Mitä ihmeen TÖITÄ sen parisuhteen eteen pitää tehdä?
mitä se työ on, mistä aina puhutaan? jotkut sanovat, että yhteistä aikaa. Mistä lähtien seksi tai illallinen on ollut työtä?
Kommentit (1105)
[quote author="AV Mamma" time="23.01.2015 klo 14:47"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 14:42"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 14:33"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 14:26"]
[quote author="AV Mamma" time="23.01.2015 klo 14:16"]
Kaikkien ei tosiaan tarvitse mennä kylpylään juuri hoitamaan sitä parisuhdettaan vaan toiset voi mennä vaan juurikin ihan kylpemään, vaikka sitten lasten kanssa =)
[/quote]
Sinä olet varmaa niitä ihmisiä, jotka ulkomailla teatterissa käydessään on ensimmäisenä tilaamassa ambulanssia kun joku hilpeää sävyyn toivottaa näyttelijälle "break a leg".
[/quote]
Etkö usko, että jotkut pariskunnat eivät mene kylpylään ajatuksena, että he "löytäisivät taas toisensa", "teksiivät töitä suhteen eteen" tai "huomioisivat välillä toisiaankin"? Me menemme esimerkiksi yhdessä lomalle, koska se on meistä kivaa.
[/quote]
Yhdessä tekeminen parisuhteessa on juuri sitä parisuhdetyötä. Menette kylpylään siksi, että parisuhteelle on pitkäjänteisesti hyväksi viettää aikaa kahden ja tehdä siten töitä parisuhteen eteen.
Muuten menisit yksin kylpylään, kun sinua haluttaisi ja se ei ole parisuhde.
[/quote] Mennään kylpylään kun tekee mieli kylpeä. Ei siinä sen kummempaa.
[/quote]
Ja mystisesti molempien tekee automaattisesti aina samanaikaisesti mieli kylpeä?
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 15:48"]
Eikö nää ahkerat parisuhdepuurtajat tee puolison kans mitään vain siksi, että sen puolison kanssa on kiva olla. Aina on mielessä, että
"Nyt lähdemme kävelylle hoitamaan parisuhteen tunnelmaa ja viettämään yhteistä aikaa parisuhteen hoidon takia. Sen jälkeen mies huomioi minua parisuhteessa ja panee saunan lämpiämään. Menemme yhdessä saunaan tekemään töitä parisuhteemme eteen ja minä heitän löydyä huomioidakseni miestäni. Saunan jälkeen otamme lasin viiniä parisuhteen hoidon vuoksi ja istumme sohvalle ja katsomme toisiamme silmiin ja kuiskaamme: Nyt keskustellaan, koska se hoitaa parisuhdetta. Loppuillasta pienessä viinihiprakassa mies kuiskaa kiihkeästi korvaani: Oi raska työtoverini, voisimmeko mennä tekemään töitä makuuhuonseeseen, olen varma, että se lujittaa suhdettamme kuin liima ja saa sen tuntumaan oikealta parisuhteelta"
[/quote]
Kyllähän nämä suhteet aika ankeilta näyttävät. Kaikesta pakertamisesta huolimatta kolmasosa avoliitoista päätyy eroon ja oliko se jopa puolet avioliitoista.
Jos ei niin kauheasti tehtäis töitä vaan nautittaisiin toisesta. Se voisi viedä paljon pidemmälle. Iloa hyvät ihmiset parisuhteisiin.
Harvemmin parisuhde niin täydellisesti natsaa, että molemmat voivat tehdä mitä lystää ja silti yhdessä eläminen toimii ilman kitkaa. Yleensä vähintään toinen joustaa ristiriitatilanteissa. Herää kysymys moniko näistä "mitä ihmeen töitä?" -ihmettelijöistä elää parisuhteessa, jossa heidän puolisonsa hoitaa yksin kaiken joustamisen.
Aika monien täytyy myös vanhemman ja lapsen välisen suhteen eteen tehdä töitä/hoitaa sitä suhdetta. Esimerkiksi minä en halua leikkiä nukeilla mutta teen sen silti koska se tekee lapseni iloiseksi. En halua leipoa pullaa mutta leivon silti joskus koska lapseni pitää siitä. Joskus haluaisin vain löhötä sohvalla koko illan mutta menen silti ulos koska lapsen mielestä se on kivaa. Ja on varmasti vanhempia jotka päivittäin koko ajan nauttivat suunnattomasti lapsen kanssa leikkimisestä mutta minä en kuulu heihin. Haluan ja tykkään kyllä viettää aikaa lapseni kanssa mutta en aina tykkää siitä itse tekemisestä esim. juuri nukeilla leikkiminen.
