Halveksuuko ihmiset oikeasti yksinhuoltajia

2

Enemmänkin arvostan. Todella kova jopi kantaa vastuu lapsista yksin ja suoriutua siitä kunnialla. Kaikki ei pysty siihen pariskuntanakaan.

2

No en kyllä halveksi. Tiettyä myötätuntoa saatan tuntea, jos vaikuttaa oikeasti siltä, että perheestä "puuttuu" jotain. Eihän näin tietenkään aina yh-perheissä ole. Ja voi puuttua se toinen vanhempi, vaikka se kotona asuisikin.

2

No ei todellakaan halveksi! Työssäni tapaan yksinhuoltajaäitejä aika paljon. Olen neuvolapsykologi ja itsekin yh.

2

2

Ihan positiivinen kuva aina ollut. Lapsuudenkaverilla oli kiva yh-äiti ja nykyään on kavereinakin yh-äitejä. Ei voi tosiaan koskaan tietää mitä tapahtuu. Aina se ei ole oma valinta. Ja jos on niin yleensä kai hyvästä syystä kumminkin.

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 22:38"]

Kyllä, koska moni heistä on tyyliin " no me tehtiin lapsi ja jarmo lupas lopettaa sen juomisen mutta ei lopettanut, Jarmolla oli jo ennestään lapsia joista ei huolehtinut mutta lupas muuttua kun lapsi tulee" ei noita vaan voi ku ihmetellä, miks? Eikö nainen oikeasti tajua ettei mies muutu lupaamalla eikä lapsen syntymään jos ei edellisistäkään oo muuttunu?

[/quote]

Juuri tuon takia halveksun koska mitä tunnen ovat jollaintapaa vajokkeja...

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 19:45"]

Ei. Luulen vaan, että ihmiset tuomitsee yh:t niiden parin tapaamansa kauhukakaran perusteella, ja luulevat siksi kaikkien tän maailman yh-lapsien olevan sellaisia, ja yh:iden paskoja kasvattajia.

[/quote]

Kuinka kukaan järkevä ihminen luulisi, että yksinhuoltajuus mitenkään liittyy lapset epämiellyttävään käytökseen? Aivan uskomaton idea, menetän uskoni ihmisyyteen jos niin on. Ei liitty millään tavoin siihen, millainen lapsesta tulee. Ja ap, päin vastoin yh:ta tulisi kunnioittaa. Jos joku halveksuu, kuulostaa että on heikko itsetunto ja itsellään useita ongelmia monitasoisesti. Sama se, että jotkut naiset pelkäävät suhteensa puolesta kun naapuriin vaikkapa muuttaa yh. Jo on paska suhde, jos pitää naapureidenkin pelätä mies vievän :D Tsemppiä vaan kaikille yh:lle, niin se on että fiksut ja filmaattiset löytävät partnerin huolimatta siitä onko lapsi edellisestä liitosta vai ei. Ja ne, joilla ei ole edellytyksiä (kykyä, näköä, älyä, charmia) eivät saa tervettä parisuhdetta vaikkei olisi lapsia, mikä tahansa koulutus jne. Karma is a bitch. Huonot ihmeset saavat AINA tekonsa takaisin jossain vaiheessa, ei siis kannata mollata, kadehtia tai solvata muita oman heikkoitensa pönkittämiseksi. 

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 19:44"]En halveksu. Arvostan kasvatustyötä, joka on äärimmäisen tärkeää. Mutta kieltämättä halveksun niitä miehiä, jotka kiertävät jakamassa siementään eivätkä sitten kanna vastuutaan lapsista.
[/quote]

Naiset jättää useammin miehet. Oma vamma, jos antaa pesää dorkalle.

Olen itsekin yh joten halveksu.

Minä jäin totaaliyh:ksi kun mies päättikin kesken raskauden että ei hänestä olekaan isäksi. Suhdetta oli ollut takana jo liki kuusi vuotta ja lastakin tosiaan oikein yritetty, ei meinannut millään tärpätä.

Olihan se kauhea shokki mutta onneksi esim. neuvolasta sain paljon tukea ja neuvoja. Pitkään sitä tietysti kuvitteli että kyllä se mies sieltä takaisin tulee, pelästyi vain. Eipä tullut ja näin jälkikäteen ajateltuna ihan hyväkin. 

Nykyisin olen naimisissa ja lapsikin jo yläkoulussa (ja yh tietenkin edelleen, koska olen lapsen ainoa huoltaja). Aviomieheni ja lapseni välit ovat hyvin läheiset. Ollaan puhuttu adoptiostakin mutta jäänyt vielä ajatuksen asteelle. En tiedä, saadaanko exää edes kiinni asian tiimoilta. Häntä tuskin asia liiemmälti haittaisi kun ei oma lapsi ole tähänkään mennessä kiinnostanut.