Unelmien joulu? Hyvän mielen ketju.

Pysyttäis terveinä ja osaisin tehdä joulu ruoan hyvin sekä jälkiruoat. Ja kaikilla olisi hyvä joulumieli ja rento olo. Pääsisimme joulukirkkoon. Pelaisisimme yhdessä ja ehkä joku mukava läheinen kävisi ennen uutta vuotta kylässä. Lunta olisi mukava kolata pihalta myös, virkistäisi siinä tohinassa välillä. Rakasta ja rikasta joulua kaikille.

Unelmien joulu olisi kiva viettää kotona, rauhassa, perheen kanssa ilman vieraita. Ei tarvitse tehdä mitään ja toivottavasti ei ole suunnitelmiakaan. Olla vaan siinä hetkessä. Se kestää vain pari päivää. Muuta en juurikaan toivoisi.

Valitettavasti se ei meillä onnistu. Vaimo skippaa niin syntämäpäiväviikonloput, joulut ja muutkin tavallaan "tärkeät" yhteiset hetket. Yleensä on paljuilta, ystävien kanssa sovitut tapaamiset ja muut vapaaehtoiset menot. Harmi. Mietinkin, että osa menee unohduksen piikkiin, osa ei. Kai sitä jokainen priorisoi itse itselleen mieluisimmat menot ja tapahtumat.

Niin tänäkin vuonna. Yksinäinen joulu tulossa. Tai ei siis joulua oikeastaan ollenkaan. Jotenkin mieli jo latistunut sen verran, että tällä hetkellä on tyhjä, ontto olo rinnassa.

Unelmien jouluna (+uutenavuotena) on 15h yövuoroja kaikkina pyhinä. Asiakkaista on 80% pois ja pöydät täynnä ilmaisia jouluherkkuja. Netflix laulaa ja voi ottaa chillisti tuplapalkalla ja yölisällä. Päivät nukkuu kotona.

-jo reilut 10v joulut töissä sosiaalialalla

Vierailija kirjoitti:

Jossain tunnelmallisessa talvisessa pikkukaupungissa tai sitten ihan maalla. Ulkona kylmä, sisällä ihanan lämmin. Takkatuli, hyvää ruokaa ja viiniä. Kävelyretkiä. Jouluaamuna saunaan ja sitten takaisin peittojen alle rakkaan kanssa.

Tämä on ihana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jossain tunnelmallisessa talvisessa pikkukaupungissa tai sitten ihan maalla. Ulkona kylmä, sisällä ihanan lämmin. Takkatuli, hyvää ruokaa ja viiniä. Kävelyretkiä. Jouluaamuna saunaan ja sitten takaisin peittojen alle rakkaan kanssa.

Tämä on ihana.

Voi olla joillekkin todellisuutta.

Odotan kovasti joulua. Toivoisin että saisin järjestää suvun yhteisen joulun meillä ja laittaa kaiken oman mieleni mukaan, ottaa parhaat astiat käyttöön yms.

Oikeassa elämässä mennään appivanhemmille koska he eivät terveydentilansa takia pysty enää tulemaan meille. Autetaan pöydän kattamisessa, viedään suurin osa ruoasta valmiina, autetaan kaiken pois korjaamisessa ja tiskaamisesa.

Unelmien joulussa tosiaan kaikki tulevat meille joskus klo 15-16 tienoilla ja lähtevät pois ehkä 20 mennessä. Iso hälisevä suvun kokoontuminen on ihana mutta sen jälkeen haluan istahtaa puolison kanssa takkatulen ääreen glögimuki kädessä.

Jos ihan kaikki olisi mahdollista siirtyisimme taianomaisesti yön aikana maalle, jossa pääsisimme jouluaamuna saunaan ja paljuun. Joulu jatkuisi päiväunilla, kahvit ja joulukonsertti netistä. Tapaninpäivänä pitkä kövelyretki ja kahvit termospullossa eväänä.

Itävallan Alpeilla. 

Vaatimaton vapaa-ajan mökkimme muuttuisi taikasauvan heilautuksella mukavaksi ja lämpimäksi omakotitaloksi jossa on kunnon autokatos ja muut piharakennukset. Tontilla on kauniita puita ja oma ranta.