Samalla tavalla joudun parisuhteessa tehdä asioita joita en ilman sitä parisuhdetta tekisi, asioita joista en välttämättä pidä, mutta teen ne koska rakastan puolisoani
On varmaan parisuhteita joissa kaikki toimii aina helposti, koskaan ei ole mitään asioita joita pitäisi selvittää tai ratkaista. Kuitenkin suuressa osassa parisuhteista ei näin helppoa ole ja se on ihan normaalia. Uskon siis jos jotkut täällä sanovat että eivät koskaan tee työtä parisuhteensa eteen. Se nyt ei kuitenkaan ollut ketjun pointyi että kuka tekee työtä ja kuka ei, vaan ap kysyi mitä ne työt ovat mitä parisuhteen eteen tehdään. Sitä tässä on yritetty selittää. Jos joku on sitä mieltä että parisuhteen eteen ei tarvitse tehdä työtä niin ok, sitten ei vaan tee ja on siinä onnellisessa parisuhteessaan. Ja jos joku sanoo tehneensä/tekevänsä työtä parisuhteensa eteen niin sekin on ok, ja hekin voivat olla yhtä onnellisia. Ei parisuhde ole automaattisesti huono vaikka sen eteen joutuisikin välillä tehdä työtä.
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 16:11"]
[quote author="AV Mamma" time="23.01.2015 klo 14:47"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 14:42"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 14:33"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 14:26"]
[quote author="AV Mamma" time="23.01.2015 klo 14:16"]
Kaikkien ei tosiaan tarvitse mennä kylpylään juuri hoitamaan sitä parisuhdettaan vaan toiset voi mennä vaan juurikin ihan kylpemään, vaikka sitten lasten kanssa =)
[/quote]
Sinä olet varmaa niitä ihmisiä, jotka ulkomailla teatterissa käydessään on ensimmäisenä tilaamassa ambulanssia kun joku hilpeää sävyyn toivottaa näyttelijälle "break a leg".
[/quote]
Etkö usko, että jotkut pariskunnat eivät mene kylpylään ajatuksena, että he "löytäisivät taas toisensa", "teksiivät töitä suhteen eteen" tai "huomioisivat välillä toisiaankin"? Me menemme esimerkiksi yhdessä lomalle, koska se on meistä kivaa.
[/quote]
Yhdessä tekeminen parisuhteessa on juuri sitä parisuhdetyötä. Menette kylpylään siksi, että parisuhteelle on pitkäjänteisesti hyväksi viettää aikaa kahden ja tehdä siten töitä parisuhteen eteen.
Muuten menisit yksin kylpylään, kun sinua haluttaisi ja se ei ole parisuhde.
[/quote] Mennään kylpylään kun tekee mieli kylpeä. Ei siinä sen kummempaa.
[/quote]
Ja mystisesti molempien tekee automaattisesti aina samanaikaisesti mieli kylpeä?
[/quote] Olemne kovia kylpemään.
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:44"]
Minä määrittelen sen parisuhteen eteen tehtävän työn väljästi sellaiseksi tietoiseksi tai tiedostamattomaksi toiminnaksi joka on parisuhteen kannalta rakentavaa tai ainakin ylläpitävää, riippumatta se toiminnan päällimmäisestä motiivista.
En näe mitään tarvetta erotella sitä parisuhteessa olemisesta, minusta se on ennemminkin välttämätön osa sitä parisuhteessa olemista, ilman sitähän koko suhdetta ei olisi olemassa.
Joten siis, kun menen ulos syömään vaimoni kanssa, niin menen todellakin ulos syömään, nauttimaan ruuasta, juomasta, hänen seurastaan, musiikista ja usein myös tanssista. En mene ulos parantamaan parisuhdetta vaan nimenomaan nauttimaan siitä parisuhteesa. Se on kuitenkin myös samalla sitä työtä, koska sillä on positiivinen vaikutus parisuhteeseen.
Toisaalta on paljon sellaisia ihan arkisia juttuja jotka kuuluvat siihen parisuhteessa olemiseen, mutta eivät sinällään lisää tai vähennä onnellisuutta siinä suhteessa, joten ne eivät myöskään ole sitä työtä.
