Perintölaista tietäviä? Periikö esikoiseni enemmän kuin sisaruksensa?

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 14:58"]

Esikoinen perii kokonaan isänsä tai ainakin lakiosan. Miehesi kuollessa sinä et peri häntä vaan saat puolet. Esikoinen ei saa tästä mitään. Sinun kuollessasi esikoinen saa oman osansa tai ainakin lakiosan sinun omaisuudestasi. Eli enemmän muihin verrattuna, koska perii yksin isänsä.

[/quote] Eikös tuo riipu omaisuudesta joka on ap:n nykyisellä miehellä ja omaisuudesta joka on esikoisen isällä. Voihan olla että esikoisen isältä ei jää juurikaan mitään.

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 14:56"]

Yksi vastaa, että aviopuolisot eivät peri toisiaan, ja toinen vastaa että perisin puolet mieheni omaisuudesta (ja puolet menisi hänen biologisille lapsilleen). Kumpi on nyt oikein, sehän tässä ratkaisee "ongelmani"? :)

JOS minä perin puolet, niin sittenhän esikoiseni saa vielä osuuden kun minäkin kuolen..

Hyi miten karmealta tuntuu ylipäätään puhua meidän kuolemisesta :O

AP

[/quote]

Kuka on sanonut, että perisit puolet:D Sinä vain oletat niin tarkoitettavan. Puolet teidän omaisuudesta on jo nyt sinun, ei miehesi tarvitse kuolla eli et sinä mitään peri varsinkaan itseäsi. 

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 14:48"]

Esikoisellani on eri isä kuin muilla lapsillani, eikä esikoiseni isällä ole muita lapsia. Esikoiseni siis perii isänsä yksin, eikö näin (esikoisen isän vanhemmat ovat jo kuolleet)? 

Jos mieheni kuolee ennen minua, eikös yhteinen omaisuutemme jää minulle? Ja sitten lapseni aikanaan perivät sen, esikoinen mukaanluettuna?

Meneekö tämä näin perintölain mukaan? Esikoinen perii siis sekä biologisen isänsä että saman osuuden minun ja mieheni omaisuudesta kuin sisaruksena? Omaisuus on käytännössä kiinteistöjä, sellaisia on sekä esikoiseni isällä että minulla ja miehelläni yhteisenä. Meillä ei ole mitään avioehtoja, testamentteja tai muutakaan papereita. Mietityttää vaan, että kannattaisiko jotain tehdä vai onko tämä ihan reilu peli että yksi saisi enemmän kuin muut vain siksi kun on sattunut saamaan alkunsa vähän eri geeneistä :)

[/quote]Esikoinen perii biologisen isänsä yksin. Jos miehesi kuolee ennen sinua, tehdään omaisuuden ositus jossa sinä siis saat puolet omaisuudestanne ja lapsenne saavat toisen puolen. Siis miehesi lapset. Kun sinä kuolet, kaikki lapsesi perivät sinut tasaosuuksin.

Nämä siis olettaen että testamentteja tai avioehtoja ei ole.

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 14:58"]

Siis jos omaisuus olisi vaikka 100 000 e, niin miehesi kuoltua miehesi lapset (teidän yhteiset) perisivät 50 000 ja sulle jäisi 50 000. Kun sinä kuolet, se 50 000 jaetaan lastesi kesken (teidän yhteiset + 1 aiemmasta liitostasi). Lisäksi se aiemmasta liitosta oleva lapsi perii isänsä.

[/quote] Tämä paras ja selkein esimerkki!

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 14:54"]

Jos miehesi kuolee ensin, hänen omaisuutensa menee puoliksi sulle ja puolet jaettuna lasten kesken.. Eli 50% puolisolle ja 50% jaettuna kuolleen omille lapsille..

[/quote]

Ei ei ei.

