Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Suomessa ammatilla ei ole väliä, saman tienaa lähes kaikki!
07.11.2021 |
Tänään oli iltapäivälehdessä taas kirjoitus kuinka paljon tavalliset ihmiset tienaa. Vastanneet saivat nettopalkkaa keskimäärin 2600-1600e. Osa oli amk käyneitä ja osa ammattikoulun. Koulutuksellahan ei juuri ole merkitystä. Minä olen opiskellut yliopistossa vaka-opettajaksi (maisteri) ja lisäksi olen opiskellut erityispedagogian opinnot. Bruttopalkka 2700e. Mieheni on insinööri (diplomi) ja hänen bruttopalkka 3400e.
Tuntuu turhauttavalta, sillä saisin saman palkan käteen taksikuskina tai vaikka tarjoilijana.
Miksi Suomessa tilanne on tämä?
Mielestäni opistoasteen/ammattikoulun käyneiden palkka tulisi Suomessa olla 2000-2500e.
Amk ja kandejen 2500-3000e.
Maistereiden 3000-4000e.
Tohtoreiden 4000-5000e.
Alalla ei pitäisi olla mitään merkitystä, koska miksi esim insinöörin pitäisi saada parempaa palkkaa kuin opettajan? Sama koulutusaste, sama palkka.
Kommentit (81)
Insinööreistä on pulaa tällä hetkellä. Palkat on olleet kovassa nousussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AP lienee nuori. Nuoret vasta työelämään astuneet arvottavat koulutusta korkealle. Se on ymmärrettävää. Ovathan he käyttäneet viimeiset jopa 10 vuotta elämästään opiskeluun lähtien pääsykokeisiin lukemisesta opintoihin ja valmistumiseen. Ovat verranneet itseään muihin ja arvottaneet ihmisiä sen mukaan, missä kukin opiskelee. Olleet ylpeitä omista haalareistaan.
Työelämä kestää helposti 35 vuotta. Siinä kyllä niiden 5 vuoden maisteriopintojen merkitys unohtuu. Merkitystä on sillä, mitä osaat ja miten ahkera olet. Paperit ovat enää vain kuriositeetti, joita saatetaan uusia tehtäviä hakiessa edellyttää, etenkin julkisella puolella.
Itse en koskaan saanut aikaiseksi viimeistellä lopputyötä ja valmistua maisteriksi. Olen siis koulutukseltani kandi, esimiesasemassa teknisellä alalla ja ansioni ovat noin 75ke/v. Ei koulutustasoani kollegoistani edes tiedä kuin muutama. Ei aikuiset näistä enää jaksa puhua.
Kansainvälisyys on muuttanut aika paljon. Nykyään riittää, että on jotkut paperit jostain koulusta. Jos on oikein pätevä ei välttämättä tarvitse mitään papereita.
Suurimmalla osalla Suomen keski- ja hyvätuloisista (pl. poikkeuksellisen hyvätuloiset, joita on todella vähän) on kohtalaisen matala bruttopalkka työnkuvaan, koulutukseen ja kokemukseen suhteutettuna. Ero esim. Euroopan menestyneisiin maihin on vielä tuntuvampi kun aletaan katsomaan nettopalkkoja ja ostovoimaa. Tästä oli aikoinaan uutisia useinkin, jostain syystä aihe ei ole enää pitkään aikaan näkynyt Suomen mediassa.
Ihan ammattikoulupohjalta voi päästä hyviin ansioihin. Riippuu osaamisesta, motivaatiosta ja tuuristakin, että miten pääsee etenemään.
Kyllä meillä on ainakin koulutus kannattanut. Ehkä ap on vasta valmistunut?
Mä olen kasvatustieteiden tohtori ja tienaan koulutussektorilla bruttons 4800. Mies on DI yksityisellä puolella ja saa bruttona 5400. Musta meillä on hyvät palkat säännöllisestä, siististä päivätyöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurimmalla osalla Suomen keski- ja hyvätuloisista (pl. poikkeuksellisen hyvätuloiset, joita on todella vähän) on kohtalaisen matala bruttopalkka työnkuvaan, koulutukseen ja kokemukseen suhteutettuna. Ero esim. Euroopan menestyneisiin maihin on vielä tuntuvampi kun aletaan katsomaan nettopalkkoja ja ostovoimaa. Tästä oli aikoinaan uutisia useinkin, jostain syystä aihe ei ole enää pitkään aikaan näkynyt Suomen mediassa.
