Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miehen etätyö avasi hänen silmänsä siitä mitä kaikkea kotona "keiju" tai "joku" tekee
09.11.2021 |
Minä olen vuosia yrittänyt saada miehen ymmärtämään, mikä määrä kotitöitä täällä on. Keskustelu on aina juuttunut siihen, että hän alkaa jauhaa, miten hän kuskaa lapset aamulla kouluun ja se häiritsee hänen keskittymistään työhönsä sitten koko päivän.
Lapset siis kulkee ihan siihen hänen työmatkansa varteen, ei tarvitse edes koukata minnekään yhtään metriä.
Nyt hän on tehnyt kohta kaksi vuotta etänä töitä ja on täysin ällistynyt miten paljon täällä on työtä. Itse olen hoitanut ne samalla kun teen täyttä työpäivää yrittäjänä täällä kotona. Siis joka hetken ja tauon pukertanut näitä kodin asioita. Jotka on olleet ilmeisen näkymättömiä.
Kommentit (94)
Miksi olet tehnyt kotityöt työpäivän lomassa? Olisi tilanne auennut miehelle paljon nopeammin, jos illalla tai viikonloppuna tekisitte asioita yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eli mitä? perus siivous ,pyykit, laskut...Ei nuo ole mitään kokopäivän hommia.
Ei tietenkään ole, mutta pyykit pitää aamulla heittää koneeseen ja kahvitauolla kuivuriin ja lounaalla viikata kaappiin. Tai vaihtoehtoisesti tehdä sama illalla työpäivän jälkeen, kun ei ole kotona.
Ei ne itsestään sieltä likapyykkikorista puhtaina kaappiin päädy, vaikka kone pesuosion hoitaakin.
Sama aamupalatiskeille, ne menevät koneeseen ja kone päälle. Jos kukaan ei ole kotona, tiskit odottavat likaisena koneessa työpäivän jälkeen.
Teidän koululaiset on kädettömiä?
Päiväkoti-ikäiset ja koululaiset ovat päivän pois. Mutta mieshän saa olla kädetön ja aivoton...
En minäkään nuorena tajunnut, miten paljon äiti tekee kotitöitä. Meillä oli kotirouvaäiti ja isä elätti. Mutta kyllähän sen sitten itsekseen eläessä vähitellen tajusi. Kun ei tosiaan mitään tapahtunut, jos ei itse tehnyt. Samaa sanoo nyt opiskelemaan lähtenyt esikoisemme...
Palstajonnen mielestä miehen kuuluukin olla se perheen heikoin lenkki. Hänhän on vain hento ja arka kukkanen. Ei vaikea arvata, miksi hän näin ajattelee, eikä vaikea arvata, miksi moinen paska syrjäytyy.
Sitä minä en tajua että miksi jotkut suostuvat tuollaiseen elämään että toinen tekee ja toinen ei. Sitten vuosien jälkeen valitetaan kun on pitäny kaikki tehdä yksin. No miksi se toinen tekisi kun sinä teet kaiken. En myöskään tajua niitä jotka elelee tekemättä yhtään mitään kotihommia. Kyllä jokainen aikuinen ihminen tietää ettei koti siivoa itse itseään tai pyykit peseydy ihan itsestään. En arvosta tippaakaan ihmistä joka tietää että puoliso tekee kaikki nuo mutta ei edes tarjoudu auttamaan, hyi että.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä miksi työpäivän aikana edes pitäisi tehdä tuo kaikki. Kuinka paljon teillä on lapsia, että pyykkiä ja tiskiä tulee noin usein?
Olen etätöissä itsekin. Pesen välillä koneellisen pyykkiä päivällä. En tosiaan läheskään joka päivä. Jos tiskikone sattuu täyttymään laitan sen päälle. Meillä on 8-vuotias lapsi, joka ihan itse viikkaa vaatteet kaappiinsa ja tyhjentää tiskikonetta. Osaa myös laittaa pyykit pyörimään tarvittaessa. Ruoan laittoa harjoitellaan varsinkin viikonloppuisin yhdessä. Ei se kaikki mitenkään minun vastuulla ole, vaikka kotoa käsin töitä teenkin.
