Lue keskustelun säännöt.
Eivätkä miehet pidä puheliaista naisista?
07.11.2021 |
Yhdessä aloituksessa (Miksi niin harva mies sytyttää) muutamat olivat kommentoineet ikävästi ap:n tapaa kirjoittaa ja yleensäkin sitä, että jos noin puhuu normaalistikin, niin ei ihme, ettei ketään kiinnosta.
Minä pidän keskustelemisesta ja asioiden selvittämisestä. Haluan oppia tuntemaan toisen ja haluaisin, että toinen oppii tuntemaan minut.
Puhun paljon, mutta annan kyllä suunvuoron. Monesti jopa itse kysyn esim. Treffeillä puhunko liikaa ja yritän aina niin, että molemmat saadaan puhua, mutta monet miehet aika hiljaisia ja useat sanovat, että kivaa kun puhun, kun heillä itsellään saattaa kestää ennen kuin uskaltaa samalla tavalla höpötellä yhtä vapautuneesti.
Onko paljon puhuva nainen ihan no-no?
Ja en nyt tarkoita salkkareita ja temppareita. En osaa keskustella politiikasta, mutta mielelläni opin, jos joku minua haluaa opastaa. Tykkään jutella avaruudesta, erilaisista fysiikanjutuista, niistä mitkä ymmärrän, elämästä, evoluutiosta, erilaisista kulttuureista, historiasta, elokuvista ihan kaikesta.
Olen valmis kuuntelemaan asioista, joista en itse ole kiinnostunut, jos se on toiselle tärkeää.
Kommentit (46)
Puheliaisuus ei ole ongelma. Kysymys on mitä puhut, miten puhut, osaatko kuunnellakin ja rekisteröitkö kuulemasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On puhumista ja on puhumista. Tykkään keskustelevista ihmisistä, mutta en esimerkiksi saarnaavista tai ylenkatsovista. Kemia toisen ihmisen kanssa tulee usein puheen kautta ja ei silloin hiljaisten kanssa se tapahdu niin helposti. Luonteva puhuja, joka ottaa toisen huomioon ja myös kuuntelee. Kuka sellaisesta ei tykkäisi?
Onhan se puheliaskin akka ihan kiva, kunhan osaa lukea viboja ja lopettaa lörpötykset sillon kun toista ilmiselvästi alkaa jo kyllästyttää puhuu jatkuvasti niitä näitä.
Sulla on vielä ihan hyvät puheenaiheetkin ainakin itseä ajatellen, jos puheenaiheesi olisi just jotain ihan turhaa paskaa jatkuvasti, niin en ainakaan itse jaksaisi pitkään kuunnella.
Eiköhän se tässäkin asiassa ole niin, että ääripäät on hankalia. On sekin hirveää, jos toinen ei tartu mihinkään keskutelunaloitukseen, eikä todellakaan keksi itse mitään puhuttavaa, ei kerro itsestään mitään ja kysymyksiin vastaa mahd. lyhyesti esittämättä vastakysymystä. Siis totaali tuppisuu. Ei sellaisenkaan kanssa mitään tule.
Puhua voi, kunhan ei jankkaa tai kälätä. -Onneksi oman p:son puhesävy on mieluinen.
Mutta jo tämän siskon ja kälyn kälätys ärsyttää. Onneksi näemme harvoin.