Mitä mieltä vanhemmista, jotka lyttäävät lapsiaan tyyliin olet liian tyhmä, et voi mennä lukioon?
Tuli toisesta ketjusta mieleen. Siellä joku sanoi, että lapset pitää "palauttaa maanpinnalle", eikä lahjattomia saa laittaa lukioon ym.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole lahjakas koulussa niin on kyllä todella paljon kannattavampaa mennä amikseen mistä saa suoraan ammatin sekä helpommin paremmat arvosanat joilla hakea halutessaan seuraavaan kouluun. Lukion papereilla ei tee mitään muuta kuin hakee seuraavaan kouluun.
Mun vanhemmat sanoi juuri noin. Lisäsivät vielä, että minun lisäksi kellään koko suvussa ei ole "lukupäätä", joten ei pitäisi olla yllätys tai pettymys.
Minutpa tuollainen kohtaloon alistuminen vaan sisuunnutti. Ajattelin että näytän teille alistujille. Kyseenalaistin koko "lahjakkuuden", ja ajattelin että kaiken oppii kun systemaattiisesti opiskelee eikä anna periksi. Olin ollut yläasteella laiska ja kouluhaluton vaikean murrosiän takia, joten olihan siinä opettelemista, ottaa yläasteenkin oppimäärät kiinni lukuaineissa ja myös opetella itsekuria ja opiskelutekniikoita. Mutta nämä kaikki on opeteltavissa olevia asioita, ei jotain johon on taivaaasta annettunaa lahjoja tai ei ole. Lukion päästötodistuksessa minulla olii 8,7 (peruskoulun päättö 6,3) ja kirjoitin 5 Laudaturia ja ruotsista Cum Laude Approbatur. Pääsin toisella yrityksellä yliopistoon ja valmistuin sieltä. Olisi se ollut harmi, jos olisin mennyt sinne äidin suosittelemalle kampaajalinjalle uskoen, että ei vaan ole muuhun lahjoja, voi voi.
Minä nimenomaan kirjoitin tässä ajatellen jatko-opiskelua amiksen jälkeen. Se että ei pärjää lukiossa kummemmin ei tarkoita sitä ettei kelpaa muuhun kuin amiksen aloille. On se jännä miten palstalla kaikki kertovat aina kirjoittaneensa kymmenen ällää mutta eivät ymmärrä mitään lukemastaan. Et sinäkään niillä kymmenellä ällällä muuta tehnyt kuin hait seuraavaan kouluun. Saman olisi voinut tehdä amiksen papereilla, missä rima on matalampi. Samalla sinulla olisi ollut jo heti nuorena ammatti.
- 2
Amiksesta on paljon epätodenköisempää päästä yliopistoon. Siellä lukiossa kun oikeasti opitaan asioita, joista on hyötyä yliopisto-opinnoissa.
Yliopisto ei ole ainoa vaihtoehto. Jos et pärjää kummoisesti lukion kaltaisissa opinnoissa, AMK on muutenkin todennäköisesti parempi vaihtoehto sinulle.
Mitä on "pärjätä kummoisesti"? Presidentti kirjoitti A:n paperit ja kävi oikiksen.
Edelleenkin sieltä amiksesta on myös mahdollisuus päästä yliopistoonkin. Kannattaa kylläkin ottaa huomioon että ajat ovat vaihtuneet ja pääsykokeilla ei ole enää yhtä suurta painoarvoa kuin todistuksilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole lahjakas koulussa niin on kyllä todella paljon kannattavampaa mennä amikseen mistä saa suoraan ammatin sekä helpommin paremmat arvosanat joilla hakea halutessaan seuraavaan kouluun. Lukion papereilla ei tee mitään muuta kuin hakee seuraavaan kouluun.
Mun vanhemmat sanoi juuri noin. Lisäsivät vielä, että minun lisäksi kellään koko suvussa ei ole "lukupäätä", joten ei pitäisi olla yllätys tai pettymys.