Kannattaisi jakaa vastuuta koko perheen kesken. Muuten ne lapset kasvaa täysin kädettömiksi kodinhoidon suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Sitä minä en tajua että miksi jotkut suostuvat tuollaiseen elämään että toinen tekee ja toinen ei. Sitten vuosien jälkeen valitetaan kun on pitäny kaikki tehdä yksin. No miksi se toinen tekisi kun sinä teet kaiken. En myöskään tajua niitä jotka elelee tekemättä yhtään mitään kotihommia. Kyllä jokainen aikuinen ihminen tietää ettei koti siivoa itse itseään tai pyykit peseydy ihan itsestään. En arvosta tippaakaan ihmistä joka tietää että puoliso tekee kaikki nuo mutta ei edes tarjoudu auttamaan, hyi että.
Näissä on yleensä eri tason siisteystoive.
Koti ei pysy siistinä muiden pitämänä, joten jos se on itselle tosi tärkeä asia, pitää siivota itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näissä on yleensä eri tason siisteystoive.
Koti ei pysy siistinä muiden pitämänä, joten jos se on itselle tosi tärkeä asia, pitää siivota itse.
Miksei silti voi tehdä yhdessä? Toinen imuroi, toinen pyyhkii pölyjä ja laittaa tavaroita paikoilleen? Tunti kun yhdessä siivotaan, niin ehtii aika paljon tehdä.
Mun miehellä kans aukesi silmät, että meidän koti ei olekaan itsepuhdistuva. On tehnyt korona-ajan etätöitä ja nähnyt, että minä oikeasti siivoan täällä joka päivä päivisin.
Sanoi pari viikkoa sitä katseltuaan, että hän ei jotenkin ikinä ole tajunnut mitä kaikkea minä kotona teen. Mua ei siis haittaa tehdä paljon enemmän kotitöitä kuin mies, sillä näen, että se on mun homma niin pitkään kuin olen hoitovapaalla ja sen jälkeenhän nämä on päivät hoidossa eikä räjäyttämässä huusholia. Mies ei jotenkin tajunnut paljonko lisää siivottavaa pienet lapset saavat aikaiseksi, koska minä siivoan kaiken heti ja imuroin joka päivä mies tulee puhtaaseen kotiin.
Hän kuvitteli, että koska koti on puhdas niin se viikkosiivous, joka tehtiin ennen lasten syntymää edelleen riittää ja meidän lapset vaan ei sotke yhtään. Oikeastihan täällä olis sillä tyylillä täysi kaaos ja ruuanmuruja paikat täynnä, kun esikoinen levittää leikkinsä ja pienin on just siirtynyt ensimmäisiin kiinteisiin ja välillä on jotakin banaanimössöä lattialla asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä sama homma, ap! Minä olen myös hoitanut omien töiden ohessa (voin tehdä ne kotoa) kotihommia. Nyt, kun miekin on etäillyt, hän on ihmetellyt, että kuinka paljon kaikkea onkaan.. just pyykit ja niiden käsittely, pikku siivoukset ja ylläpito, ruuanlaitto - ja kaupassakin kuulemma pitää käydä koko ajan! No haloo!
Jotenkin ne kasaantuivat minun kontolleni, kun olin lasten kanssa hoitovapaalla.
Kiva, että mies on nyt huomattuaan ottanut enemmän omatoimisesti hoitaakseen näitä hommia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pirun huono perheen äiti, kun en ole tähän päivään mennessä keksinyt mitä kaikkea siellä kotona pitää tehdä, että se kävisi kokopäivätyöstä. Itse näen, että kotityöt on edelleen joillekin se oman egon jatke joiden avulla päteä ja hakea sitä huomiota. Olet sinä aloittaja suhteessa parempi ihminen mieheesi nähden ja askarrellaan sinulle lasten kanssa mitalit, jos tältä koko ajan jatkuvalta wc-pöntön jynssäämiseltä suinkin ehditään.
Ja sinä et lukenut aloitusta? Hän tekee kotona töitä yrittäjänä ja siihen päälle tauoillaan kotityöt. Ei kotitöitä täyspäiväisesti.
Mies on tullut valmiiseen kotiin omista töistään. Ei ole tarvinnut tiskaria täyttää, pyykkejä viikata, roskia viedä eikä hiekkoja imuroida, kun ap on tehnyt ne työnsä lisäksi. Mies näkee nämä kaikki pikkuhommat vasta nyt ollessaan itsekin kotona.
Tosin olen kyllä vähän sitä mieltä, että ap olisi voinut jättää alunperinkin tuon kaiken tekemättä työpäivänsä aikana, että ne olisivat olleet näkyviä myös sille puolisolle.
