Mitä ihmeen TÖITÄ sen parisuhteen eteen pitää tehdä?

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 13:05"]

Jos rakastat itseäsi enemmän, kuin mitään muuta. Mihin tarvitset parisuhdetta?

[/quote]

Olen onnellisempi parisuhteessa kuin sinkkuna. Saan parisuhteesta kumppanuutta, romantiikkaa ja seksiä, hyväksyntää ja arvostusta, tukea ja apua, hauskanpitoa, parempaa terveyttä, viisautta, parempaa itsetuntemusta sekä mahdollisuuden toteuttaa elinikäisiä haaveitani yhdessä toisen samoja asioita haluavan ihmisen kanssa. Noin muutamia asioita mainitakseni.

Entä sinä? Mihin sinä tarvitset parisuhdetta? -72

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 13:01"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 12:46"]

en osaa kuvitella molempia parisuhteen osapuolia tyydyttävää, läpi elämän kestävää parisuhdetta jossa toinen on miten itseä huvittaa ja toinen tykkää siitä loputtomasti.

[/quote]

Paljastan sinulle hyvän ja helpon parisuhteen salaisuuden: valitse kumppani, jonka luonne sopii yhteen omasi kanssa ja joka haluaa elämältä samoja asoita kuin sinä. 

Tunnut tuossa yllä olettavan, että ensin mainittu osapuoli haluaa asioita, jotka ovat vahingollisia tälle jälkimmäiselle osapuolelle. Näinhän ei tarvitse olla. Itse asiassa jos ne "itseä huvittavat asiat" ovat niin erilaisia, että parisuhteen onnistuminen vaatii jatkuvia kompromisseja ja kovaa työtä, ei parisuhde ole välttämättä kovinkaan antoisa. -72

[/quote]

Edes identtiset kaksoset eivät ole luonteensa ja kiinnostuksenkohteittensa puolesta täydellisiä kopioita keskenään. Itse olen parisuhteessa, jota pidän harvaisen hyvänä ja onnistuneena, mutta koska luonteemme ja kiinnostuksenkohteemme natsaavat vain 99-prosenttisesti, se jäljellä oleva prosentti aiheuttaa ajoittain yhteentörmäyksiä ja kompromissien tarvetta.

Jotenkin hassua, että täällä monet tulkitsevat parisuhteen eteen työskentelyn kurjaksi parisuhteeksi ja hampaat irvessä puuskuttamiseksi. Me olemme yhdessä, koska tykkäämme toisistamme ihan hirvittävästi, ja enimmän osan ajasta elämä soljuu mukavasti eteenpäin ja yhdessäolo on nautinnollista. Mutta välillä on tullut haasteita ja ongelmia, ja olisipa ollut aika typerää ajatella, että parisuhteen täytyy nyt olla epäonnistunut, koska kaikki ei sujukaan mukavasti vaan sen eteen täytyy tässä tilanteessa tehdä töitä.

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 13:15"]

Olen mieheni työprojekti. Hän on tehnyt töitä jo 32 vuotta, että saa palkaksi hyvän suhteen kanssani. Hän on työstänyt itseään ja kasvanut ihmisenä ja työskennellyt suhteessamme, että vihdoin joskus hänellä olisi hyvä suhde kanssani. Tämä on juuri sitä, mitä hyvä parisuhde on. Työtä sen eteen, että joskus voisi saavuttaa hyvän yhdessäolon, kun lapset ovat maailmalla.

[/quote]

Lopussa kiitos seisoo ja voi nauraa räkäisesti niille, jotka ovat eronneet, kun itse viettää 50 vuotis hääpäivää

Suomessa arvostetaan yli kaiken työn tekemistä. Laiskottelu on suorastaan synnillistä. Niinpä parisuhteenkin eteen on tehtävä hartiavoimin töitä. Periksi ei saisi antaa, vaan pitäisi hampaat irvessä tehdä töitä, jotta surkeakin suhde edes jotenkuten pysyisi kasassa. Parisuhteesta ei saisi luopua, parisuhteen jättäjät ovat sen sijaan luovuttajia, mikä onkin sitten hyvin kielteistä. 

Osa sentään luopuu suosiolla, eivätkä he ole luovuttajia.

Parisuhteessa toista täytyy tietysti kohdella kunnioittavasti ja huomioiden, mutta se ei ole työn tekemistä. 