Olen tuonut isoäidin astiat maalle, syömme pitkän pöydän ääressä takkatulen lämmössä.

Mukana on meidän aikuisia lapsia puolisoineen, muita lähiomaisia, ystäviä, kuka pääsee paikalle. Sillä ei ole niin suurta väliä kunhan on sopivasti väkeä ja hyvä tunnelma.

Mies tekee ihania ruokia, minä katan ja koristelen, leivon, juttelen ihmisten kanssa, tiskaan ja keitän kahvia. Väki siirtyy kahvin ajaksi mukaviin laiskanlinna nojatuoleihin ja sohvalle. Jutellaan kuulumisia, muistellaan menneitä jouluja, kerrotaan tarinoita. Lähetellään pikku videotervehdyksiä niille omaisille jotka eivöt päässeet paikalle. Osa löhtee kotiin, osa siirtyy pihasaunan lämmitykseen ja jää yöksi.

Hmm tämä on niin ihana suunnitelma että taidan alkaa tutkia mahdollisuuksia sen toteuttamiseen. Omakotitalot ovat maaseudulla yllättävän halpoja mökkeihin verrattuna tosin omasta rannasta saattaa joutua tinkimään.

Unelmien joulun viettäisin miesystäväni kanssa mökilläni luonnon keskellä.  Se ei kuitenkaan ole nyt 

järkevää, sillä terveydelliset asiat vaikuttavat ja mökkiolosuhteet ovat hiukan haastavat.  Toki siellä

sähköt on mutta ei muita mukavuuksia.

Vietämme nyt joulun ystäväni kotona maalaismaisemissa kahdestaan, ja se on oikein hyvä asia niinkin.

Tänä vuonna on tulossa aika lähelle unelmien joulu. Mennään aattona minun lapsuudenkotiin, missä ollaan tapaninpv:n asti. Tapanina miehen lapsuudenkotiin lounaalle.

Unelmien joulun tästä tekee se, että 1. joulupv:nä ei tarvitse mennä mihinkään. Voi aattona valvoa juuri niin myöhään kuin haluaa, koska ei tarvitse laittaa herätystä aamuksi ehtiäkseen sukulaisiin. Voi hiippailla pyjamassa koko päivän, lukea lahjaksi saatua kirjaa, syödä suklaata, käydä kävelyllä meidän koiraköörin kanssa... Kaikki ilman aikatauluja, pönötystä ja pingotusta.

Siitäkään ei tarvitse potea syyllisyyttä, että menee vain valmiiseen pöytään passattavaksi, koska teen ja vien mukanani osan ruuista, valmistelut ja siistimiset/tiskit ym. hoidetaan yhdessä jne. Ja ehkä ensi vuonna vanhempi ja sisarukset tulevat taas vuorostaan meille samalla periaatteella.

Vierailija kirjoitti:

Unelmien joulu olisi kiva viettää kotona, rauhassa, perheen kanssa ilman vieraita. Ei tarvitse tehdä mitään ja toivottavasti ei ole suunnitelmiakaan. Olla vaan siinä hetkessä. Se kestää vain pari päivää. Muuta en juurikaan toivoisi.

Valitettavasti se ei meillä onnistu. Vaimo skippaa niin syntämäpäiväviikonloput, joulut ja muutkin tavallaan "tärkeät" yhteiset hetket. Yleensä on paljuilta, ystävien kanssa sovitut tapaamiset ja muut vapaaehtoiset menot. Harmi. Mietinkin, että osa menee unohduksen piikkiin, osa ei. Kai sitä jokainen priorisoi itse itselleen mieluisimmat menot ja tapahtumat.

Niin tänäkin vuonna. Yksinäinen joulu tulossa. Tai ei siis joulua oikeastaan ollenkaan. Jotenkin mieli jo latistunut sen verran, että tällä hetkellä on tyhjä, ontto olo rinnassa.

Mikä sinua estää laittamasta joulua itsellesi tai menemästä itsekin jonkun sukulaisen tai ystävän luo? Vai kuuluuko unelmien jouluun, että vaimo järjestää kaiken ja sinä vain nautit tunnelmasta, ruuista ja muusta?

