Lue keskustelun säännöt.
Miksi pidät/et pidä ryhmätöistä? Perustele.
Kommentit (28)
Mulla varmasti suurin syy on se, kun minua kiusattiin koulussa. Kukaan ei halunnut minua pari- ja ryhmätöihin ja sille ryhmälle joka minut joutui ottamaan naurettiin: "Hähähää te saitte tuon luuserin! Vittu tuo kusee kaikki asiat!" Minut sitten eristettiin ryhmässä tai sitten jouduin tekemään koko työn yksin.
Nyt aikuisopistossakin on hankala olla ryhmätöissä mukana vaikka yleisesti luokka on hyväkäytöksistä. Pari viisikymppistä akkaa narisee joskus että "Mä haluan Pirkko-Liisan kans samaan ryhmään!!!" Joskus mietityttää miten vielä melkein puolisataavuotiaissa on tuollaisia "teinejä"!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pidä siitä, että jopa yliopisto-opinnoissa ryhmätöissä tuntui olevan vaikeutena opiskelijoiden väliset klikit ja yhteistyön tekeminen silloin, jos joku ryhmän jäsen ei miellytä. Lisäksi ärsytti ne opiskelijat, joissa oli aikataulut niin täysiä, että ryhmätyön aika olisi pitänyt sopia seitsemäksi aamulla tai seitsemäksi illalla - mikään päiväsaika ei olisi sopinut. (Ymmärrän, että on tiukat aikataulut ja töitä pitää tehdä, mutta että minään päivänä mikään aika ei sovi.) Tuohon tosin auttoi se, kun joillain ryhmätyökursseilla oli erikseen osoitettu, että tiettynä luentoajankohtana on tarkoitus tehdä ryhmätyötä.
Silloin, kun ryhmätöitä tehtiin ohjatummin, eikä annettu opettajan taholta mahdollisuutta venkoilla ryhmän koostumuksen ym. kanssa, niin niiden tekeminen oli ihan mukavaa. Sai kuulla erilaisia näkökulmia, yleensä ryhmästä löytyi aina joku, joka tykkäsi etsiä lähteitä, joku, joka tykkäsi kirjoittaa jne, joten ryhmässä sai usein tehdä jotain mieleistään hommaa ja epämieluisampi homma taas olikin kiva juttu jollekin toiselle. Ja ryhmän paineen takia oli pakko tehdä oma osuutensa ja pakko hoitaa työ kerralla loppuun, vaikka isommissa töissä olisi itseltä välissä jo usko ja jaksaminen loppunut.
Mä en tykännyt opiskeluaikoina ryhmätöistä, koska itse teen kaiken nopeesti ja tehokkaasti, ja ryhmässä aina jaaritellaan ja jaaritellaan. Kaikkeen menee ainakin tuplasti aikaa, kun kuunnellaan muiden mielipiteet ja lätistään turhaa.
Jos aihe on sellainen, että ei siitä opi paljon mitään. Muiden ryhmien töistä ei jää kuin pintaraapaisu päähän. Luentojen vetäjälle helppo ratkaisu. Lisäksi jo mainitut klikit.
Jos saa sellaisen ryhmän, jossa on rento yhteistyöhenki, niin ryhmätyöt ovat ihan ok.
Koulukiusaamisen takia lähinnä. Kukaan ei halunnut minua ryhmäänsä, muutenkin aina eristettiin kaikesta.. Enkä omasta mielestäni osaa toimia "normaalisti" ihmisten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina ryhmään sattuu ne perustyypit:
1. Jaarittelija. Yksinkertaisesta asiasta jaaritellaan niin kauan, ettei mitään valmista ehditä saamaa aikaiseksi. Jaarittelija rakastaa omaa ääntään.
2. Pomottaja. Hän on oikeassa, hän päättää miten ryhmätyö tehdään ja muilla ei ole mitään sanavaltaa.
3. Tyhmä. Hän ei tajua yhtään mitään ja ei ymmärrä koko aihetta, mutta tuo oman mielipiteensä myös esille ja muut yrittävät puolestaan selittää, miatä ryhmätyössä on kyse, mutta se ei mene tyhmän jakeluun.
4. Hiirulainen. On hiljaa, ei tee mitään, paitsi siinä vaiheessa, kun homma pitää kirjata ylös, sillä slloin hän e joudu esittämään ryhmätyötä.