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 13:14"]

Keksit varmaan itsekin hetkessä noin 100 vastaavaa esimerkkiä, joihin ei liity lapset, mutta jatka vaan kiertelyä :)

[/quote]

Tuossa esimerkissäsi toinen menisi joogaan ja toinen salille. Sehän voi olla kätevääkin, jos kumpikin voi käydä liikkumassa samaan aikaan. Jää sitten loppuiltaan aikaa katsoa vaikka jokin leffa. -72

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 13:17"]

Suomessa arvostetaan yli kaiken työn tekemistä. Laiskottelu on suorastaan synnillistä. Niinpä parisuhteenkin eteen on tehtävä hartiavoimin töitä. Periksi ei saisi antaa, vaan pitäisi hampaat irvessä tehdä töitä, jotta surkeakin suhde edes jotenkuten pysyisi kasassa. Parisuhteesta ei saisi luopua, parisuhteen jättäjät ovat sen sijaan luovuttajia, mikä onkin sitten hyvin kielteistä. 

Osa sentään luopuu suosiolla, eivätkä he ole luovuttajia.

Parisuhteessa toista täytyy tietysti kohdella kunnioittavasti ja huomioiden, mutta se ei ole työn tekemistä. 

[/quote]

Tai sitten ei ymmärretä, että kaikki parisuhteet ei ole hampaat irvessä työn tekemistä, vaan yhdessä perheenä elämistä ja elämästä nauttimista. Mieluummin olen valinnut hyvän suhteen ja aikuisen miehen, kenen kanssa meillä on ollut hyvä elää ja kasvattaa lapsia, kuin työprojektin, mitä pusketaan työn orjana raataen.

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 13:17"]

Suomessa arvostetaan yli kaiken työn tekemistä. Laiskottelu on suorastaan synnillistä. Niinpä parisuhteenkin eteen on tehtävä hartiavoimin töitä. Periksi ei saisi antaa, vaan pitäisi hampaat irvessä tehdä töitä, jotta surkeakin suhde edes jotenkuten pysyisi kasassa. Parisuhteesta ei saisi luopua, parisuhteen jättäjät ovat sen sijaan luovuttajia, mikä onkin sitten hyvin kielteistä. 

Osa sentään luopuu suosiolla, eivätkä he ole luovuttajia.

Parisuhteessa toista täytyy tietysti kohdella kunnioittavasti ja huomioiden, mutta se ei ole työn tekemistä. 

[/quote]

Täydellisesti kirjoitettu. Olen täysin samaa mieltä. Suomalaiseen kulttuuriin ei sovi ajatus, että hyviä ja arvokkaita asioita voisi saada ilman määrätietoista ja kovaa työtä. Oma kokemukseni on kuitenkin täysin päinvastainen: kaikki parhaat asiat elämässäni ovat tulleet helposti ja luonnollisesti, jopa sattumalta. -72

Se työ on sitä, että järjestää aikaa parisuhteelle silloinkin kun sitä ei ole. Lasten ollessa pieniä, vanhempien sairastuessa, työn vaatiessa myös kaiken vapaa-ajan. Se työ on sitä, että hyväksyy toisen ihmisen henkisen ja fyysisen muutoksen (kasvaminen, vanheneminen) parisuhteen aikana; tukee ja kannustaa kumppaniaan niissäkin asioissa mitkä ei itseä muuten kiinostaisi; pitää toisesta huolta. Se työ on sitä, että on itse hyvä kumppani eikä vain vaadi itsekkäästi kaikenlaista. 

Usein noi menee ihan huomaamatta, välillä pitää tehdä vähän töitä. Kun huomaa, että toisessa alkaa joku asia nyppimään, tehdään hetki töitä ja sitten soljutaan taas pitkän aikaa. 

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 12:38"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 12:29"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 12:17"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 12:07"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 12:01"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 11:30"]

Bravo kommentoija 60 (ja 62, 64, 68, 73 ja 74+lainaus), siinä se on.

Itse teen jatkuvasti töitä ymmärtääkseni itseäni paremmin ja kehittääkseni toimintatapojani, ei käy edes mielessä etten tekisi. Sama pätee parisuhteeseen. Silloin se sama ymmärtämiseen pyrkiminen ja kehittäminen tehdään yhdessä.