Tämä on hyvänmielen ketju, joten sanon vain sen verran, että itse me naisetkin joudumme joulun laittamaan, jos sellaista haluamme kotona viettää. Ei meilläkään mitään joulua olisi ollut koko suhteen aikana, jos sen laittaminen olisi miehen vastuulla ollut. Hän olisi toki saattanut kysellä niiden perinteiden perään aattona pakastepitsaa paistellessaan ja ihmetellä, miksei joulukeiju olekaan heilauttanut taikasauvaansa ja loihtinut kaikkea valmiiksi...

Kuka tietää, jos laittaisit teille sen unelmien joulun, ehkä vaimo jäisikin sitä kotiin kanssasi viettämään?

Unelmieni joulu olisi tällainen:

23.12. Lähtisin aamujunalla Turkuun. Siellä vähän kiertelisin keskustassa kaupoissa ja nauttisin joulutunnelmasta. Sitten lähtisin bussilla Naantaliin, jossa majoittuisin Naantalin kylpylään. Kävisin kylpylässä ja ulkoilemassa. Aattona hotellin Aamiainen, puurolautasen, kylpyläuinti ja juhlaillallinen. Huoneessa illalla avaisimme miesystävän kanssa toisillemme ostetut lahjat. Joulupäivänä ulkoilua, kuntosalillla käynt8 ja uintia. Päivällinen hotellilla. Tapanina aamiainen ja sen jälkeen joko suoraan kotiin tai sitten vaikka Tampereelle yhdeksi yöks8 vielä hotelliin .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Unelmien joulu olisi kiva viettää kotona, rauhassa, perheen kanssa ilman vieraita. Ei tarvitse tehdä mitään ja toivottavasti ei ole suunnitelmiakaan. Olla vaan siinä hetkessä. Se kestää vain pari päivää. Muuta en juurikaan toivoisi.

Valitettavasti se ei meillä onnistu. Vaimo skippaa niin syntämäpäiväviikonloput, joulut ja muutkin tavallaan "tärkeät" yhteiset hetket. Yleensä on paljuilta, ystävien kanssa sovitut tapaamiset ja muut vapaaehtoiset menot. Harmi. Mietinkin, että osa menee unohduksen piikkiin, osa ei. Kai sitä jokainen priorisoi itse itselleen mieluisimmat menot ja tapahtumat.

Niin tänäkin vuonna. Yksinäinen joulu tulossa. Tai ei siis joulua oikeastaan ollenkaan. Jotenkin mieli jo latistunut sen verran, että tällä hetkellä on tyhjä, ontto olo rinnassa.

Mikä sinua estää laittamasta joulua itsellesi tai menemästä itsekin jonkun sukulaisen tai ystävän luo? Vai kuuluuko unelmien jouluun, että vaimo järjestää kaiken ja sinä vain nautit tunnelmasta, ruuista ja muusta?

Tämä on hyvänmielen ketju, joten sanon vain sen verran, että itse me naisetkin joudumme joulun laittamaan, jos sellaista haluamme kotona viettää. Ei meilläkään mitään joulua olisi ollut koko suhteen aikana, jos sen laittaminen olisi miehen vastuulla ollut. Hän olisi toki saattanut kysellä niiden perinteiden perään aattona pakastepitsaa paistellessaan ja ihmetellä, miksei joulukeiju olekaan heilauttanut taikasauvaansa ja loihtinut kaikkea valmiiksi...

Kuka tietää, jos laittaisit teille sen unelmien joulun, ehkä vaimo jäisikin sitä kotiin kanssasi viettämään?

No eihän sitä estä mikään laittamasta Joulua itselleen ja tykkään kovasti kyllä siitä ajasta. Yhdessä tehty kaikki, laitettu ja hoidettu, suunniteltu ja sovittu kaikenlaista, ei se siitä ole kiinni - vaan ikäänkuin priorisoinnista ja tavasta millä hän muutti vaan suunnitelmia yks kaks. Hieman latistu, mutta eiköhän sitä hyvän rauhallisen Joulun saa itsekin sillä aikaiseksi.