Sen lisäksi parisuhteessa olemiseen ikävä kyllä kuuluu joskus myös suhteen kannalta tuhoisaa toimintaa, joka ei tietenkään myöskään ole työtä sen suhteen eteen.
Tietoista työtä, ehkäpä siinä mielessä kuin sinä työn käsität, tuosta tulee tietysti sitten jos suhteella menee huonosti. Minusta se työn käsitteen rajaaminen pelkästään siihen negatiiviseen puoliskoon on kuitenkin aika ahdas näkemys.
[/quote]
Kiitos rationaalisesta ja fiksusta viestistä. Ymmärrän, mitä ajat takaa.
Vierastan kuitenkin ajatusta, jonka mukaan kaikki parishteen onnellisuutta lisäävä olisi työtä parisuhteen eteen. Minusta "työn" vähimmäismääritelmä on se, että se on tietoista ja tavoitteellista toimintaa, johon liittyy vaivannäköä, ja jolla pyritään johonkin lopputulokseen.
Pariterapiaan meneminen tai yhteisen lomaviikonlopun järjestäminen pikkulapsiarjen keskelle täyttää varmasti parisuhteen eteen tehtävän työn määritelmän. Kuitenkin esimerkiksi meidän onnellisuuttamme taatusti lisää se, ettei meillä ole lapsia, mutta lapsettomuus ei ole vaatinut meiltä mitään vaivannäköä eikä sitä ei ole tehty minkään tavoitteen edistämiseksi. Se ei ole työtä parisuhteen eteen.
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 16:11"]
Harvemmin parisuhde niin täydellisesti natsaa, että molemmat voivat tehdä mitä lystää ja silti yhdessä eläminen toimii ilman kitkaa. Yleensä vähintään toinen joustaa ristiriitatilanteissa. Herää kysymys moniko näistä "mitä ihmeen töitä?" -ihmettelijöistä elää parisuhteessa, jossa heidän puolisonsa hoitaa yksin kaiken joustamisen.
[/quote] Itse taas mietin, että mikä vika puolisoissanne on kun pitää niin kovin työskennellä suhteen hyväksi.
Voisiko joku vielä selittää mitä tarkoittaa parisuhteen syveneminen? Joku liima siihen liittyi.
[quote author="AV Mamma" time="23.01.2015 klo 13:06"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 12:56"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 12:47"]
Te työn puolesta puhujat väitätte, että teidän suhteenne on samanlaisia kuin ei-työn-puolesta-puhujien. Mutta niin ei ole. Se miten te puhutte kertoo parisuhteestanne kertoo, että suhteet ovat erilaisia.
Te teette vaihtokauppaa jotta saisitte pitkän ja kestävän suhteen.
Toiset taas ikään kuin antavat lahjoja aivan omasta vapaasta tahdosta eikä heillä näytä olevan pakkomiellettä siitä, että suhteen täytyy kestää ja kestää.
[/quote]
Niin, tosiaan on varmasti olemassa suhteita, joissa kumppani on melko yhdentekevä eikä hänen puolestaan kannata tehdä mitään. Miksi sellaisen suhteen toivoisikaan kestävän? Mullakin oli parikymppisenä fuckbuddy, jota kävin vapaasta tahdostani panemassa, mutten kyllä koskaan tehnyt mitään suhteemme eteen, koska en tyyppiä rakastanut enkä hänestä välittänyt sen kummemin.
Toisaalta minulla on parisuhteeni lisäksi ystävyyssuhteita, joiden vuoksi olen valmis näkemään vaivaa. Mm. ihan sen vuoksi, että asun eri maassa. Jotkut ihmiset ja suhteet ovat arvokkaampia kuin toiset.
Ehkä kyse on tosiaan siitä, kuinka paljon kumppaniaan arvostaa?
[/quote] Oletko kertonut tuon miehellesi? Sellainen kovinkin suuren vaivan näkeminen ja työn tekeminen suhteen eteen ei välttämättä ole ihan normaalia.