Voisin kuvitella, että meillä kaikilla on painolastia ja fakkiintuneita käsityksiä, sokeita pisteitä ja selkeitä haittapuolia, jotka näkee itsekin ja joista kärsii, mutta niiden korjaaminen voi kestää vuosia tai ikuisesti. Näitä on omasta mielestäni aika välttämätöntä käydä läpi.

[/quote]

Miksi on välttämätöntä käydä läpi? Mikä se on palkinto joka sinua odottaa?

Minä en kehitä itseäni vaan kehityn koska se tuntuu niin vittumaiselta olla väärässä ja on kivempi olla oikeassa. Sinä ilmeisesti kehität tietoisesti itseäsi mutta en ymmärrä miksi. 

[/quote]

Näkisin, että kommenttini nro 85 vastaa myös tähän kysymykseen. Koska muistan kehitykseni ja olen siihen tyytyväinen, se on vähän niin kuin lahja menneisyyden itseltäni.

[/quote]

Niin mutta ihmiset on parisuhteessa vapaaehtoisesti. Miksi olla suhteessa jossa joutuu tekemään töitä? 

Mitäs jos myöntäisitte teille parisuhde on statuskysymys ja että olette mieluummin huonossa suhteessa kuin yksin?

[/quote]

Tämä on varmaankin näkökulmakysymys, mun mielestä muunlaisia parisuhteita ei ole tulossakaan kuin sellaisia joissa tehdään töitä (tämä siis koskee itseäni, muiden puolesta en halua sanoa). En ole tällä hetkellä parisuhteessa ja mun vaakakupissa oma tunne painaa enemmän kuin statuksen tuoma turvan tunne.

[/quote]

Osaatko kuvitella sellaista parisuhdetta jossa sinä saat olla miten haluat ja joku toinen tykkää sinusta juuri sellaisena?

[/quote]

Hmm, pitäisi varmaankin määritellä että mitä se tarkoittaa, että saan olla miten haluan. Olen, niin kuin kaikki muutkin, montaa eri asiaa. Välillä käyttäydyn kypsästi, välillä itsekkäästi jne. Toki parisuhteen tavoite on löytää ihminen, jolle kelpaa sellaisenaan, mutta tiedostan myös ettei kaikki oma toimintani ole rakentavaa ja sen kanssa joudun tekemään töitä niin minä kuin parisuhteen toinenkin osapuoli ja sama tietysti toisinpäin. En ehkä varsinaisesti vastannut kysymykseesi :)

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 13:18"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 13:14"]

Keksit varmaan itsekin hetkessä noin 100 vastaavaa esimerkkiä, joihin ei liity lapset, mutta jatka vaan kiertelyä :)

[/quote]

Tuossa esimerkissäsi toinen menisi joogaan ja toinen salille. Sehän voi olla kätevääkin, jos kumpikin voi käydä liikkumassa samaan aikaan. Jää sitten loppuiltaan aikaa katsoa vaikka jokin leffa. -72

[/quote]

No nyt sinä vain esität tyhmää :)

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 13:24"]

Se työ on sitä, että järjestää aikaa parisuhteelle silloinkin kun sitä ei ole. Lasten ollessa pieniä, vanhempien sairastuessa, työn vaatiessa myös kaiken vapaa-ajan. Se työ on sitä, että hyväksyy toisen ihmisen henkisen ja fyysisen muutoksen (kasvaminen, vanheneminen) parisuhteen aikana; tukee ja kannustaa kumppaniaan niissäkin asioissa mitkä ei itseä muuten kiinostaisi; pitää toisesta huolta. Se työ on sitä, että on itse hyvä kumppani eikä vain vaadi itsekkäästi kaikenlaista. 

Usein noi menee ihan huomaamatta, välillä pitää tehdä vähän töitä. Kun huomaa, että toisessa alkaa joku asia nyppimään, tehdään hetki töitä ja sitten soljutaan taas pitkän aikaa. 

[/quote]

Minusta nämä ovat ihan arkisia ja tavallisia asioita. Normaaleja. Jos sinun suhteessasi nämä ovat työn tekemistä ja vaativat erityisponnisteluja, ota huomioon, että aika monessa suhteessa ne ovat sitä normaalia, kun rakastaa toista ja haluaa olla toisen kanssa.