Tämä on pötyä. Suomessa ostovoima on kaikissa koulutusryhmissä korkea Eurooppalaisessa mittakaavassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
palkkaa maksetaan TUOTTAVUUDEN ei koulutuksen mukaan.
Välillä tuntuu että tää on iha höpö höpöä. Duunareille maksetaan mitättömiä summia vaikka on suoraa tuottavaa työtä. Sit nää toimistotyöntekijät yms näytön eessä tienaa paremmin vaikka näpyttelee vaa kaikkee höpö höpöä sinne koneelle.
Mä olen niitä jotka näpyttelee sitä höpö höpöä koneella. Palkka 50-60 000€ / vuosi. Tosin jos sinä tulisit tilalleni näpyttelemään konetta tämä(kin) projekti menisi päin h*lvettiä. Yrityksen rahaa palaisi kymmeniä kertoja enemmän. Tätä höpö höpöä kutsutaan sekä kokemukseksi että ammattitaidoksi. Kumpaakaan sinulla ei ole.
Edellinen tarkoitti mielestäni että toimistotöissä on paljon turhia paperinpyörityshommia jotka ovat joskus tarpeellisena syntyneet mutta sitten vain jääneet olemaan vaikka niitä ei oikeasti tarvitsisi tehdä. Ei ollut kyse työstä joka oikeasti täytyy hoitaa.
Minä taas näen asian niin, että näpyttelytyökin on tärkeää ja tietysti siinä vaaditaan koulutusta ja osaamista. Mutta 60t€ näpyttelystä on silti liikaa. Tietysti projekti menee pieleen, jos laitetaan tekemään joku, joka ei tiedä siitä mitään. Niin menee pieleen päiväkodissa tai sairaalassakin. Siinä ei hävitä rahaa vaan jälkimmäisessä jopa ihmishenkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko niin tyhmiä ihmisiä oikeasti olemassa, jotka eivät ota selvää alansa palkkatasosta ennen koulutukseen hakeutumista?
Jos on opiskellut matalapalkka-alalle, niin ei siinä auta rutista opintojen pituudesta.
Minua esim. aidosti kiinnostaa taidehistoria, museot ym. ja on selvää, ettei sillä alalla tienaa vaan valitsen intohimon yli elintason.
Ei tulisi mieleenkään ulista, että koska koulutus on maisteri- tai tohtoritasoinen, niin palkkaa on saatava saman verran kuin joku ihan toisen alan maisteri (vaikkapa rahoitusalalla työskentelevä ekonomi).
Tämä. Lähes kaikkia kiinnostaa harrasteaineet. Harvempi tekee vapaa-ajallaan harrastuksenaan jotain voimalaitossuunnittelua vaikka työkseen tekisi lastenkaitsemista. Kyllä se menee päinvastoin.
Itse opiskelin ei-kiinnostavaa alaa ja nyt palkka on 4500€/kk. Kertoo myös jotain aloittajan äo:sta, jos pitää ihmisoikeutena mielekkään työn tekemistä korkealla palkalla ja kaikki muu on "epäreilua" (?).
Sille on syynsä miksi joistain töistä maksetaan enemmän. Niitä ei kukaan muuten tee.
Entä ne huonosti palkatut bzkatyöt, jotka eivät houkuta ketään?
Vierailija kirjoitti:
Hoitsut ja opet voisivat opiskella insinööreiksi ja ekonomeiksi mikäli haluavat parempaa palkkaa. Ehkä noiden naisvaltaisten alojen palkkataso sitten nousisi, kun tekijöitä pitäisi alkaa houkutella rahalla. Miksi valitsette matalapalkka-alan mikäli se raha merkkaa teille niin paljon? Ihme hommaa!
Koska heillä on luontaista lahjakkuuta, jota he haluavat hyödyntää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko niin tyhmiä ihmisiä oikeasti olemassa, jotka eivät ota selvää alansa palkkatasosta ennen koulutukseen hakeutumista?
Jos on opiskellut matalapalkka-alalle, niin ei siinä auta rutista opintojen pituudesta.
Minua esim. aidosti kiinnostaa taidehistoria, museot ym. ja on selvää, ettei sillä alalla tienaa vaan valitsen intohimon yli elintason.
Ei tulisi mieleenkään ulista, että koska koulutus on maisteri- tai tohtoritasoinen, niin palkkaa on saatava saman verran kuin joku ihan toisen alan maisteri (vaikkapa rahoitusalalla työskentelevä ekonomi).