5. Itserakas. Suurisuinen, ei anna ryhmätyölle mitään panosta, mutta ego on niin korkea, että muut jostain syystä kunnioittavat. Itserakas haluaa esittää ryhmätyön ja ottaa siitä kaiken kunnian.
Niistä ei opi yhtään mitään! Omasta aiheesta voi jotakin jäädä mieleen, mutta ei muitten ryhmien. Olen myös arka ja pelkään, että joudun esittämään ryhmätyön, joten en pysty keskittymään koko työhön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tehtävä on järkevä ja hyödyttävä ja jos työryhmä toimii hyvin eli kaikki hoitavat osuutensa, niin on ihan OK. Mutta jos teetetään ryhmätyötä ryhmätyön vuoksi eli aihe on turhanpäiväinen, niin ei käy. Sama jos ryhmään osuu muutama lusmu, jotka lähinnä juoruavat ja sitten kuvittelevat keräävänsä pisteet ja hyödyn. Joskus on käynyt niinkin, että jonkun lusmun nimi on jäänyt "vahingossa" pois työn palautuksessa. Tasapuolisuus on myös tärkeää eli kukin vuorollaan toimii sihteerinä ja esittelijänä.
Tarkoitus onkin oppia myös tiimityöskentelyä, sisältö voi joskus olla toissijainen. Ei koulua vaan työelämää varten siis. Harvassa duunissa voi aina tehdä töitä vaan yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En välitä ryhmätöistä, koska olen yksin niin paljon tehokkaampi. Jos työn tekemiseen itsessään menee vaikka kolme tuntia, niin toiset kolme tuntia menevät siihen että jaetaan tehtävät, kokoonnutaan miettimään että mitä tehtäis ja miten, välillä käydään kahvilla jne. Ei hermo kestä sitä, aikaa opintoihin on muutenkin käytettävissä liian vähän. Opiskelukavereistani siis kyllä pidän, ja pidän yhteisestä keskustelusta, mutta aika on rajallinen.
Olen tehnyt raakasti niin, että tulen aina ensimmäiseen tapaamiseen niin, että olen tehnyt vähintään johdannon valmiiksi, laittanut kaikki asetukset oikein ja muutenkin tehnyt työn niin valmiiksi mitä sen voi tehdä ilman että joku voi suoraan syyttää siitä että olen tehnyt sen yksinään. Ilmoitan ryhmälle että työtä saa muokata ihan miten huvittaa, mutta ikinä ketään ei ole huvittanut. :D Räpelletään siihen sit se minimimäärä tekstiä yhdessä ja avot, hyvä tuli.
Vinkkinä niille jotka eivät pidä ryhmätöistä; johdannon tekeminen etukäteen oikeasti auttaa paljon. On uskomattoman paljon ihmisiä, jotka miettivät koko ryhmätyön aihetta vasta kun ovat saapuneet siihen ensimmäiseen tapaamiseen, eikä heille ole selvinnyt oikein se villakoiran ydin siinä vaiheessa ollenkaan, mut eivät kehtaa kysyä. Kun ihmiset eivät oikein ymmärrä, mitä he ovat tekemässä, he käyttävät tolkuttomasti aikaa näennäispuheeseen ja pohdintaan, jonka tehtävänä on peittää se että he ovat ihan pihalla. Kun he lukevat johdannosta, mistä oikein on kysymys, kaikki ovat heti samalla viivalla tietojensa suhteen. Se säästää aivan valtavasti aikaa.
En pidä ryhmätöistä, koska teen parempaa jälkeä yksin itse. Ryhmätöissä pitää huomioida jokaisen vajakin ajatukset ja paskat kirjoitelmat aiheesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vihaan ryhmätöitä. Olen aina ollut kympin tyttö ja jos on ryhmätöitä niin arvatkaa kuka tekee koko työn? No minä, koska muut haluavat minun avullani hyvän arvosanan ja minä taas en halua ottaa riskiä että tulee huono numero siksi että joku ryhmässä ei vaan osaa..
Lisäksi haluan edetä omaan tahtiini. Kirjoitan helposti n 20 sivua hyvää tekstiä illassa mutta saattaa olla että teen sen viime tingassa. Ryhmätöissä pitää edetä muiden tahtiin ja aina on joku jolla menee yhden sivun kanssa kokonainen päivä ja silti se unohtaa lähdeluettelon. Voi huoh.