Miksi olet ihmisen kanssa, jonka kanssa yhdessä vietetty aika on työntekoa

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 13:06"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 13:04"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 12:55"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 12:06"]

On kuitenkin aika naivia väittää, ettei parisuhteessa tarvitsisi ikinä tinkiä omista haluistaan, vaikkei sitä itse aina tiedostakaan.

[/quote]

Minä olen kyllä parisuhteessa ihan omasta halustani. Parisuhde nimenomaan auttaa minua saamaan sen, mitä elämässäni haluan. Se on tapa toteuttaa halujani, ei tinkiä niistä. 

Parisuhde ei edellytä uhrautumista tai epämiellyttävien asioiden tekemistä. En ole kiinnostunut parisuhteesta, jossa toinen odottaisi minulta asioita, joita en itse halua tehdä. Joissakin suhteissa on ilmeisesti tapana painostaa toinen luopumaan eri sukupuolta edustavista kavereista, osallistua sukujuhliin tai vaihtaa pukeutumistyyliä. Minä valitsen mieluummin suhteen, jossa olemme molemmat valmiiksi samalla aaltopituudella.

Molemminpuolinen avunanto, toisen huomioiminen, toisesta huolehtiminen ja yhteisen ajan viettäminen vaikkapa ravintolaillallisen, seksin tai lautapelien merkeissä eivät ole minusta mitään parisuhteen ylläpitämiseksi tehtävää työtä vaan ne ovat yksinkertaisesti parisuhteessa olemista. Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä se varsinainen parisuhde sitten on, jos ei näitä asioita? Tai vaihtoehtoisesti: Miksi joku kutsuisi näitä asioita työksi tai välttämättömäksi pahaksi, jota tehdään jonkin muun päämäärän takia (vrt. se urheiluesimerkki)?

 -72

[/quote]

Minä haluan mennä illalla salille ja vaimo samaan aikaan joogaan, mutta nico-petteri 2v ei vielä oikein pärjää kotona yksin vaikka reipas poika onkin. Miten sinä ratkaisisit tämän, ilman että kukaan joutuu luopumaan henkilökohtaisista haluistaan? Oletetaan vielä että lapsenvahti ei ole vaihtoehto eikä ipanaa voi mukaankaan ottaa.

[/quote]

Menit mönkään jo vaimoa valitessa, olisi pitänyt valita kumppani joka ei joogaa, ainakaan silloin kun haluat mennä salille.

[/quote]

-72: ylläesitettyyn tilanteeseen haluaisin itsekin kuulla vastauksen sinulta. 

Ja tuohon aaltopituusasiaan: itse olen ollut saman miehen kanssa teinistä asti yhdessä, nyt lapsiperheen vanhempia, naimisissa yli 15 vuotta. Noihin vuosiin mahtuu muutama muuttuja, aaltopituuksiakin on hieman viritelty aikuistumisen myötä uuteen uskoon. Ilman sitä sun karsastamaa "työtä" olisi hyvin todennäköistä että jo lapsina alkanut "tykkäyssuhteemme" ei olisi pystynyt kehittymään aikuisten ihmisten rakkaudeksi. Ei me olla valittu toisiamme tiedostavina aikuisina jotka tietää tarkalleen millainen itse on ja sitäkautta osaa etsiä itselleen sopivaa paria. Me on tahdottu parikymppisinä olla yhdessä ja lähdetty katsomaan mitä elämä tuo eteen, on muututtu ja omat unelmat on tarkentuneet. Elämä on tuonut eteen mahdollisuuksia, joihin on kannattanut tarttua vaikka se ei juuri sillä hetkellä täysin palvellut toisen omia intressejä. Suuret linjat meillä yhtenee  ja tietyllä tavalla "toivottu elämän käsikirjoitus" on samanlainen, mutta nyt jo on tapahtunut niin isoja asioita joihin ei ole etukäteen juurikaan voinut varautua ja joissa oman puolison, ja joskus omakin on ollut ennustamaton. 

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 13:17"]

Suomessa arvostetaan yli kaiken työn tekemistä. Laiskottelu on suorastaan synnillistä. Niinpä parisuhteenkin eteen on tehtävä hartiavoimin töitä. Periksi ei saisi antaa, vaan pitäisi hampaat irvessä tehdä töitä, jotta surkeakin suhde edes jotenkuten pysyisi kasassa. Parisuhteesta ei saisi luopua, parisuhteen jättäjät ovat sen sijaan luovuttajia, mikä onkin sitten hyvin kielteistä. 