Kuolinpesään kuuluu sekä kuolleen että hänen puolisonsa omaisuus - omat ja yhteiset. Siitä vähennetään velat. Nettopotista leski saa omissa nimissään olevan omaisuutensa, ja jos hänen osuutensa kuolinpesästä jää alle 50 %, hän saa lisäksi ns. tasinkona niin paljon, että tuo 50 % tulee täyteen. Jos hänen osuutensa on jo muutenkin yli 50%,  ei tasinkoa leskelle tule. Edellisen kirjoittama pätee vain siinä tapauksessa, että leskellä ei ole yhtään omaisuutta nimissään.

Lesken osuuden ja mahdollisen tasingon erottamisen jälkeen loppu netto-omaisuus menee kuolleen perillisille, eli jos on vaikka 3 lasta, se jaetaan 3 tasaosaan. Testamentilla voi tehdä tästä poikkeavia säädöksiä.

Leski voi lisäksi omalla ilmoituksellaan pitää hallinnassaan pariskunnan yhteisen asunnon irtaimistoineen. Omistusoikeus voi silti mennä lapsille, ja lapset joutuvat siitä maksamaan perintöveron. Sitä kuitenkin alentaa lesken asumisoikeuden tuoma rasite.

Leski on kuolleen perillinen vain siinä tapauksessa, että on olemassa testamentti, jossa näin on määritelty. 

Riippuu siitä, asutteko maaseudulla vai kaupungissa. Jos asutte kaupungissa, riippuu lisäksi siitä, onko kyse ns. vanhasta kaupungista eli ennen vuotta 1905 kaupunkioikeudet saaneessa. Maaseudulla esikoinen perii kaiken isänsä jälkeen ns. sääntöperintönä ja puolet äitinsä jälkeen, jos kyse on kiinteästä omaisuudesta. Rälssiluonteinen maa sen sijaan siirtyy aina kokonaan vanhimmalle miespuoliselle perilliselle polvesta polveen. Irtaimistosta esikoinen saa erottaa itselleen päältäpäin 1/7:n ja loput menevät muiden kesken tasajakoon. Vanhassa kaupungissa isän perintö jaetaan tasan kaikkien miespuolisten rintaperillisten kesken, mutta esikoinen saa muilta miespuolisilta heidän perintöosuudestaan ns. esikoisen kymmenyksen eli 10%. Tytöt taas perivät äitinsä tasan. Uusissa kaupungeissa kaikki rintaperilliset perivät yhtäsuuren osuuden molempien vanhempiensa jälkeen, mutta vasta molempien kuoltua, johon saakka leski vallitsee koko pesää, ollen kuitenkin velvollinen tekemään vuositilin hallinnostaan holhouslautakunnalle, tai jos kaikki perilliset ovat jo täysi-ikäisiä, perillisille itselleen.

Suosittelen ottamaan yhteyttä lakitoimistoon ja selvittämään siellä, miten teidän perintö jaetaan. Siellä voit selvittää myös sen, miten voit vaikuttaa asioihin esim. testamentilla ja miten suunnitella tätä etukäteen.

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 15:03"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 14:56"]

Yksi vastaa, että aviopuolisot eivät peri toisiaan, ja toinen vastaa että perisin puolet mieheni omaisuudesta (ja puolet menisi hänen biologisille lapsilleen). Kumpi on nyt oikein, sehän tässä ratkaisee "ongelmani"? :)

JOS minä perin puolet, niin sittenhän esikoiseni saa vielä osuuden kun minäkin kuolen..

Hyi miten karmealta tuntuu ylipäätään puhua meidän kuolemisesta :O

AP

[/quote]

Kuka on sanonut, että perisit puolet:D Sinä vain oletat niin tarkoitettavan. Puolet teidän omaisuudesta on jo nyt sinun, ei miehesi tarvitse kuolla eli et sinä mitään peri varsinkaan itseäsi. 

[/quote]

No ei se nyt ihan noinkaan ole.

Avioliitossa kummallakin osapuolella on omat omaisuutensa ja voi olla yhteistäkin. Se on ihan siitä kiinni, kuka on kauppakirjassa omistajaksi määritelty. Ei puoliso automaattisesti avioliitossa ollessa "omista puolta kaikesta". Avio-oikeus realisoituu vasta silloin, kun avioliitto purkautuu joko eron tai kuoleman tullen.

