Olen 150kg painava nainen. Kysyttävää?
En ole ylpeä tilanteestani. Olen laihduttanut elämäni aikana yli 200 kilon verran mutta jojolihonut aina seuraavaksi siten, että lopputulemana paino on ollut isompi kuin ennen laihdutusta. Kärsin yhteiskunnan suhtautumisesta.
Auton turvavyö menee nippanappa kiinni. Lentokoneessa joudun välillä pyytämään jatkopalan. Vaatteet saan isojen tyttöjen osastolta (koko 56). Kumartuminen kengännauhojen solmimiseksi on vaikeaa.
Haluatko tietää lisää millaista elämä on tämän kokoisena?
Kommentit (47)
[quote author="Vierailija" time="24.01.2015 klo 13:01"]
Pystytkö itse pyyhkimään p......... vai tarvitsetko apua?
[/quote]
Tämä on muuten asia joka on todella kiusallinen mutta totta - mitä isommaksi muutun niin sitä haasteellisempaa on takapuolen pyyhkiminen vessassa käymisen yhteydessä. Se kuitenkin (luojan kiitos!) onnistuu yhä. Ja on myös bidee-suihkut suomalaisissa vessoissa, mikä on hyvä asia. Mutta tämäkin on asia, joka motivoi minut siihen suuntaan, etten ainakaan todellakaan halua enää tästä ainakaan missään tapauksessa suuremmaksi.
ap
Tämä palsta on täynnä superläskejä.
[quote author="Vierailija" time="24.01.2015 klo 13:07"]
Tämä palsta on täynnä superläskejä.
[/quote]
Riippuu ihan siitä mitä ketjua katsoo :)
Eilen luin täällä ketjua aiheesta "Te jotka syötte herkkuja joka päivä, paljonko painatte" ja se oli täynnä porukkaa joka söi herkkuja joka päivä ja painoi 50-60 kg :D
(Minä en syö herkkuja joka päivä...)
[quote author="Vierailija" time="24.01.2015 klo 13:04"]
Oletko saanut riittävästi tukea ja apua? Vai oletko kohdannut enemmän negatiivista/vähättelyä yms? Itsellä painoa 96 kg ja 165 cm ja kyllä kaipaisin tsemppiä enkä polkemista.
[/quote]
Olen kohdannut kaikkea mahdollista matkan varrella. Suuri osa terveydenhuollon henkilökunnasta on hyvin ymmärtämätöntä tämän problematiikan suhteen. Luulevat että ongelma on painon pudottamisessa. Minulle painon pudottaminen ei koskaan ole ollut ongelma, vaan pudotetun painon (tuloksen) ylläpitäminen - siihen en ole saanut mitään tukea ja olisin sitä tarvinnut selkeästikin. Niitä ravintoterapeuttikäyntejä, joissa osoitetaan minkälaista margariinia minun kuuluu syödä, on sen sijaan takana kymmenittäin.
[quote author="Vierailija" time="24.01.2015 klo 13:12"]
Oletko tämän blogin kirjoittaja? http://oikeushyvaanoloon.blogspot.fi/
[/quote]
Hauska tapa mainostaa blogia esittämällä tuollainen kysymys.
En pidä minkäänlaista blogia.
[quote author="Vierailija" time="24.01.2015 klo 12:30"]
minäkin painoin viime toukokuussa 150kg. nyt painan 129kg. jos asut vantaalla, aletaanko yhdessä laihtumaan?
[/quote]
Miten olet onnistunut pudottamaan painoasi? Hieno tulos, bravo!
ap
[quote author="Vierailija" time="24.01.2015 klo 12:56"]Vyötärönympärykseni on noin 130 cm. Menisin leikkaukseen jos pääsisin mutten päässyt kun selvitin asiaa. Olen ollut vlcd-laihdutusryhmässä sairaalassa.
Olen vuosien varrella pari kertaa eksynyt Pipsan blogia lukemaan mutta se ei ole minun juttuni, vastaukseksi sille joka kysyi fanitanko.
Elämäntavoista jotka ovat johtaneet painonnousuuni.. Minulla on useita vaikeita sairauksia jotka ovat vaikuttaneet elämääni ja sen hallittavuuteen. Olen myös sairastanut masennusta useamman kerran, se on vaikeuttanut asioita. Käyttämäni lääkitykset ovat myös välillä sotkeneet aineenvaihduntaa ja nostaneet painoa.