Asiasta on yritetty keskustella moneen kertaan ja vuosia se on päättynyt aina siihen, että mies marisee, miten hänen työpäivänsä menee pilalle kun häneltä menee keskittyminen kun hän kuskaa ne koululaiset.
Vuosia, vuosia, vuosia olen yrittänyt saada hänet tajuamaan, mutta ei. Hän ei jotenkin hahmota mitään ns pikkuasioita vaan liitelee jossain "isojen hahmotelmien" maailmoissa.
Olen myös jättänyt tekemättä, olen tehnyt listoja, olen pyytänyt tekemään jne. Ei vaan ole mennyt perille ja taas on juututtu jankkaamaan siitä kuljettamisesta.
ap
Eli sinulla on joku kotitaloudellinen valta määritellä miten teillä ne kotityöt tehdään?
Kyse ei ole mistään "tehtävä naisen tavalla", vaan siitä, että joskus sitä pyykkiä on pestävä, joskus on pestävä astiat, joskus raapattava enimmät sotkut lattioista jne. Normaalia elämänhallintaa on tehdä nämä asiat säännöllisesti ennen kuin kaaos on hallitsematon. Se on sitten ihan sama, kuinka ne pyykit nakkelee koneeseen, tehköön mies sen vaikka päällään seisten, kunhan tekee.
Silloin kun mies on täyspäinen vastuunsa tunteva aikuinen henkilö, näistä kotitöistä pystyy myös sopimaan. Hyvin monessa suhteessa työnjako menee sen mukaan mistä kumpikin tykkää ja loput tehdään muuten sopimalla, tai se tekee, joka ehtii eikä töitä ole edes tarvetta laskea, että varmasti menee tasan. Tällaisessa suhteessa kun voi luottaa siihen, että jos itsellä on hetkellisesti aika kortilla, väsymystä tms toinen ottaa automaattisesti enemmän vastuuta ja jossain vaiheessa osat voi olla toiste päin. Tai vaikka ei olisikaan, toinen ei jää tuntemaan kaunaa siitä, että kun silloin kerran joutui tekemään enemmän, koska suurimmaksi osaksi työt jaetaan.
Ongelmat tulee silloin, kun toinen joutuu aina käskyttämään, anomaan, muistuttamaan, rukoilemaan polvillaan, menettämään hermonsa, miettimään eroa jne kun toinen EI VAAN TAJUA ettei voi kulkea vapaamatkustajana ja odottaa täyspalvelua. Tuollainen äiti-teinipoika-asetelma tappaa kyllä totaalisesti suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pirun huono perheen äiti, kun en ole tähän päivään mennessä keksinyt mitä kaikkea siellä kotona pitää tehdä, että se kävisi kokopäivätyöstä. Itse näen, että kotityöt on edelleen joillekin se oman egon jatke joiden avulla päteä ja hakea sitä huomiota. Olet sinä aloittaja suhteessa parempi ihminen mieheesi nähden ja askarrellaan sinulle lasten kanssa mitalit, jos tältä koko ajan jatkuvalta wc-pöntön jynssäämiseltä suinkin ehditään.
Ja sinä et lukenut aloitusta? Hän tekee kotona töitä yrittäjänä ja siihen päälle tauoillaan kotityöt. Ei kotitöitä täyspäiväisesti.
Mies on tullut valmiiseen kotiin omista töistään. Ei ole tarvinnut tiskaria täyttää, pyykkejä viikata, roskia viedä eikä hiekkoja imuroida, kun ap on tehnyt ne työnsä lisäksi. Mies näkee nämä kaikki pikkuhommat vasta nyt ollessaan itsekin kotona.
Tosin olen kyllä vähän sitä mieltä, että ap olisi voinut jättää alunperinkin tuon kaiken tekemättä työpäivänsä aikana, että ne olisivat olleet näkyviä myös sille puolisolle.
Asiasta on yritetty keskustella moneen kertaan ja vuosia se on päättynyt aina siihen, että mies marisee, miten hänen työpäivänsä menee pilalle kun häneltä menee keskittyminen kun hän kuskaa ne koululaiset.
Vuosia, vuosia, vuosia olen yrittänyt saada hänet tajuamaan, mutta ei. Hän ei jotenkin hahmota mitään ns pikkuasioita vaan liitelee jossain "isojen hahmotelmien" maailmoissa.