Minutpa tuollainen kohtaloon alistuminen vaan sisuunnutti. Ajattelin että näytän teille alistujille. Kyseenalaistin koko "lahjakkuuden", ja ajattelin että kaiken oppii kun systemaattiisesti opiskelee eikä anna periksi. Olin ollut yläasteella laiska ja kouluhaluton vaikean murrosiän takia, joten olihan siinä opettelemista, ottaa yläasteenkin oppimäärät kiinni lukuaineissa ja myös opetella itsekuria ja opiskelutekniikoita. Mutta nämä kaikki on opeteltavissa olevia asioita, ei jotain johon on taivaaasta annettunaa lahjoja tai ei ole. Lukion päästötodistuksessa minulla olii 8,7 (peruskoulun päättö 6,3) ja kirjoitin 5 Laudaturia ja ruotsista Cum Laude Approbatur. Pääsin toisella yrityksellä yliopistoon ja valmistuin sieltä. Olisi se ollut harmi, jos olisin mennyt sinne äidin suosittelemalle kampaajalinjalle uskoen, että ei vaan ole muuhun lahjoja, voi voi.
Minä nimenomaan kirjoitin tässä ajatellen jatko-opiskelua amiksen jälkeen. Se että ei pärjää lukiossa kummemmin ei tarkoita sitä ettei kelpaa muuhun kuin amiksen aloille. On se jännä miten palstalla kaikki kertovat aina kirjoittaneensa kymmenen ällää mutta eivät ymmärrä mitään lukemastaan. Et sinäkään niillä kymmenellä ällällä muuta tehnyt kuin hait seuraavaan kouluun. Saman olisi voinut tehdä amiksen papereilla, missä rima on matalampi. Samalla sinulla olisi ollut jo heti nuorena ammatti.
- 2
Olisi kyllä ollut huomattavan vaikeaa päästä opiskelemaan tietojenkäsittelytiedettä amispohjalta, itse asiassa luulen ettei se siihen aikaan vielä ollut edes mahdollista ollenkaan. Opistotason koulutuksen, lähinnä saman alan insinöörikoulutuksen pohjalta kyllä, mutta se taas olisi ollut pitkä reitti amis - teknillinen opisto - yliopisto.
Olisi myös varmaan ollut aika pelottava kokemus ne matematiikan ja fysiikan kurssit ilman lukion laajan matematiikan pohjaa. Olivat meinaan useimmille hyvin haastavia pohjatietojen kanssakin.
Mutta ehdottomasti hienoa se, että nykyään amis ei ole koulutuksen umpikuja, vaan sen pohjalta voi jatkaa eteenpäin korkeakouluihinkin, jos haluaa.
Valmennuskurssit on keksitty. Mutta jos jonkun epäillään olevan liian "tyhmä" lukioon niin hän on muutenkin yleensä sellaista sakkia joka ei mitään pitkää matikkaa opiskele lukiossa taikka välttämättä edes haaveile yliopistoon menemisestä. En nyt edelleenkään tarkoita tällä sitä etteikö tyhmä voisi menestyä lukiossa jne. Mutta voi olla järkevämpää/helpompaa mennä amikseen jos ei kiinnosta päntätä kirjoja. Enkä nyt kyllä ymmärrä miksi teistä se ainoa vaihtoehto jatko-opiskelupaikaksi on yliopisto ja vieläpä tietojenkäsittelytiede.
Minulla on lukihäiriö, enkä ole ahkera, mutta pääsin lukion läpi, ja ihan kohtuullisin arvosanoin.
Lukio ei ole mikään erityisen vaikea koulu, sanoisin että jos vähän venyttää opintoja (itsekkin 3,5 vuotta kävin) kuka tahansa siitä ok selviää. Suurin ongelma on usein kiire, eli se että on pakko haalia kursseja kasaan ja välillä päivistä/viikoista tulee pitkiä, mutta jos opiskelee väljemmällä aikataululla niin päivät kevyempiä.
Omalla kohdalla kielet oli suurin ongelma, niissä kun lukihäiriö eniten "vaikeuttaa" (ainakin minun kohdalla) oppimista, reaaliaineet meni hyvin kun muisti toimii ja tunnilla kuulut ja käydyt asiat jäi helposti päähän.
Lisäksi joissan lukioissa (ei koskenut sitä missä kävin, mutta kavereilta kuulin toisiakin kokemuksia) samaan paikkaan hakeutuu ns. "hikareita" ja jutut liikkuvat ehkä liikaakin siinä "kuinka mennään lääkikseen..." jne. jolloin osalle oppilaista voi tulla olo että ovat "tyhmiä" kun eivät pärjää niin hyvin. Noissa kannattaa muistaa se, että keskittyy omaan tekemiseen, ei "muiden tavoitteisiin"/ota liikaa stressiä.