Painoni nousi yli 100 kilon jo ala-asteikäisenä. Tuolloin minulla ei ollut itselläni juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa siihen mitä söin, vanhempanihan siitä päättivät, lisäksi söin kouluruokaa. Kouluterveydenhoitaja aina sanoi, että pitää jättää pullat ja limut pois eikä uskonut kun sanoin etten sellaisia syö. Minä lihoin ihan pelkästä rasvaisesta kotiruoasta.
[/quote]
Miksi et pääse lihavuusleikkaukseen?? Itse painoin ennen operaatiota 118 kg, pituutta 159 cm. Nyt paino pysynyt 60 kg kieppeillä viitisen vuotta.
Mitä mieltä olet miehistä jotka kokevat sairaalloisen lihavat naiset seksikkäiksi juuri lihavuutensa takia? Tästähän oli viikko pari sitten englantilainen dokumentti teeveessä. Onko tuo mielestäsi sen terveempää kuin sairaalloinen lihavuuskaan?
[quote author="Vierailija" time="24.01.2015 klo 13:22"]
Miksi et pääse lihavuusleikkaukseen?? Itse painoin ennen operaatiota 118 kg, pituutta 159 cm. Nyt paino pysynyt 60 kg kieppeillä viitisen vuotta.
[/quote]
En pääse lihavuusleikkaukseen johtuen sairaudestani joka estää sen tekemisen.
Ymmärrän hyvin että olet turhautunut. Ja sekin on selvää, etteivät kuurit ole auttaneet. Nehän ovat viihdettä, joilla saa pari, kolme joulu- tai lomakiloa pois vähäksi aikaa.
Oletko miettinyt miksi elämäntapamuutokset eivät ole pitäneet ja ylipäänsä sitä, miksi syöt niin paljon? Isot muutokset elämässä lähtevät aina korvien välistä, siitä että ymmärtää miksi toimii niinkuin toimii ja sitten muuttaa sitä. Sen jälkeen onnistuminen on helpompaa.
Minulla ei ole oikeastaan mitään kysyttävää, mutta suosittelen kääntymistä nyt ensin lääkärin puoleen. Olen lihavimmillani painanut 114 kiloa, nyt 65-68 kg (oien 175 cm pitkä, keski-ikäinen ja minulla on lapsia, jos tuolla on merkitystä). Laihduin ensin parissa vuodessa n. 30 kg (punnitsin itseni kerran/ kk) ja sitten vielä vähän lisää (kävin vaa'alla satunnaisesti). Paino on pysynyt samassa nyt jo useita vuosia. Käytin apuna Fit for life -systeemiä arkijärjellä ryyditettynä (kun se perustuu amerikkalaiseen ruokakulttuuriin). Pidän hyvästä ruuasta ja olen innokas harrastajakokki, joten tuo sopi minulle hyvin.
Ennen söin kaikkiin mahdollisiin tunnetiloihin, palkitsin ja lohdutin itseäni syömällä ja tajusin, että minulla on addiktin mielenlaatu. Olin myös vähän kuin äidin tissiä hamuava lapsi, vaikka olin aikuinen. Opettelin sanomaan itselleni milloin missäkin tilanteessa "sinä et tarvitse tuota", söin koko ajan hyvin, opin sietämään nälkää, söin kun oli nälkä, lopetin kun olin kylläinen. Jo sillä, että jätin sokerin ja kaikki makeat syötävät pois, makuaistini tarkentui ja nautin ruuasta enemmän. Minun ei siis tarvinnut syödä niin paljon.
Sain aluksi lähipiiriltä kannustusta ja tukea ja kun laihtuminen eteni sain todella syviä onnistumisen kokemuksia ihan yksinkin. Perheessämme syödään edelleen vähän FfL -tyyliin, joskaan ei niin tarkasti kuin silloin vuosia sitten.
Kaikkea hyvää sinulle, toivottavasti onnistut pudottamaan painoasi vähemmän vaarallisiin lukemiin.
Tuli vielä mieleen, että diabeetikkojen ruokavalio on todella terveellinen (ja muistuttaa vähän Fit for Lifea). Käy diabetes.fi -sivuilla ja tutustu ruokapyramidiin. Kun opettelet sen, sinun ei tarvitse ajatella syömistä. kiloja. laihtumista koko ajan, vaan syöt vain hyvin ja mietit muita, kivempia asioita.