Puoliso ei myöskään automaattisesti "peri" mitään. Tasinkoa voi saada sen verran että kuolinpesästä puolet jää perillisille, mikäli lesken nimissä ollut omaisuus on alle tuon puolet pesästä. Jos lesken osuus puolisoiden omaisuudesta on jo muutenkin yli puolet, hän saa pitää omansa ja loput sitten jää perillisille.

"Puolet teidän omaisuudesta on jo nyt sinun"

Tää on taas näitä kansatietää-mutuja. Avioliitossa vallitsee omaisuuden erillisyyden periaate, kumpikin omistaa oman omaisuutensa, niin sen joka hänellä on ollut ennen avioliittoa kuin sen minkä hän saa avioliiton aikana. LASKENNALLISESTI yhteistä omaisuudesta tulee vasta avioliiton päättyessä, silloinkaan mikään ei mene "puoliksi" vaan tasinkomenettelyn kautta jaetaan. Avioliitossa ei siis mikään ole yhteistä, ellei se ole yhteiseksi hankittu ja merkittykin. Jos esim. talon omistaa vain mies, se on avioliiton aikana vain miehen talo, ei puoliksi vaimon. Vasta avioliiton päättyessä talosta tulee LASKENNALLISESTI yhteinen, ei siis mitenkään itsestäänselvästi "puoliksi" vaimon. Ja tämäkin vain silloin, jos ei ole avioehtoa - avioehto poistaa omaisuuden osituksen.

Eräskin tietämätön eukko väänsi jä väänsi, kuinka hänen käytössään oleva miehensä omistama auto on "puoliksi" hänen että eihän mies voi vitä myydä kun on sellaista sanonut. Ei tajunnut, kun sanoin että ei ole jos rekisteripaperissa ei ole myös sinun nimeäsi; mies voi myydä OMAN autonsa koska tahansa kysymättä sinulta, koska sehän on hänen. Se, että omassa luulossa ja mielikuvituksessa jokin on muka "yhteistä", ei siitä sellaista tee.

Juu, kuulostaa siltä että olisi todellakin hyvä käydä lakimiehen juttusilla :)

Tämän kaiken kinaamisen lopputulemana näyttäisi siis siltä, että jos tämänhetkinen omaisuus on olemassa myös silloin kun me alamme kupsahdella (minä tietenkin meistä aikuisista viimeisenä ;D), esikoiselleni päätyisi enemmän perintöä/lakiosaa/omaisuutta/massia/mitälie kuin sisaruksilleen. Haittaako tämä heitä tai muita, en tiedä.. mutta selvitetään asia jossain muualla kuin AV:lla. Kiitos osallistujille :D

t. AP

PS. Minä omistan puolet meidän kiinteistöistämme ihan kauppakirjojen perusteella.

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 14:52"]Jos miehesi kuolee ennen sinua, perit vain puolet ja toisen puolen hänen biologiset lqpset
[/quote]
Ap ei peri miestään. Avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan eli ap:n ja miehen omaisuudet lasketaan yhteen ja jaetaan kahdella. Ap saa osansa, miehen osuuden perit lapset (bio tai adoptio). Jos kerran esikoisella eri isä, hän ei saa mitään.

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 15:21"]

"Puolet teidän omaisuudesta on jo nyt sinun"

Tää on taas näitä kansatietää-mutuja. Avioliitossa vallitsee omaisuuden erillisyyden periaate, kumpikin omistaa oman omaisuutensa, niin sen joka hänellä on ollut ennen avioliittoa kuin sen minkä hän saa avioliiton aikana. LASKENNALLISESTI yhteistä omaisuudesta tulee vasta avioliiton päättyessä, silloinkaan mikään ei mene "puoliksi" vaan tasinkomenettelyn kautta jaetaan. Avioliitossa ei siis mikään ole yhteistä, ellei se ole yhteiseksi hankittu ja merkittykin. Jos esim. talon omistaa vain mies, se on avioliiton aikana vain miehen talo, ei puoliksi vaimon. Vasta avioliiton päättyessä talosta tulee LASKENNALLISESTI yhteinen, ei siis mitenkään itsestäänselvästi "puoliksi" vaimon. Ja tämäkin vain silloin, jos ei ole avioehtoa - avioehto poistaa omaisuuden osituksen.