Joulu ei ole vaan numeroita ja päiviä. Se on myös mielentila.

Hyvää Joulun odotusta!

Viettäisin joulun miehen kanssa jossain tunnelmallisessa Euroopan joulukaupungissa kuten Wienissä. Lähtö olisi viimeistään pari päivää ennen aattoa ja paluu aikaisintaan pari päivää tapaninpäivän jälkeen. Tasokas huone jossain hyvässä hotellissa, hyvää ruokaa ihanissa ravintoloissa, kahviloita, kiertelyä kaupungilla, ei kiirettä minnekään.

Jättäisin lapset ja vaimon kotiin ja lähtisin ns. vakipanon kanssa motelliin.

Motellissa käytäisiin syömässä seisovassa pöydässä, juotaisiin pari pitkää

kolmosta, jonka jälkeen mentäisiin panemaan huoneeseen, pari varvia siinä vedettäisiin.

Panemisen jälkeen pidettäisiin tauko ja mentäisiin motellin ravintolaan vetämään pari pitkää

kolmosta, sitten taas panemaan huoneeseen. 

Sitten taksi pihaan ja perheen luo viettämään joulua.

Kundi Nakkilasta kirjoitti:

Jättäisin lapset ja vaimon kotiin ja lähtisin ns. vakipanon kanssa motelliin.

Motellissa käytäisiin syömässä seisovassa pöydässä, juotaisiin pari pitkää

kolmosta, jonka jälkeen mentäisiin panemaan huoneeseen, pari varvia siinä vedettäisiin.

Panemisen jälkeen pidettäisiin tauko ja mentäisiin motellin ravintolaan vetämään pari pitkää

kolmosta, sitten taas panemaan huoneeseen. 

Sitten taksi pihaan ja perheen luo viettämään joulua.

Ihana jouluseikkailu ;)

Asiat tärkeysjärjestyksessä:

1. yksin (ei toteudu, onneksi ei vieraita kuitenkaan tulossa, eikä tarvitse käydä missään vierailulla)

2. saan tehdä mitä huvittaa: kirjan lukemista, kevyttä ulkoilua, videopelejä, Netflixiä (toteutuu)

3. jouluateria valmiina (toteutuu, tilattu jo pari viikkoa sitten)

4. 1-2 vko loma (ei toteudu)

5. kiva, luminen ulkomaisema pikkupakkasella (todennäköisesti ei toteudu)

6. siivous siivouspalvelusta (ei toteudu)

Aatonaattona ajelesimimme ystävät ja sukulaiset läpi ja veisimme heille lahjoja ja kukkia. Veljen luona pysähtyisimme kahville ja ottaisimme hänet kyytiin matkalla haudoille jonne sytytämme vanhemmillemme kynttilät haudoille. Paluumatkalla jätetään veli takas kotiinsa ja mennään ehkä myös kaupungin hautuumaalle sytyttämään miehen suvun haudoille kynttilät ja siitä kotiin, jossa yhdessä teemme karjalanpaistin ja kinkun. Aattona olemme kahdestaan, saunomme, syömme jouluruokaa, vaihdamme lahjat ja käymme ehkä paljussa. Juomme glögiä ja syömme jälkiruokaa. Vieraat eli sisarukset ja appivanhemmat ovat tervetulleita joulupöytään mutta vain muutama tulee paikalle. Joulupäivänä otamme rennosti emmekä tee mitään. Tapaninpäiväksi siirrymme valmiiseen pöytään joko mökille tai miehen mummolle.

Ei toteudu koska sairastuimme koronaan joten saatamme livahtaa yön pimeydessä haudoille mutta kynttilöitä ei ole ja joulu ollaan kahdestaan. Ensi vuonna sitten oikea unelmien perhejoulu kun olemme saaneet perheenlisäystä.

Sekin synkkä ja ikävä!

Just nyt tuntuu siltä että unelmien joulu olisi kun saisin aattoaamuna hakea kirjakaupasta paksun pinon kirjoja ja sitten laittaa ainakin viikoksi läppärit ja kännykät kiinni. Ruokaa, juomaa, ulkoilua ja niitä kirjoja.

Koira saisi mennä hoitoon.