[quote author="Vierailija" time="24.01.2015 klo 12:45"][quote author="Vierailija" time="24.01.2015 klo 12:33"]
Painan kolmasosan painostasi, miltä se tuntuu?
[/quote]
Tosiaankin olen miettinyt sitä aina välillä että olen kolmen hoikan naisen kokoinen. Että jos kiikkulaidan toisessa reunassa olisin minä, niin toiseen reunaan voisi mennä kolme hoikkaa naista, ennenkuin tasapaino saavutettaisiin. Se on jotenkin ihan epätodellista ja samalla hyvin todellista. Sitä on vaikea kuvailla. Olen siitä samalla hyvin tietoinen kuinka "eri kastia" olen kuin hoikat ihmiset (sen yhteiskunta ja nettikirjoitukset yms osoittavat lihaville ihmisille...) ja kuitenkin sielultani olen ihan samanlainen ihminen kuin hoikatkin kiikkulaudalla istuvat, ihan saman painoinen. Omituista se on.
[/quote]
En kysynyt tätä pahalla, minulla on päinvastainen ongelma. En saa painoani nousemaan, luultavasti jokin sairaus takana kun on paljon muitakin oireita. Loukkaa olla "pojan vartalossa", kuten minulle on sanottu. Etenkin nyt kun kaikki on niin fit. Pidän sinua ihan samanarvoisena.
[quote author="Vierailija" time="24.01.2015 klo 13:24"]
Mitä mieltä olet miehistä jotka kokevat sairaalloisen lihavat naiset seksikkäiksi juuri lihavuutensa takia? Tästähän oli viikko pari sitten englantilainen dokumentti teeveessä. Onko tuo mielestäsi sen terveempää kuin sairaalloinen lihavuuskaan?
[/quote]
Koen sen ilmiön melko oudoksi. Tottakai jokainen nainen haluaa kokea olevansa haluttu omana itsenään omassa vartalossaan mutta kuitenkin vierastan ajatusta siitä että joku haluaisi minua juuri minun ylipainoisuuteni vuoksi. Tämä liittynee siihen etten itse pidä ylipainoisuudestani enkä itse koe sitä itsessäni seksikkäänä ominaisuutena.
Tosin itse koen itseni seksikkääksi jo siinä kohtaa jos laihdun tästä 50 kiloa (usein kokenut), eli noin satakiloisena - jolloin olen vielä reilusti lihava kaikkien muiden mittapuiden mukaan. Mutta silloin en taida olla enää mikään BBW.
[quote author="Vierailija" time="24.01.2015 klo 13:00"]Pitääkö käyttää perunajaujoa paljonkin, että löytää sen rönttösesi?
[/quote] vahinkoyläpeukku!
[quote author="Vierailija" time="24.01.2015 klo 13:24"]
Mitä mieltä olet miehistä jotka kokevat sairaalloisen lihavat naiset seksikkäiksi juuri lihavuutensa takia? Tästähän oli viikko pari sitten englantilainen dokumentti teeveessä. Onko tuo mielestäsi sen terveempää kuin sairaalloinen lihavuuskaan?
[/quote]
Jäin vielä miettimään tätä. Mielestäni kaikki sellainen seksuaalisuus, joka ei loukkaa tai satuta, on oikeastaan oikeutettua. Eli en sanoisi että tuossakaan suuntauksessa on mitään epätervettä niin pitkään kun se ei ketään naista varsinaisesti yllytä olemaan sairaalloisen lihava.
Jos joku saa kicksit siitä että vaikkapa fantasioi sairaalloisen lihavista naisista, ei siinä mielestäni ole mitään epätervettä. Sen sijaan ne feeder-kuviot missä ihmisiä syötetään sairaalloisen lihaviksi voivat olla terveydelle turmiollisia sille jonka kannettavaksi ylipaino koituu.
Seksuaalisuus on voimavara ja niin kauan kun kenenekään terveys ei kärsi, niin ei tuomitse.
Kuka sinulle on antanut luvan olla olemassa?
[quote author="Vierailija" time="24.01.2015 klo 13:53"]
Kuka sinulle on antanut luvan olla olemassa?
[/quote]
Tarvitaanko siihen lupa?
Oletko saanut riittävästi tukea ja apua? Vai oletko kohdannut enemmän negatiivista/vähättelyä yms? Itsellä painoa 96 kg ja 165 cm ja kyllä kaipaisin tsemppiä enkä polkemista.