Tämä. Lähes kaikkia kiinnostaa harrasteaineet. Harvempi tekee vapaa-ajallaan harrastuksenaan jotain voimalaitossuunnittelua vaikka työkseen tekisi lastenkaitsemista. Kyllä se menee päinvastoin.
Itse opiskelin ei-kiinnostavaa alaa ja nyt palkka on 4500€/kk. Kertoo myös jotain aloittajan äo:sta, jos pitää ihmisoikeutena mielekkään työn tekemistä korkealla palkalla ja kaikki muu on "epäreilua" (?).
Sille on syynsä miksi joistain töistä maksetaan enemmän. Niitä ei kukaan muuten tee.
Minä taas olin fiksumpi ja opiskelin kiinnostavaa alaa ja nyt palkka on 6000 €/kk.
Sinusta fiksuus määritellään kiinnostuksenkohteilla? Kiinnostuksenkohteeni ovat naisille tyypillisiä, eli en ole kovin fiksu kuten naiset eivät keskimäärin ole?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitsut ja opet voisivat opiskella insinööreiksi ja ekonomeiksi mikäli haluavat parempaa palkkaa. Ehkä noiden naisvaltaisten alojen palkkataso sitten nousisi, kun tekijöitä pitäisi alkaa houkutella rahalla. Miksi valitsette matalapalkka-alan mikäli se raha merkkaa teille niin paljon? Ihme hommaa!
Koska heillä on luontaista lahjakkuuta, jota he haluavat hyödyntää?
Sitten haluavat. Jos haluaisivat kovaa palkkaa niin opiskelisivat kovapalkkaisille aloille.
Melko yksinkertaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vientiyritykset tuovat lisäksi rahaa Suomeen, joten on käytettävissä palkkoihin ulkomailta tullutta rahaa.
Julkista rahaa (verovaroista) ne vientiyrityksetkin saavat erilaisina yritystukina ja verohelpotuksina.
Mikään yritys ei saa rahaa verohelpotuksina. Tajuatko että vero otetaan pois ja jos otetaan vähemmän niin et silti saa mitään? Mikä tässä maassa oikein vaivaa ihmisiä että ajatellaan valtion omistavan ihmiset ja yritykset lähtökohtaisesti ja jos armollisesti ei oteta ihan niin paljoa kuin ennen niin on jotenkin saanut jotain?
Tilastokeskuksen mukaan v uoden 2020 huhti-kesäkuussa maksettiin suoraa yritystukea 840,94 miljoonaa euroa, mikä oli yli kuusinkertainen määrä verrattuna 2019 vuoden 130,71 miljoonaan euroon.Metsäteollisuus sai suoraa tukea 11,9 miljoonaa, metalliteollisuus 87,2 miljoonaa ja muu teollisuus 54,3 miljoonaa euroa. Suhdanneheikentymän vuoksi metsäteollisuus sai 6,4 miljoonaa, metalliteollisuus 56,2 miljoonaa ja muu teollisuus 41,9 miljoonaa euroa.
Lisäksi yritykset saavat vero- ja työnantajamaksuhelpotuksia.
Tässä ketjussa keskusteltu palkkaeroista ja palkanmaksun perusteista.. Yksityisten ja miesvaltaisten alojen parempia palkkoja on perusteltu tuottavuudella vs. julkisten alojen palkat. Tässä nyt vain tuotu esille sitä, että julkisista verovaroista näitä vientialojakin subventoidaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Välillä tuntuu että tää on iha höpö höpöä. Duunareille maksetaan mitättömiä summia vaikka on suoraa tuottavaa työtä. Sit nää toimistotyöntekijät yms näytön eessä tienaa paremmin vaikka näpyttelee vaa kaikkee höpö höpöä sinne koneelle.
Sen näpyttelyn ansiosta sinäkin voit kirjoitella höööhöpöä tälle palstalle.
Mitä ja keitä ne näpyttelijät töissä ovat?
Kertoisiko joku?
Onko kirjanpitäjät julkisella puolella näpyttelijöitä, entä talouspäällikkö.
Entä palkanlaskijat, poliisilaitoksen toimistovirkailijat, julkisen sektorin toimistovirkailijat, jotka toimivat tehtävissä jotka valtiolle ja kunnalle laissa säädettyjä tehtäviä.
Mm. nämäkö ovat niitä näpyttelijöitä?
Tai asiakaspalvelu tehtävissä toimivat, tietokoneen ääressä tiskin takana toimivat?