Olen myös jättänyt tekemättä, olen tehnyt listoja, olen pyytänyt tekemään jne. Ei vaan ole mennyt perille ja taas on juututtu jankkaamaan siitä kuljettamisesta.
ap
Eli sinulla on joku kotitaloudellinen valta määritellä miten teillä ne kotityöt tehdään?
Kyse ei ole mistään "tehtävä naisen tavalla", vaan siitä, että joskus sitä pyykkiä on pestävä, joskus on pestävä astiat, joskus raapattava enimmät sotkut lattioista jne. Normaalia elämänhallintaa on tehdä nämä asiat säännöllisesti ennen kuin kaaos on hallitsematon. Se on sitten ihan sama, kuinka ne pyykit nakkelee koneeseen, tehköön mies sen vaikka päällään seisten, kunhan tekee.
Silloin kun mies on täyspäinen vastuunsa tunteva aikuinen henkilö, näistä kotitöistä pystyy myös sopimaan. Hyvin monessa suhteessa työnjako menee sen mukaan mistä kumpikin tykkää ja loput tehdään muuten sopimalla, tai se tekee, joka ehtii eikä töitä ole edes tarvetta laskea, että varmasti menee tasan. Tällaisessa suhteessa kun voi luottaa siihen, että jos itsellä on hetkellisesti aika kortilla, väsymystä tms toinen ottaa automaattisesti enemmän vastuuta ja jossain vaiheessa osat voi olla toiste päin. Tai vaikka ei olisikaan, toinen ei jää tuntemaan kaunaa siitä, että kun silloin kerran joutui tekemään enemmän, koska suurimmaksi osaksi työt jaetaan.
Ongelmat tulee silloin, kun toinen joutuu aina käskyttämään, anomaan, muistuttamaan, rukoilemaan polvillaan, menettämään hermonsa, miettimään eroa jne kun toinen EI VAAN TAJUA ettei voi kulkea vapaamatkustajana ja odottaa täyspalvelua. Tuollainen äiti-teinipoika-asetelma tappaa kyllä totaalisesti suhteen.
Kyllä, tämä. Toisen lapsen kanssa kotona ollessa olin niin väsynyt, että en enää jaksanut riidellä ja vaatia, oli helpompi vaan tehdä itse. Tämä oli yksi niistä asioista, jotka alkoivat syödä parisuhdetta ja ajoivat eroon.
Osittain ex ei vaan huomannut, osittain ihan vaan jätti minulle, kun se oli helpompaa. Saattoi esim. tehdä niin, että kun lasten nukkamaan saatuani aloin ripustaa pyykkiä, mies nousi sohvalta "auttamaan". Eli oltiin toistemme tiellä ja hommaan meni lähes sama aika kuin yksin. Samaan aikaan pöydässä on edelleen iltapalatarpeet, tiskikoneessa odottaa puhtaat pyykit ja kylpyhuoneessa likaiset kuravaatteet, jotka pitäisi pestä seuraavaan päivään.
Kyllä meillä aina oli kotitöitä tehtäväksi, miksi valita se, jonka minä jo olin ottanut hoitooni?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pirun huono perheen äiti, kun en ole tähän päivään mennessä keksinyt mitä kaikkea siellä kotona pitää tehdä, että se kävisi kokopäivätyöstä. Itse näen, että kotityöt on edelleen joillekin se oman egon jatke joiden avulla päteä ja hakea sitä huomiota. Olet sinä aloittaja suhteessa parempi ihminen mieheesi nähden ja askarrellaan sinulle lasten kanssa mitalit, jos tältä koko ajan jatkuvalta wc-pöntön jynssäämiseltä suinkin ehditään.
Ja sinä et lukenut aloitusta? Hän tekee kotona töitä yrittäjänä ja siihen päälle tauoillaan kotityöt. Ei kotitöitä täyspäiväisesti.
Mies on tullut valmiiseen kotiin omista töistään. Ei ole tarvinnut tiskaria täyttää, pyykkejä viikata, roskia viedä eikä hiekkoja imuroida, kun ap on tehnyt ne työnsä lisäksi. Mies näkee nämä kaikki pikkuhommat vasta nyt ollessaan itsekin kotona.