Eräskin tietämätön eukko väänsi jä väänsi, kuinka hänen käytössään oleva miehensä omistama auto on "puoliksi" hänen että eihän mies voi vitä myydä kun on sellaista sanonut. Ei tajunnut, kun sanoin että ei ole jos rekisteripaperissa ei ole myös sinun nimeäsi; mies voi myydä OMAN autonsa koska tahansa kysymättä sinulta, koska sehän on hänen. Se, että omassa luulossa ja mielikuvituksessa jokin on muka "yhteistä", ei siitä sellaista tee.

[/quote] Laskennallisesti kaikki on siis sama kuin käytännössä, ei mitään eroa mihinkään.

Lesken oikeudet

Perintökaaren pääsäännön mukaan kuolleen lapset perivät koko omaisuuden. Perintökaaressa on määräyksiä niiden tilanteiden varalle, jos lapsia ei ole, tai jos lapset ovat kuolleet ennen perittävää.

Eloonjäänyt leski päättää toki omasta omaisuudestaan. Kuolinpesään kuuluu vain perittävän omaisuus. Jos aviopuolisoilla ei ollut leskeä poissulkevaa avioehtoa, on omaisuus ennen perinnönjakoa ositettava tasan lesken ja kuolinpesän kesken.

Leskellä on oikeus pitää kuolinpesä jakamattomana hallussaan, vaikka ei sitä omistaisikaan, kunnes joku kuolinpesän osakkaista esittää jakovaatimuksen. Tähän hallintaoikeuteen ei liity oikeutta luovuttaa pesän omaisuutta.

Lesken oikeus asuntoon

Leskellä on oikeus jäädä asumaan puolisoiden yhteiseen kotiin, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen siitä riippumatta, kenelle perillisistä omaisuus perinnönjaossa siirtyy. Lesken asema on vahva myös testamentin saajaa kohtaan, mutta ei pesän velkojia kohtaan. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan. Asunto ja asuntoirtaimisto ei ole välttämättä lesken omaisuutta, mutta hän saa niihin käyttöoikeuden. Oikeutta pitää pesä jakamattomana tai jäädä asumaan yhteiseen kotiin ei ole, jos perittävän kuollessa puolisoilla oli tuomioistuimessa vireillä kanne avio- tai asumuserosta.

Vaikka leskellä onkin oikeus jäädä asumaan yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon, ongelmia voi ilmetä siinä vaiheessa, kun leski haluaa muuttaa toiseen asuntoon. Perintökaaren mukainen oikeus ei sisällä oikeutta asunnon myymiseen ja uuden asunnon hankintaan, vaan tähän tarvitaan perillisten suostumus. Tämä on puute perintökaareen lesken suojaksi luodussa järjestelmässä. Jos halutaan välttyä mahdollisilta riidoilta tässä vaiheessa, käytännössä ainoa tapa varmistaa lesken asuminen hänen itsensä haluamallaan tavalla on laatia etukäteen puolisoille keskinäinen testamentti, joka huomioi tilanteen.

Kuolinpesän jakovaatimus ja ositus

Perillisillä on oikeus vaatia kuolinpesän jakamista. Jos puolisot olivat naimisissa keskenään eikä avioehtoa ollut, ensin on toimitettava ositus. Osituksessa suoritetaan omaisuuden tasaus eloonjääneen puolison ja kuolinpesän välillä. Ensin erotetaan kummankin oma omaisuus, ja vähemmän omaisuutta omistaneelle suoritetaan tasinkoa niin, että varallisuudet ovat yhtä suuret. Osituksessa, joka toimitetaan ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen, ei eloonjäänyt puoliso ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille.

Jos kumpaisellakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, on omaisuuden osituksen sijasta toimitettava ainoastaan puolisoiden omaisuuden erottelu.