Vai keitä ne oikein ovat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammatilla nimenomaan on väliä, ei koulutuksella. Itse saan yli kaksi kertaa parempaa palkkaa AMK tutkinnolla kuin tuplamaisteri puolisoni.
Niin siis ammatilla on tällä hetkellä väliä sillä tavoin että saman koulutusasteen käyneillä miesvaltaisilla aloilla tienataan jopa tuhat euroa enemmän kun naisvaltaisilla aloilla.
Vakaope 2600e
Insinööri amk alkaen 3500eEi ole reilua.
Insinööri amk ei kyllä todella ole alkaen 3500e, eri aloilla myös suurta vaihtelua.
Jep. Mun bruttopalkat insinöörikoulutettuna on olleet: 2400 €, 2300 €, 2500 €, 2700 € (kahdesti), 2950 €. Oon siis vaihdellut työpaikkoja noissa väleissä. En väitä olevani mikään uhri, mutta: kukaan ei kysy, haluanko mä tienata lisää, haluaisinko mä vaikka tehdä iltaa tai yötä tai pyhää ja tienata lisiä. Ja koska työaika on liukuva, niin jos ja kun teen pitempää päivää, siitä ei makseta mulle mitään, vaan oletus on, että lähden sitten ehkä joskus joku toinen päivä vähän aikaisemmin. Että vähän realismia toivoisi näiltä "inssi valmistuu koulusta ja saa 3500€" Sari Sairaanhoitajilta
Ja ei muuten ollu sit tarkoitus vaan valittaa, opiskelen jo uutta tutkintoa, tähän kuoppaan en jää.
Miten voi olla? Itse aloitin kunnalla suunnitteluinsinöörin työt 5 vuotta sitten. Aloituspalkka täysin kokemattomalle oli 3500e. Kolmen vuoden päästä palkka oli 3700e ja viiden vuoden jälkeen 3900e. Vaikki ammattinimike on insinööri, niin teen kyllä enemmänkin ihan tavallista toimistotyötä, jota voisi tehdä vaikka joku suhteeri. Pitäisi kai olla tyytyväinen tähän oalkkaan ja olenkin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meillä on ainakin koulutus kannattanut. Ehkä ap on vasta valmistunut?
Mä olen kasvatustieteiden tohtori ja tienaan koulutussektorilla bruttons 4800. Mies on DI yksityisellä puolella ja saa bruttona 5400. Musta meillä on hyvät palkat säännöllisestä, siististä päivätyöstä.
no eihä ole. Teillä on kyllä surkeat palkat. Minulla näin insinöörinä bruttopalkka 5800 euroa kuussa. Pörssiyhtiössä liiketoiminnan kehitystehtävissä työskentelen.
Kyllä varmaan joku "korkeakoulutettu", klo 8-16 töissä käyvä valittaa, kun joku "amis", eli vähemmän vuosia kouluun penkillä istunut, saa samaa palkkaa käymällä vuorotöissä, eli iltaisin, öisin, tai viikonloppuisin...
Vierailija kirjoitti:
Mun nettopalkka on 1600.
Niin minunkin, kokopäivätyö kuitenkin. En voi allekirjoittaa väitettä, että kaikki saavat suunnilleen saman verran.
Alue: Aihe vapaa
AP lienee nuori. Nuoret vasta työelämään astuneet arvottavat koulutusta korkealle. Se on ymmärrettävää. Ovathan he käyttäneet viimeiset jopa 10 vuotta elämästään opiskeluun lähtien pääsykokeisiin lukemisesta opintoihin ja valmistumiseen. Ovat verranneet itseään muihin ja arvottaneet ihmisiä sen mukaan, missä kukin opiskelee. Olleet ylpeitä omista haalareistaan.
Työelämä kestää helposti 35 vuotta. Siinä kyllä niiden 5 vuoden maisteriopintojen merkitys unohtuu. Merkitystä on sillä, mitä osaat ja miten ahkera olet. Paperit ovat enää vain kuriositeetti, joita saatetaan uusia tehtäviä hakiessa edellyttää, etenkin julkisella puolella.
Itse en koskaan saanut aikaiseksi viimeistellä lopputyötä ja valmistua maisteriksi. Olen siis koulutukseltani kandi, esimiesasemassa teknisellä alalla ja ansioni ovat noin 75ke/v. Ei koulutustasoani kollegoistani edes tiedä kuin muutama. Ei aikuiset näistä enää jaksa puhua.