[/quote]
Mikä ihmeen "kovinkin suuri vaiva"? Totta kai mies tietää, että teen mielelläni asioita häntä ilahduttaakseni, koska rakastan häntä. Hän tekee samoin. Jossain vaiheessa jouduimme asumaan eri maissa, ja näimme vaivaa tavataksemme toisiamme. Kyllä se minusta on ihan määritelmällisesti suuri osa rakkautta. En mä valitse rakkauteni kohdetta ihan sen perusteella, mikä on esimerkiksi käytännöllistä. Rakkaus on minulle jotain suurempaa. Ikävää, ettet koskaan ole päässyt sitä kokemaan. Ehkä jonain päivänä vielä. :)
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 16:08"][quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 15:54"]
[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 06:14"][quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 21:30"] Kyllä töitä tulee tehdä. Kyllä omassa suhteessani myös kaikki toimii hienosti ja helposti, mutta mitäpä sitten kun tulee lapsia vaikka 2-3. Kyllä aika ja nimenomaan vanhempien aika on kortilla ja sen eteen on tehtävä töitä että suhde pysyy kiinnostavana läpi ruuhkavuosien. [/quote] Juuri siksi niitä lapsia ei pidä koskaan hankkia. Miten ihmeessä se voi olla naisilla niin älyttömän vaikea asia ymmärtää? Jos hankit lapsia niin silloin sun oma elämä on välittömästi täysin ohi. Kuinka ihmeessä tällainen fakta voi tulla kenellekään yllätyksenä? Miten voi olla mahdollista että ei kokeilematta ymmärrä miten rasittavaa ja vaivalloista ja raskasta on kun on niitä kakaroita? Uskomatonta. [/quote] EN ole ikinä ymmärtänyt tätä "elämäs on ohi kun hankit lapsia" juttua. Mun elämä ainakin jatku lasten kanssa entistä onnellisempana. Myös miehen kanssa sujuu hyvin, vaikka välillä pitääkin raivata kahdenkeskistä aikaa, "Tehdä töitä" sen eteen, että sitä aikaa on myös välillä kaksinkin niin, ettei vaan istuta sohvalla perseet homeessa lasten mentyä nukkumaan. t. 8-vuotta yhdessä. (Joojoo ja ei olla oltu kauaa, mutta oltaisiin oltu paljon vähemmän aikaa ilman parisuhteen eteen tehtäviä hommia)
[/quote]
Kerrotko tarkempia esimerkkejä, miten teet töitä, että voitte istua kahden sohvalla. Minulla nimittäin on jo teini-ikäiset lapset ja jäin miettimään, olemmeko mokanneet jotain oleellista.
Nimittäin lasten ollessa pieniä, sohvallaistumisaikaa jäi joka ilta sen jälkeen, kun lapset menivät nukkumaan. En muistaakseni koskaan tehnyt sen eteen kummemmin töitä. Iltapesut, pisut, halit ja nukkumaan. Lapset menivät peteihinsä n. klo 20 ja ei siihen mitään erityistä raivaamista tarvinnut ja työntekoa.
Mutta olisi kiva kuulla, mitä työtä muissa perheissä on tehty sen eteen, että jää aikaa kahdestaan sohvalla istumiseen ja parisuhteen hoitoon näin.
[/quote]
Tarkoitin, että tehtäisiin muutakin kun istuttaisiin iltaisin sohvalla :-) Kirjoitin varmaan vähän epäselvästi.
Ja meillä vaihtelua tähän edelliseen on vaikka mennä syömään ja hotelliin yöksi (Vähän irtiottoa arjesta ja kiva harrastaa välillä seksiä ilman, että pelkää herättävänsä vahingossa lapset ääniin..) ja tämän järjestäminen vaatii järjestelyä. Yhdessä työskentely parisuhteen eteen on meillä ollut ihan vaan kyllä yleensä sitä, että istutaan alas ja puidaan jotain asioita läpi. Ollaan huomaavaisia ja mukavia toisillemme vaikka aina ei jaksaisi. Rakastetaan toisiamme ja asioita tehdään yhdessä koska se on mukavaa. Aika helposti yhtään pidemmässä suhteessa vaan unohdetaan ottaa aikaa suhteelle :-) Sanoisin tätä työskentelyksi parisuhteen eteen. Aina pelkkä rakastaminen ei riitä, vaan tarvitaan sen mausteeksi jotain spessumpaa joka taas vaatii hommia.
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 16:11"]
[quote author="AV Mamma" time="23.01.2015 klo 14:47"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 14:42"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 14:33"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 14:26"]
[quote author="AV Mamma" time="23.01.2015 klo 14:16"]
Kaikkien ei tosiaan tarvitse mennä kylpylään juuri hoitamaan sitä parisuhdettaan vaan toiset voi mennä vaan juurikin ihan kylpemään, vaikka sitten lasten kanssa =)
[/quote]
Sinä olet varmaa niitä ihmisiä, jotka ulkomailla teatterissa käydessään on ensimmäisenä tilaamassa ambulanssia kun joku hilpeää sävyyn toivottaa näyttelijälle "break a leg".
