Järkytyin kun kaverin häissä isänsä saattoi hänet alttarille
Ja alttarilla odotti tämän naisen puoliso. Näillä on hirveet misogyniset ja patriarkkaattiset perinteet eikä sois tänä päivänä enää näkyvän
Kommentit (136)
Vierailija kirjoitti:
Mitähän Suomen perinteistä ja juhlien arvoista on jäljellä 30 vuoden jälkeen.
Kävelläänkö silloin hääpaikalle viherpirtelö kourassa ja ollaan niin rentoja.
Ainahan perinteet muuttuu. Mitä sekin on olevinaan, että moneen kertaan paneskelleena käytetään silti huntua. Sehän symboloi neitsyyttä. Ja vanhaan hyvään aikaan morsiamen asu oli musta. Puhumattakaan siitä, että joskus 1600-luvulla harvemmin kirkkohäitä edes vietettiin. Eikä enää tarjota hääruokana klimppisoppaa tai rosollia tai kaurakiisseliä.
Jos sulhasella jalkavika tai heikko kunto , ettei jaksa kävellä koko käytävää?
Vierailija kirjoitti:
En halunnut tuota omiin häihini kahdesta syystä. 1: tuolla perinteellä on alkujaan ollut misogyninen ajatus, ja 2: se ei kuulu suomalaiseen hääkulttuuriin, vaan on omittu Jenkeistä.
Se tuskin on Jenkeistä omittua, vaan on sinne tullut eurooppalaisten myötä. Suomessa tuota tapaa on ollut koko 1900-luvun; ei tietenkään kaikissa häissä, mutta on ollut kuitenkin.
Eikä se suoranaisesti ole edes misogyniaa, vaan siinähän morsian on hyvinkin arvokas tavara, joka vaihtaa omistajaa. Ihan kuten auton tai taulun voi myydä tai ostaa sitä vihaamatta. Raamatussakin puhutaan morsiamenhinnasta.
Kyllä musta ois ollut ihanaa jos olis isä ollut elossa ja vienyt mut alttarille tulevan aviosiipan luo.
Mutta kun hän oli kuollut jo vuosia aiemmin eikä edes ehtinyt tavata miestäni.
Mitään patriarkaalista en tuohon perinteeseen edes olisi yhdistänyt, kävimme kirkossa vihillä pelkästää koska se tuntui juhlalliselta. Meillä ei edes ollut yhtään vieraita kuin vain kaksi todistajaa. Kanttori soitteli molempien mielimusiikkia.
Kuten sanottu, mieluusti olisin nähnyt tilaisuudessa oman isäni, hän olisi varmaan tullut hyvin toimeen mieheni kanssa. Toisin kuin kaikkia halveksiva äitini, joka elää yhä ja kiukuttelee loputtomasti kaikista ja kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Mitähän Suomen perinteistä ja juhlien arvoista on jäljellä 30 vuoden jälkeen.
Kävelläänkö silloin hääpaikalle viherpirtelö kourassa ja ollaan niin rentoja.
Tässäpä juttua hääperinteistä Suomessa: https://www.amoriini.com/l/tarinoitasuomalaisistahaista/
Perinteistä ja arvokasta, juupa juu :)
Juu,tuo tapa on yleistynyt meillä varmaan vasta 90-luvulla,kiitos jenkkileffojen.Se on toki ollut vanha tapa,aikanaan täyttä tottakin,että nainen on luovutettu isältä miehelle.
Mutta kyllä se toisaalta onkaunis tapa.Vanhin tätini oli 30-luvulla toivonut,että isänsä taluttaa hänet alttarille sulhaselle ja niin tapahtui.Pari eli yhdessä 90-luvulle,jolloin kuolema eroitti.
Silloin kun tätini häät oli,oli isänsä eli vaarini ensin kieltäytynyt,sanoi että morsiuspari menee yhdessä.Mutta morsiamen mankuminen sulatti isän ja niin oli taluttanut esikoisensa Viipurin tuomiokirkon alttarille.
Tapa ei ollut tuolloin yleinen.Itse olen ollut häissä 70-lluvulta lähtien ja vain yksissä näin isäntaluttavan tyttärensä.Ei taluttanut minuakaan,mutta hän oli niin sairaaloinen silloin että ei olisi varmaan uskaltanutkaan.
Se valkoinen pukukin on naimattoman neitsyen merkki, eikä Pirjon, 5 lasta ja 4 kertaa naimisissa, ylle.
Kuitenkin nainen voi pukeutua valkoiseen vaikka on jo liuta lapsia ja muutoinkin kylillä poljettu kuin pyörää.
Naurettavaa, miten tuo ip-lehtien klikkiotsikoiden ”järkyttyminen” on jo levinnyt joidenkin ihmisten arkikieleen.
Mitenkähän nämä ihmiset kuvailevat tilannetta sitten, kun jotain oikeasti järkyttävää tapahtuu?
Vierailija kirjoitti:
Se valkoinen pukukin on naimattoman neitsyen merkki, eikä Pirjon, 5 lasta ja 4 kertaa naimisissa, ylle.
Valkoisesta hääpuvusta tuli muotia, kun joku brittien kuninkaallinen meni aikoinaan sellainen päällään naimisiin. Tuo neitsyys yms. ovat jälkikäteen keksittyjä hömpötyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se valkoinen pukukin on naimattoman neitsyen merkki, eikä Pirjon, 5 lasta ja 4 kertaa naimisissa, ylle.
Valkoisesta hääpuvusta tuli muotia, kun joku brittien kuninkaallinen meni aikoinaan sellainen päällään naimisiin. Tuo neitsyys yms. ovat jälkikäteen keksittyjä hömpötyksiä.
Jäi häiritsemäön tämä, niin piti vähän tutkia asiaa:
”Varsinaisen maailmanlaajuisen muoti-ilmiön valkoisesta puvusta teki Englannin kuningatar Victoria vuonna 1840. Tätä aiemmin kuninkaalliset Englannissa avioituivat hopeisessa puvussa ja rahvas sinisessä hääpuvussa.”
Järkytyin, kun luin tämän naista halventavan ketjun. Kyse ei ole mistään omaisuuden luovuttamisesta vaan perheiden yhdistämisen symboliikasta.
Et sä mitään kuitenkaan oikeasti järkyttynyt.
On tuo ihan kauheaa! Miten AP sait traumasi hoidettua? Olisi ollut paikallaan vaatia heti siellä kirkossa turvatilaa ja jälkikäteen terapiat maksatettua morsiusparilla. Että kaverisi kehtaa järkyttää sinua noin! Sinua, jonka realiteettien tajua ja täysipäisyyttä ei kenenkään tulisi mieleen epäillä!
Vierailija kirjoitti:
Järkytyin, kun luin tämän naista halventavan ketjun. Kyse ei ole mistään omaisuuden luovuttamisesta vaan perheiden yhdistämisen symboliikasta.
Soita woke-ilmiantopuhelimeen heti!
Tunsìtko olosi turvattomaksi kuin päätön hevonen?
Turvattomaksi tunteminen on viimeistä huutoa. Nyt kannattaa etsimällä etsiä tilanteita, missä tuntee olonsa turvattomaksi
En halunnut tuota omiin häihini kahdesta syystä. 1: tuolla perinteellä on alkujaan ollut misogyninen ajatus, ja 2: se ei kuulu suomalaiseen hääkulttuuriin, vaan on omittu Jenkeistä.
Eipä siinä, isäni ei olisi esiintymiskammoisuuttaan tuohon edes suostunut, joten asiasta ei onneksi tullut vääntöä.