Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Olen niin ahdistunut nuoreni vaikeuksien vuoksi.

Vierailija
24.01.2015 |

En oikein tiedä mite jaksan eteenpäin. Ahdistaa js pelottaa miten asiat menee, olen ytrittänyt auttaa kaikessa mutta ei se taida riittää. Miten te olette jaksaneet kun on oikein ahdistava elämäntilanne? Lääkkeitä en haluaisi käyttää, vaikka jodkus tuntuu että mikä tahansa helpotus on tarpeen. Auttakaa. Sydän särkyy kun omalla lapsella on vaikeaa, toisaalta kiukuttaa kun ei osaa arvostaa sitä, että asiat kuitenkin monella tavalla hyvin ja jänen vuokseen tehty tosi paljon, että ois hyvä elämä.

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
24.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Millä tavalla hänellä on vaikeaa?

Vierailija
2/9 |
24.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla sama. Juuri kotoaan muuttaneen nuoren takia kamala stressi. Tullut jo fyysisiä oireita, mitkä hankaloittavat työntekoa. Kun aina kaikki ei menekään niin kuin on suunnitellut.
Neuvoja en taida osata antaa.
Itse olen kuitenkin yrittänyt hakemalla hakea positiivisuutta ja hakeudun iloisten ihmisten seuraan. Saa hetkeksi ajatukset pois ongelmista.
Mutta en usko, että omaa oloa helpottaa kunnolla ennen kuin se nuori oikeasti seisoo omilla jaloillaan. En usko minkään lääkkeen helpottavan tilannetta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
24.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voimia teille ja halit! Nuoruus on vain ohimenevä vaihe elämässä. En nyt tiedä mitä ongelmia nuorillanne on mutta jaksakaa vaan tukea ja olla mukana nuoren elämässä niin se kantaa lopulta hedelmää!!!

Vierailija
4/9 |
24.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei ap!

Hae myös itsellesi apua. Työkaverillani oli myös kotona vaikea tilanne nuorensa kanssa. Jatkuva huoli ja pelkääminen lapsensa puolesta alkoi saada jo vakavia piirteitä. Hän väsyi ja oli itkuinen ja levoton. Ymmärrettävästi työhön keskittyminen oli vaikeaa ja nuoren asioita piti hoitaa pitkin päivää. Hän meni lopulta työterveyteen ja sai sitä kautta ensinnäkin sairaslomaa ja jatkossa keskusteluapua. Nykyisin hän käy vertaistukiryhmässä ja puhuminen muiden vastaavassa tilanteessa olevien kanssa on auttanut häntä. Hae apua, älä jää yksin! Jos sulla ei oo mahdollisuutta mennä työterveyteen mene omalle terveysasemalle.

Vierailija
5/9 |
24.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi että, ihan sama tilanne täälläkin :( Nuoren kanssa ollut vuosikaudet vaikeaa, mutta viime vuonna näytti jonkin aikaa jo hyvältä: valmistui ammattiin ja muutti omilleen. Sen jälkeen vaikeudet ovat jatkuneet (rahan käytön ongelmia muun muassa) ja itsellä on koko ajan ihan hirveä stressi, huoli ja ahdistus nuoresta ja hänen asioistaan. Olen usein harkinnut jo lääkärille menoa, kun tuntuu etten enää pärjää oman ahdistukseni kanssa. Mitään vertaisryhmiä täällä ei ole, sellainen olisi kyllä enemmän kuin tarpeen. 

Vierailija
6/9 |
24.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä en missään tapauksessa edes haluaisi sairaslomaa, koska ne ihanimmat ihmiset, joista saan voimaa, ovat juuri siellä.

3

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
24.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ymmärtääkö ne nuoret itse kuinka paljon heidän tilanteensa ahdistaa teitä?

Ei nuorikaan yleensä halua loputtomiin aiheuttaa kuormitusta vanhemmilleen.

 

Vierailija
8/9 |
24.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä se siitä. Nuoruus on kipuilun aikaa, mutta ei sekään kestä ikuisesti.

Itse olen vasta 16v, mutta takana on parhaan kaverin itsemurha, turvakotijaksoja, vuosien seksuaalinen häirintä, raiskaus (eri tekijä kuin ahdistelija), psykoosi, itsemurhan yritys, suljettu osasto, psyykelääkitys ja mitäköhän vielä.

Kirjoitettuna tuo kaikki kuulostaa todella pahalle, mutta nyt alkaa mennä paremmin. Ei elämä voi olla pelkkää ylämäkeä, eihän se tuntuisi miltään ilman alamäkiä.

Muista antaa aikaa myös itsellesi ja hae apua tarvittaessa. Sun ei ole pakko, tai edes pidä, kestää kaikkea yksin, vaan sun pitää olla myös vähän itsekäs sen suhteen. Älä anna itsesi palaa loppuun, olet varmasti mahtava äiti/isä/vanhempi.

t. 16v

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
24.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minun nuoreni tietää. Sen vuoksi hän ei sitten enää kertonutkaan minulle kaikkea ja se taas aiheutti lisää harmaita hiuksia, kun hän valehteli kaiken olevan ok. Myöhemmin sain selville, ettei kaikki todellakaan ole kunnossa. Keskusteltuamme päädyimme siihen lopputulokseen, että kaikki oleellinen kerrotaan, koska stressaan yhtä paljon siitä,että tiedän kaiken kuin siitä, että mietin mitä en tiedä.
3

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme neljä kolme