[/quote]
Etkö usko, että jotkut pariskunnat eivät mene kylpylään ajatuksena, että he "löytäisivät taas toisensa", "teksiivät töitä suhteen eteen" tai "huomioisivat välillä toisiaankin"? Me menemme esimerkiksi yhdessä lomalle, koska se on meistä kivaa.
[/quote]
Yhdessä tekeminen parisuhteessa on juuri sitä parisuhdetyötä. Menette kylpylään siksi, että parisuhteelle on pitkäjänteisesti hyväksi viettää aikaa kahden ja tehdä siten töitä parisuhteen eteen.
Muuten menisit yksin kylpylään, kun sinua haluttaisi ja se ei ole parisuhde.
[/quote] Mennään kylpylään kun tekee mieli kylpeä. Ei siinä sen kummempaa.
[/quote]
Ja mystisesti molempien tekee automaattisesti aina samanaikaisesti mieli kylpeä?
[/quote]
Työntekijäpariskuntiako ei sitten koskaan haluta lomilla tai viikonloppuisin viettää yhtäaikaa aikaa toisen kanssa? ehkä tosiaan sellaisen parisuhteen eteen pitääkin tehdä töitä, missä kumpikin ei halua olla toisen kanssa. Eri asia on, kannattaako se sitten, jos ihan perusasiat on jo pielessä.
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 16:17"]
Voisiko joku vielä selittää mitä tarkoittaa parisuhteen syveneminen? Joku liima siihen liittyi.
[/quote]
Ebokkiliimaa, sitä voi haistella ja kas, jo alkaa mammasta mies tuntua ihanalta ja taas jaksaaaaaaaaaaaaa
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 16:16"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 16:11"]
Harvemmin parisuhde niin täydellisesti natsaa, että molemmat voivat tehdä mitä lystää ja silti yhdessä eläminen toimii ilman kitkaa. Yleensä vähintään toinen joustaa ristiriitatilanteissa. Herää kysymys moniko näistä "mitä ihmeen töitä?" -ihmettelijöistä elää parisuhteessa, jossa heidän puolisonsa hoitaa yksin kaiken joustamisen.
[/quote] Itse taas mietin, että mikä vika puolisoissanne on kun pitää niin kovin työskennellä suhteen hyväksi.
[/quote]
Kyseessä on elävä ihminen eikä tahdoton robotti tai joku reppana käskytettävä. ;) Minä mietin täällä tahollani, että miksi jaksat katsella sellaista reppanaa käskytettävää, jolla ei ole mitään omia mielipiteitä tai toiveita.
661, ja kuitenkaan ette tuota ole kykeneet selvittämään,että mitä ne työt on. En ole vieläkään saanut kunnon selvitystä asiaan.
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 16:13"]
Aika monien täytyy myös vanhemman ja lapsen välisen suhteen eteen tehdä töitä/hoitaa sitä suhdetta. Esimerkiksi minä en halua leikkiä nukeilla mutta teen sen silti koska se tekee lapseni iloiseksi. En halua leipoa pullaa mutta leivon silti joskus koska lapseni pitää siitä. Joskus haluaisin vain löhötä sohvalla koko illan mutta menen silti ulos koska lapsen mielestä se on kivaa. Ja on varmasti vanhempia jotka päivittäin koko ajan nauttivat suunnattomasti lapsen kanssa leikkimisestä mutta minä en kuulu heihin. Haluan ja tykkään kyllä viettää aikaa lapseni kanssa mutta en aina tykkää siitä itse tekemisestä esim. juuri nukeilla leikkiminen. Samalla tavalla joudun parisuhteessa tehdä asioita joita en ilman sitä parisuhdetta tekisi, asioita joista en välttämättä pidä, mutta teen ne koska rakastan puolisoani On varmaan parisuhteita joissa kaikki toimii aina helposti, koskaan ei ole mitään asioita joita pitäisi selvittää tai ratkaista. Kuitenkin suuressa osassa parisuhteista ei näin helppoa ole ja se on ihan normaalia. Uskon siis jos jotkut täällä sanovat että eivät koskaan tee työtä parisuhteensa eteen. Se nyt ei kuitenkaan ollut ketjun pointyi että kuka tekee työtä ja kuka ei, vaan ap kysyi mitä ne työt ovat mitä parisuhteen eteen tehdään. Sitä tässä on yritetty selittää. Jos joku on sitä mieltä että parisuhteen eteen ei tarvitse tehdä työtä niin ok, sitten ei vaan tee ja on siinä onnellisessa parisuhteessaan. Ja jos joku sanoo tehneensä/tekevänsä työtä parisuhteensa eteen niin sekin on ok, ja hekin voivat olla yhtä onnellisia. Ei parisuhde ole automaattisesti huono vaikka sen eteen joutuisikin välillä tehdä työtä.
