Lue keskustelun säännöt.
Anoppi haluaa yhteisen joulun nyt kun meillä on vauva
07.11.2021 |
Aiemmin ei olla kelvattu vieraaksi pyhinä, on kuitenkin kutsunut muita miehen sisaruksia. Yhtenä jouluna kutsuin meille aatoksi mutta anoppi tuhahti vain eikä asiaan palattu. Nyt minua ei enää kiinnosta, meillä on oma perhe. Anoppi on nyt alkanut haaveilemaan joulusta lapsemme kanssa, miten kieltäydyn kohteliaasti mutta selkeästi?
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Nää anoppi-jutut on muuten virkistäviä.
Osoitatte että vihaatte naisia siinä missä miehiäkin. Taitaa siis olla joku naiseuteen liittyvä juttu tuo toisten ihmisten vihaaminen ja halveksunta.
Joulu on rauhoittumisen ja levon aikaa, paitsi heille jotka viettävät suurimman osan vapaastaan istumalla autossa ja sinkoilemalla sukulaiselta sukulaiselle. Loppuhuipennuksena huonosti nukutut yöt olohuoneen lattialla siskonpedissä.
Ei ihme, että manipulointi ja syyllistäminen nostaa raivoa.
-ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä taas päinvastoin eli miniä haluaa ihanan sukujoulun Fannyn ja Alexanderin tapaan ja kukapa muukaan sen hänelle laittaisi kuin anoppi. Ilmoitin jo kesällä, että kiitos ei meille jouluna, perheelliset lapset nauttivat varmasti joulusta enemmän muualla ja perheettömät lapset menevät toivottavasti kavereiden kanssa jonnekin. Ei auta, miniä selittää 6 kk ikäiselle lapselle, että joulu on sukujuhla. Tähän totesin, että mene sitten sukusi luo eikä meidän nurkkiin.
Eikö se sinun miniä vieläkään ole ymmärtänyt, että ei ole toivottu vieras. Olen lukenut tuon saman kommentin monen vuoden ajan.
Mä (me) oltiin mun äidille lähes näkymättömiä, kunnes esikoinen syntyi. Sitä ei ollut kiinnostanut koskaan edes kyläillä meillä ensimmäiseen kahdeksaan vuoteen ja asuttiin suht lähekkäin vajaan kuuden kilsan päässä.
Esikoisen syntyessä asuttiin noin 50 kilsan päässä ja alkoipa arvon rouva ravaamaan meillä viikottain. OHHOH. Alkoi tulla kutsua sinne ja tänne ja tuonne... mutta jouluista sanoin, että me vietetään omassa kodissa. En lähde lapsen (myöhemmin lasten) kanssa jouluisin ajelemaan edes takaisin ja lahjojen (tai ruokien) kanssa. Äitihän siitä tietty otti nokkiinsa. Ei kiinnosta.
Sitten hän kutsui itse itsensä meille jouluksi. Pari joulua sujuikin kivasti, mutta sitten hän alkoi ottamaan omia oikeuksia. Jouduin ajamaan muorin pois kesken jouluaaton, oli liikaa maistellut glögiä ja mummolle tilattiin taksi.
Sen jälkeen olen saanutkin ison vihan niskaani. Puhuu palturia pitkin poikin ja ihmettelee pahansuopaisuuttani. Olenpa parhaan opissa ollut, eiköhän se tästä.
Nyt järjestän jouluja vain rakkailleni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää anoppi-jutut on muuten virkistäviä.
Osoitatte että vihaatte naisia siinä missä miehiäkin. Taitaa siis olla joku naiseuteen liittyvä juttu tuo toisten ihmisten vihaaminen ja halveksunta.
Joulu on rauhoittumisen ja levon aikaa, paitsi heille jotka viettävät suurimman osan vapaastaan istumalla autossa ja sinkoilemalla sukulaiselta sukulaiselle. Loppuhuipennuksena huonosti nukutut yöt olohuoneen lattialla siskonpedissä.
Ei ihme, että manipulointi ja syyllistäminen nostaa raivoa.
-ohis
Älä unohda vakiokommentteja "nytkö te vasta tulette" ja "joko te lähdette". Kukaan ei sano, että "kiva kun tulitte" ja "olipa mukava nähdä".
Sama juttu. Ennen vauvaa ei kutsuttu joulunviettoihin tai oikeastaan mihinkään muualle, paitsi "pakollisiin" häihin, hautajaisiin ja johonkin syntymäpäiville. Nyt pitäisi muka koko ajan mennä johonkin kahvittelemaan ja istumaan iltaa ja meille oltaisiin kovasti tulossa. Ja tämä ihan molempien puolen suvuista.