ja perinteikkään joulun kuin haluan Isovanhempia, perhettä ja ystäviä kävisi pyhinä paljon kylässä, mutta kukaan ei viipyisi liian kauan tai jäisi yöksi, vaan tulisivat vaan pariksi tunniksi esim. joulukahville tai pakettien jakoon illalla. Välipäiviksi voitais lähteä kylpylään tai jonnekin Eurooppaan kaupunkilomalle, ehkä kotiin vasta uuden vuoden jälkeen.

Tämä ei valitettavasti toteudu. Isovanhemmat ovat kaukana eivätkä halua matkustaa, joten menemme tänäkin vuonna sinne. Lattiamajoituksessa ja velvollisuusvierailuja luvassa.

Voi kun harmi että velvollisuudentunnosta et pysty viettämään omaa jouluasi. Kyllä jokainen aikuinen saa viettää oman perheen kanssa joulunsa omassa kodissa.

Aamulla klo 5 herätys, meitä odottaa vesimalja, jossa haaleaa vettä kasvojenpesuun. Sitten reellä kohti joulukirkkoa, lumihanget hohtaa. Mökin Miinakin kulkee tienposkessa kirkolle, morjestaa. Naapurin Taavetti ja Tiina ovat näköjään tulossa viimehetken joululahjaostoksilta Tokmannilta.

Aamukirkon jälkeen kilpaa reellä muiden kanssa kotikartanoon, jossa palveluskunta on laittanut kystä kyllä. Sähköuunista on tullut hyvinpaistettu sika. Joulukuusi hohtaa kilpaa lasten tähtisilmäin kanssa.

Joulusauna ja sitten tuleekin joulupukki, tuo valkoparta, vanha ukki. Vietämme iltaa iloisin mielin ja vanhakin jo nuortuu kuin lapsi leikkimään uusilla Pukin tuomilla leluilla. Sitten joulunkellot kajahtaa ja tulee rauha ylle jouluyön. Hiivin katselemaan kuuta, koska en saa unta. Kattojen päällä on lunta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Unelmien joulu: Oltais kotona. Olisin itse saanut laittaa juuri niin juhlavan ja perinteikkään joulun kuin haluan Isovanhempia, perhettä ja ystäviä kävisi pyhinä paljon kylässä, mutta kukaan ei viipyisi liian kauan tai jäisi yöksi, vaan tulisivat vaan pariksi tunniksi esim. joulukahville tai pakettien jakoon illalla. Välipäiviksi voitais lähteä kylpylään tai jonnekin Eurooppaan kaupunkilomalle, ehkä kotiin vasta uuden vuoden jälkeen.

Tämä ei valitettavasti toteudu. Isovanhemmat ovat kaukana eivätkä halua matkustaa, joten menemme tänäkin vuonna sinne. Lattiamajoituksessa ja velvollisuusvierailuja luvassa.

Voi kun harmi että velvollisuudentunnosta et pysty viettämään omaa jouluasi. Kyllä jokainen aikuinen saa viettää oman perheen kanssa joulunsa omassa kodissa.

Ohis: joskus tuokin velvoitejoulunvietto päättyy. Ne isovanhemmat menee maan multiin tai palvelukotiin istumaan suu auki tietämättä maailman menosta mitään. Sitten voi viettää omanlaisia jouluja ja muistella menneitä jouluja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Unelmien joulu: Oltais kotona. Olisin itse saanut laittaa juuri niin juhlavan ja perinteikkään joulun kuin haluan Isovanhempia, perhettä ja ystäviä kävisi pyhinä paljon kylässä, mutta kukaan ei viipyisi liian kauan tai jäisi yöksi, vaan tulisivat vaan pariksi tunniksi esim. joulukahville tai pakettien jakoon illalla. Välipäiviksi voitais lähteä kylpylään tai jonnekin Eurooppaan kaupunkilomalle, ehkä kotiin vasta uuden vuoden jälkeen.

Tämä ei valitettavasti toteudu. Isovanhemmat ovat kaukana eivätkä halua matkustaa, joten menemme tänäkin vuonna sinne. Lattiamajoituksessa ja velvollisuusvierailuja luvassa.

Voi kun harmi että velvollisuudentunnosta et pysty viettämään omaa jouluasi. Kyllä jokainen aikuinen saa viettää oman perheen kanssa joulunsa omassa kodissa.

Ohis: joskus tuokin velvoitejoulunvietto päättyy. Ne isovanhemmat menee maan multiin tai palvelukotiin istumaan suu auki tietämättä maailman menosta mitään. Sitten voi viettää omanlaisia jouluja ja muistella menneitä jouluja.