[/quote]
Ja ne työt tuntui olevan kahvinkeittoa ja ruoanostamista toiselle ja saunan lämmitystä. On kyllä elämä kovaa, jos näissäkin on jo ongelmia. Mitä on sitten ne isommat hommat
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:51"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:48"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:40"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:36"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:27"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:23"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:10"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:01"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 20:36"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 20:24"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 19:31"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 19:26"]
Kyllä monen mielestä töidenkin tekeminen on hauskaa. Ei "työ" sanana viittaa mitenkään siihen, että parisuhde olisi jotakin ankeaa raatamista. Minä käsitän sen niin, että parisuhteessa kannattaa olla ylipäätään aktiivinen. Jos passivoituu täysin, antaa kiireiden imaista mukanaan ja lakkaa huomioimasta puolisoaan, voi parisuhde väljähtyä. Toista ei saa pitää itsestäänselvyytenä - voi käydä niin, että jos ei enää kysele, mitä toiselle kuuluu ja mitä hän tulevaisuudelta toivoo, ehtii se toinen muuttua ihan eri ihmiseksi aivan huomaamatta.
[/quote]
No yleensäkään en ymmärrä ihmisiä, jotka menee parisuhteeseen ja jatkaa omaa elämää, aivan kuin ei toista olisi ja sitten hätkähdetään, että hei, meidän pitää nyt alkaa tehdä aktiivisesti töitä ja alkaa huomioimaan toinen. Mikä on ollut motivaatio, ellei toinen ihminen kiinnosta
[/quote]
Itse ajattelen niin, että vakiintunut parisuhde voi muuttua niin arkiseksi, että alkaa uudelleen kaipaamaan kipinää ja rakastumista kumppaniin. Silloin voi aktivoitua niin henkisesti kuin fyysisestikin uudella tavalla ja haluta panostaa parisuhteeseen niin, että tietoisesti tekee jotakin erityistä. Ei välttämättä mitään isoa varsinaisesti, mutta itsestä isolta tuntuvaa. Tämä ei merkitse sitä, etteikö alun alkaen olisi ollut toisesta kiinnostunut ja etteikö sillä arkisella tasolla rakaistaisi toista syvästi.
Varmasti on myös niitä pareja, jotka eivät ikinä tietoisesti ajattele esimerkiksi jollain teollaan ilahduttavansa toista, vaan jotka asiaa sen kummemmin ajattelematta vain elelevät mukavasti yhdessä. Minä saan pidettyä kipinän yllä, kun ihan tarkoituksella teen asioita kumppaniani ilahduttaakseni ja kerron rakastavani niillä keinoilla, jotka tiedän hänen parhaiten ymmärtävän. Ei se mitään raatamista ole, mutta koen kyllä olevani tietoinen ja aktiivinen parisuhteessani.
[/quote]
Tässä olen samaa mieltä. Varsinkin kun kirjoitat, että on pareja, jotka eivät tarvitse aktiivista työtä. Heidän suhteeseensa on kuulunut koko yhdessäolon ajan luonnollisena toisen huomioiminen ja yhdessä tekeminen ja yhdessä ajan viettäminen. Jopa kipinää makuuhuoneeseen ja rakastumiseen saadaan ilman erityistä aktiivista työtä. Se vain kuuluu siihen suhteeseen, että näytetään rakkautta ja ollaan lähekkäin.
Ehkä nämä parit ovat vähemmistönä ja siksi osa jankuttajista ei voi tätä uskoa. Mutta kun katselee joitain vanhoja pareja, en voi uskoa, että se, kun vanha mies silittää vaimonsa ryppyistä kättä, olisi mitään aktiivista parisuhdetyötä, vaan se on sitä kumminkinpuolista parisuhdetta, missä on näytetty hellyyttä ja rakkautta luonnostaan.