Tosin olen kyllä vähän sitä mieltä, että ap olisi voinut jättää alunperinkin tuon kaiken tekemättä työpäivänsä aikana, että ne olisivat olleet näkyviä myös sille puolisolle.
Asiasta on yritetty keskustella moneen kertaan ja vuosia se on päättynyt aina siihen, että mies marisee, miten hänen työpäivänsä menee pilalle kun häneltä menee keskittyminen kun hän kuskaa ne koululaiset.
Vuosia, vuosia, vuosia olen yrittänyt saada hänet tajuamaan, mutta ei. Hän ei jotenkin hahmota mitään ns pikkuasioita vaan liitelee jossain "isojen hahmotelmien" maailmoissa.
Olen myös jättänyt tekemättä, olen tehnyt listoja, olen pyytänyt tekemään jne. Ei vaan ole mennyt perille ja taas on juututtu jankkaamaan siitä kuljettamisesta.
ap
Eli sinulla on joku kotitaloudellinen valta määritellä miten teillä ne kotityöt tehdään?
Kyse ei ole mistään "tehtävä naisen tavalla", vaan siitä, että joskus sitä pyykkiä on pestävä, joskus on pestävä astiat, joskus raapattava enimmät sotkut lattioista jne. Normaalia elämänhallintaa on tehdä nämä asiat säännöllisesti ennen kuin kaaos on hallitsematon. Se on sitten ihan sama, kuinka ne pyykit nakkelee koneeseen, tehköön mies sen vaikka päällään seisten, kunhan tekee.
Silloin kun mies on täyspäinen vastuunsa tunteva aikuinen henkilö, näistä kotitöistä pystyy myös sopimaan. Hyvin monessa suhteessa työnjako menee sen mukaan mistä kumpikin tykkää ja loput tehdään muuten sopimalla, tai se tekee, joka ehtii eikä töitä ole edes tarvetta laskea, että varmasti menee tasan. Tällaisessa suhteessa kun voi luottaa siihen, että jos itsellä on hetkellisesti aika kortilla, väsymystä tms toinen ottaa automaattisesti enemmän vastuuta ja jossain vaiheessa osat voi olla toiste päin. Tai vaikka ei olisikaan, toinen ei jää tuntemaan kaunaa siitä, että kun silloin kerran joutui tekemään enemmän, koska suurimmaksi osaksi työt jaetaan.
Ongelmat tulee silloin, kun toinen joutuu aina käskyttämään, anomaan, muistuttamaan, rukoilemaan polvillaan, menettämään hermonsa, miettimään eroa jne kun toinen EI VAAN TAJUA ettei voi kulkea vapaamatkustajana ja odottaa täyspalvelua. Tuollainen äiti-teinipoika-asetelma tappaa kyllä totaalisesti suhteen.
Kyllä, tämä. Toisen lapsen kanssa kotona ollessa olin niin väsynyt, että en enää jaksanut riidellä ja vaatia, oli helpompi vaan tehdä itse. Tämä oli yksi niistä asioista, jotka alkoivat syödä parisuhdetta ja ajoivat eroon.
Osittain ex ei vaan huomannut, osittain ihan vaan jätti minulle, kun se oli helpompaa. Saattoi esim. tehdä niin, että kun lasten nukkamaan saatuani aloin ripustaa pyykkiä, mies nousi sohvalta "auttamaan". Eli oltiin toistemme tiellä ja hommaan meni lähes sama aika kuin yksin. Samaan aikaan pöydässä on edelleen iltapalatarpeet, tiskikoneessa odottaa puhtaat pyykit ja kylpyhuoneessa likaiset kuravaatteet, jotka pitäisi pestä seuraavaan päivään.
Kyllä meillä aina oli kotitöitä tehtäväksi, miksi valita se, jonka minä jo olin ottanut hoitooni?
Tiedät itsekin vastauksen. Siksi, että valitsemalla sen saman se meni siihen, ettei mitään tarvinnut tehdä (itse) ja että siitä syntyi eripuraa, ja sen saattoi kääntää omiin tarkoitusperiin. "No kyllähän mä sua auttaisin, mutku sä aina hermostut siitä!"
Jos sanoit, että mä hoidan tän, pistäpä sinä noi tiskit koneesta kaappiin, sekin kääntyi sun viaksi? Sä oot nalkuttava ja käskyttävä akka?
Alue: Aihe vapaa
Pilasinksmä sun hyvän trollisi? Voi sori kauheesti.