Olisi kiva viettää omaa joulua jo ennenkuin kaikkien sukulaisten täytyy kuolla sen eteen. En aoi muistaa näitä jouluja lämmöllä ja pidän huolen että nämä perinteet katkeaa omaan sukupolveen.

Omaksi onnekseni olen saanut viettää lähestulkoon unelmieni jouluja useamman kerran viimeisten vuosien aikana. Mutta jos kaikki planeetat ja tähdet olisivat oikeassa asennossa, ja joulu olisi aivan täydellinen kaiken kaikkiaan, niin:

1. Rauhallinen marraskuun loppu ja joulukuu kokonaisuudessaan. Yleensä tähän syksyyn ja talven alkuun liittyy niin paljon tehtävää, suoritettavaa ja haasteita, että olisi kiva, jos stressi ja ahdistus eivät pilaisi joulun odotusta. Yleensä pystyn virittäytymään jouluun vasta viikkoa, max kaksi viikkoa ennen jouluaattoa, ja se on aika masentavaa. Haluaisin '' fiilistellä '' hiukan pidempään, kun joulu kuitenkin menee joka vuosi yhtä nopeasti ohi, ja sitten masentaa. Joulun odotus on osa joulun viettoa!

2. Jouluksi lunta. Nyt on useampi joulu Lounais-Suomessa ollut ilman lunta. Jospa nyt tänä vuonna olisi kinokset jouluna uuteen vuoteen asti, niin olisi ihan parasta! Sen jälkeen en lunta tai pakkasia edes tarvitse!

3. Ei ähkyä jouluaattona. Melkein joka vuosi tulee syötyä ittensä pahaan oloon ja koomaan asti. Jospa tänä vuonna hillitsen itseäni ainakin jouluaattona.

Ykkönen ei tule todellakaan toteutumaan tänä vuonna valitettavasti, mutta kakkoselle ja kolmoselle voi antaa vielä mahdollisuuden.

Pidän joulun tuoksusta.

Jouluna en avaa nettiä, lue uutisia enkä aihe vapaata ainakaan kolmeen päivään. Perinne.

Vierailija kirjoitti:

Jossain mökillä kahden kesken ihanan miehen kanssa. Erityisen hyviä ruokia ja juomia, talviset maisemat ja takkatuli. Saunomista tietenkin. Rauhallinen tunnelma ja paljon pussailua ja hellyyttä, joka johtaisi tietenkin ennen pitkään rakasteluun. Lahjoja ei tarvittaisi lainkaan. Todellisuudessa menen ikisinkkuna vanhempieni luo veljeni kanssa ja vietetään tylsä joulu aikuisten kesken, veljelläkään ei ole puolisoa tai lapsia. Joka jouluaatto olen helpottunut, kun kello tulee niin paljon, että voi mennä nukkumaan ja unohtaa taas koko asian vuodeksi. Vaikka kai sitä ihan kiitollinen pitäisi olla, että ylipäätään on perheenjäseniä, vanhemmat elossa jne. Jouluruoat on ihan maistuvia sielläkin ja hautausmaalla käynnissä on mukavan kaihoisaa tunnelmaa, mutta muuten koen joulumme tylsäksi.

Ihan kuin minun kirjoittama viesti. Perheetöntä veljeä myöten. :D Olen toivonut että löytyisi edes kumppaneita ja uutta porukkaa jouluun. Haaveilen myös jopa sukujoulusta, mutta suvussa ei ole innokkaita sellaiseen, kaikki viettävät joulua omissa porukoissaan. Onhan se noin että ikuisesti ei vanhemmat ole joulua viettämässä, joten pitäisi muistaa se kiitollisuus siitä että on perhe jonka kanssa voi joulua viettää kun ei ole omaa perhettä. Yritetäänkö keksiä jotain mukavaa sen lapsuudenperheen kanssa ensi jouluna? Vaikka lauta- tai korttipelejä. Käydään kävelyllä katsomassa millaisia jouluvaloja naapureilla on. 

Oikeastaan se joulu, mitä vietämme joka joulu mutta valkoisena. Lumi tuo oman lisänsä ja täydellisen tunnelman. Viime joulut olleet mustia

Nykyään melkein riittää unelmaksi, että saa lunta. Tuo nauratti muuten ennen vanhaan elokuvissa kun niissä odoteltiin lunta joulun ihmeenä.

Ihanaa taas kantaa pian tuoksuvat kuuset sisään. Mies kaataa valmiiksi katsotut 4-metrisen salia varten ja tv-huoneeseen puolet pienemmän kuusen meidän metsästä. Pääkuusen koristelevat lapset tikkaiden avulla, koristeteemana tänä vuonna sinivalkoinen.