Nämä ovat myös suurimmat syyt siihen MIKSI olen yliopistossa (valtio-tiede) enkä todellakaan amk:ssa..
[quote author="Vierailija" time="24.01.2015 klo 21:05"]
Vihaan ryhmätöitä. Olen aina ollut kympin tyttö ja jos on ryhmätöitä niin arvatkaa kuka tekee koko työn? No minä, koska muut haluavat minun avullani hyvän arvosanan ja minä taas en halua ottaa riskiä että tulee huono numero siksi että joku ryhmässä ei vaan osaa.. Lisäksi haluan edetä omaan tahtiini. Kirjoitan helposti n 20 sivua hyvää tekstiä illassa mutta saattaa olla että teen sen viime tingassa. Ryhmätöissä pitää edetä muiden tahtiin ja aina on joku jolla menee yhden sivun kanssa kokonainen päivä ja silti se unohtaa lähdeluettelon. Voi huoh. Nämä ovat myös suurimmat syyt siihen MIKSI olen yliopistossa (valtio-tiede) enkä todellakaan amk:ssa..
[/quote]
Mitä tiedät amk:sta jos et siellä ole ollut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tykkää, aina löytyy vähintään yks lusmuilija, jokaisen oma työpanos (esim Word-asiakirja) on jotenkin hankala niputtaa yhdeksi työksi, jokainen tekee työnsä omalla tavallaan joten lopputulos ei välttämättä oo selkee ja yhdenmukainen. Yksilötyössä oppii parhaiten ja saa päättää itse millaisen työn tekee ja on täysi vastuu siitä.
En halua olla riippuvainen kenenkään panoksesta. Teen mieluummin yksin niin saan lopputuloksesta just sellaisen kun haluan. Eikä tarvitse syyttää muita kuin itseäni jos mokaan, toisaalta kiitostakaan ei tarvitse jakaa..=)
En ole yhteis- tai tiimityöskentelijä ollenkaan.
Yläasteella kolun ryhmätöiden tekeminen oli vähän siinä ja siinä... Yleensä ryhmät arvottiin, ja muistan sen kerran kun ryhmääni osui kaikki nämä ryhmätyöntekijätyypit:
a) Henkilö, joka ei tehnyt mitään
b) Henkilö, joka kommentoi kaikkeen työhön liittyvään "Ihan sama", "En tiedä" tai "Mmnh."
c) Henkilö, joka lupasi lukea itse esityksessä pätkiä tekstistä, mutta ei kirjoittanut yhtään kohtaa itse.
Olin varmaan ainoa joka edes yritti tehdä töitä. Siinä sitten enimmäkseen yksin kirjoittelin ja piirtelin kaavioita. Esityksessä kaikki onneksi lukivat joitakin pätkiä onnettomasta Hammashygienia-artikkelistamme, paitsi henkilö a, joka vain hillui sivussa sanomatta sanaakaan.
Onneksi se oli vain yksi kerta, ja muilla kerroilla osui ryhmään sellaisia henkilöitä jotka tekivät enemmän hommia.
En pidä ryhmätöistä, koska en halua tehdä kompromisseja. Ryhmässä joutuu sietämään toisten virheitä, ja minulla on kyllä omissanikin ihan riittävästi sietämistä. Haluan siis päättää itse kaikesta, ja sitten kantaa lopulta myös vastuun niistä päätöksistä. Miksi minun pitäisi saada huono arvosana siksi, että joku muu ei osaa vaikkapa kirjoittaa tieteellistä tekstiä?
Olen huomioinut tämän luonteenpiirteen ammatinvalinnassani, jos nyt joku huolestui.
Joudun aina tekemään niissä kaiken itse. Sen siitä saa kun on hiken maine...
En tykännyt koulussa, enkä yliopistossa. Koulussa oli vittumaisia tyyppejä (ja minäkin varmaan heidän mielestään), yo:ssa tyypit oli jees, mutta silti vitutti.
En jaksa sitä säätämistä. Joku ei haluu sitä, toinen ei haluu tätä, joku haluaa viilata PowerPointtia 48 tuntia, joku taas säheltää menemään vartissa.
Parityöt nyt vielä menetteli, vähemmän vääntöä.
Nykyään teen töitä kotoa, yksin.
En pidä loppua kohti uusia seikkailuja riittää kun ei voi mitään mutta jos on jotain niin ihanaa kun on.