Osa sentään luopuu suosiolla, eivätkä he ole luovuttajia.

Parisuhteessa toista täytyy tietysti kohdella kunnioittavasti ja huomioiden, mutta se ei ole työn tekemistä. 

[/quote]

Taas väännetään semantiikasta. Työ on sanana selvästi monelle täällä hirveän negatiivisesti latautunut.

Hei rakas. Viedään lapset mummolaan ja lähdetään hotelliin tekemään töitä. Sinä urakoit ensin minulle hemmottelua ja romantiikkaa ja minä annan sinulle palkaksi pillua ja sitten olemme kumpikin tyytyväisiä.

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 13:12"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 13:00"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 12:56"]

Mitenkä teillä jotka ovat niin kärkkäästi "työtä" vastaan, tapahtuu jos toinen sairastuu vakavasti tai loukkaantuu? Eikö viimeistään siinä vaiheessa tarvitse tehdä uhrauksia, kun toinen joutuu esimerkiksi pyörätuoliin? Vai kannattaako moiseen enää sitten kuluttaa omaa arvokasta aikaa? Tokihan se on mukavampaa heivata pyörätuolissa istuva ihminen pois elämästä ja ottaa tilalle toinen terve yksilö.:D

[/quote] Meinaatko että rakkaus loppuu sitten niiltä, joilla on parisuhde soljunut ilman ylimääräistä työtä? Miten musta tuntuu, ettö ne pysyy yhdessä entistä paremmin.

[/quote]

Minä taas luulen, että ne parit, jotka ovat suhteessaan jo aiemmin joutuneet ratkomaan pienempiä murheita ovat isomman kriisin sattuessa vahvemmilla kuin ne, jotka ovat siihen asti elelleet tyystin ilman konflikteja. 

[/quote] Täh? Miksei nillä joiden ei tarvi tehdä mitään isompia töitä suhteensa eteen olisi ollut konflikteja?

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 13:28"]

No nyt sinä vain esität tyhmää :)

[/quote]

Mitä haluaisit minun sanovan? -72 

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 13:24"]

Se työ on sitä, että järjestää aikaa parisuhteelle silloinkin kun sitä ei ole. Lasten ollessa pieniä, vanhempien sairastuessa, työn vaatiessa myös kaiken vapaa-ajan. Se työ on sitä, että hyväksyy toisen ihmisen henkisen ja fyysisen muutoksen (kasvaminen, vanheneminen) parisuhteen aikana; tukee ja kannustaa kumppaniaan niissäkin asioissa mitkä ei itseä muuten kiinostaisi; pitää toisesta huolta. Se työ on sitä, että on itse hyvä kumppani eikä vain vaadi itsekkäästi kaikenlaista. 

Usein noi menee ihan huomaamatta, välillä pitää tehdä vähän töitä. Kun huomaa, että toisessa alkaa joku asia nyppimään, tehdään hetki töitä ja sitten soljutaan taas pitkän aikaa. 

[/quote]

Tuo vaatii tietysti sen, että on sellainen parisuhde, jonka eteen haluaa tehdä sen pienen määrän työtä silloin kun se tuntuu työltä. Täydellistä kumppania ei ole, mutta paras mahdollinen on sen pienen työn arvoinen. Jos suhde on jatkuvaa työtä toisen tai molempien osalta, ei siinä ole mitään järkeä. 

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 13:30"]

-72: ylläesitettyyn tilanteeseen haluaisin itsekin kuulla vastauksen sinulta.  

[/quote]

Vastasin jo. Ei minusta ole lapsiperheen logistisia ongelmia ratkaisemaan. -72

Kyllä on parisuhteet ankeaa. Tästä saa kuvan, että suurimman osan suhteet on väkisin työn vääntämistä ja surkeaa ja sitten odotetaan lopussa jotain taivaspaikkaa kiitokseksi.

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 13:31"]

Hei rakas. Viedään lapset mummolaan ja lähdetään hotelliin tekemään töitä. Sinä urakoit ensin minulle hemmottelua ja romantiikkaa ja minä annan sinulle palkaksi pillua ja sitten olemme kumpikin tyytyväisiä.

[/quote]

Heko heko. Esitätkö tyhmempää kuin oletkaan vai oletko vain äärettömän humoristinen?