[/quote]
Kun se "rakkauden näyttäminen" on osa sitä "työtä". :D Eivät ne, jotka työ-käsitteen ymmärtävät, myöskään tee kaikkea tekemäänsä jotenkin jatkuvasti pohtien, mitä siitä seuraa. Jeesus sentään.
[/quote] Eihelv.... Onneksi ei olla naimisissa!
[/quote]
Todellakin onni, jos ette koskaan olisi valmiita tekemään mitään liittoanne edistävää. :O Eli jatkakaa sitä kahvinkeittelyä vapaalla jalalla, mitään muutahan parisuhteen sisältöä nämä työ-käsitettä hämmästelevät eivät tunnu keksivän.
[/quote]
Eipä haluta todellakaan mennä naimisiin, jos avioliitto on tätä, mitä työorientoituneet naiset odottavat. Avoliitossa taitaa säilyä paremmin se kiihkeys ja intohimo. Avioliitto menee laskelmoivaksi työnteoksi, missä jokainen hellyydenosoituskin on työtä, millä laskelmoidaan saavan etuja itselleen.
[/quote]
Niiiin... Kerropa vielä miten se, että ajattelet joskus puolisoasi etkä vain itseäsi, teke liitosta jotain laskelmointia ja on jotenkin intohimon vastaista? :D Kyllä tylsempää seuraa ovat nämä hedonistiämmät, joiden mielestä minkäänlaista vaivaa ei saa koskaan nähdä. Ilmeisesti makaavat selällään lahnana ja odottavat että mies hoitelee. :D
[/quote]
Ai, sinulla on tapana maata lahnana selällään miehesi sinua pannessa. No onneksi en tosiaan ole naimisissa, emmekä tee töitä suhteessamme. Me rakastelemme villisti ja intohimoisesti, koska kumpikin pidämme siitä hommasta. Sääli, että se on sinulle työ, mitä teet vain siksi, että haluat tehdä miehesi hyväksi jotain ja saada siitä jotain etua.
Oi, tätä suomalaisen avioliiton ihanuutta. Ei käy kateeksi
[/quote]
Oho lahnapiikki taisi osua.. :D Kultaseni, ei se sun "rakastelusi" voi kovin intohimoista olla, kun et sä kykene näkemään vaivaa muiden eteen saati ajattelemaan muiden nautintoa kuin sitä omaasi. Koska kaikenlainen toimiminen toisten iloksi on vaivaa tuottavaa. Ja parisuhdehan ei saa olla vaivaksi.
Vaikka taisit tajuta jo itsekin, että puhuit itsesi pahasti trollipussiin. ;)
[/quote] En ole tuo jolle vastasit, mutta ihan oikeasti hei, me osataan rakastella ihan vaan rakastelemiden ilosta.
[/quote]
En ole tuo, jolle vastaat, mutta eipä ole suuri ilo sille kumppanille, jos rakastelussa tärkeintä on oma nautinto, eikä toisen nautinnon eteen yhtään voi nähdä vaivaa.
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 22:00"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:44"]
Minä määrittelen sen parisuhteen eteen tehtävän työn väljästi sellaiseksi tietoiseksi tai tiedostamattomaksi toiminnaksi joka on parisuhteen kannalta rakentavaa tai ainakin ylläpitävää, riippumatta se toiminnan päällimmäisestä motiivista.
En näe mitään tarvetta erotella sitä parisuhteessa olemisesta, minusta se on ennemminkin välttämätön osa sitä parisuhteessa olemista, ilman sitähän koko suhdetta ei olisi olemassa.
Joten siis, kun menen ulos syömään vaimoni kanssa, niin menen todellakin ulos syömään, nauttimaan ruuasta, juomasta, hänen seurastaan, musiikista ja usein myös tanssista. En mene ulos parantamaan parisuhdetta vaan nimenomaan nauttimaan siitä parisuhteesa. Se on kuitenkin myös samalla sitä työtä, koska sillä on positiivinen vaikutus parisuhteeseen.
Toisaalta on paljon sellaisia ihan arkisia juttuja jotka kuuluvat siihen parisuhteessa olemiseen, mutta eivät sinällään lisää tai vähennä onnellisuutta siinä suhteessa, joten ne eivät myöskään ole sitä työtä.
Sen lisäksi parisuhteessa olemiseen ikävä kyllä kuuluu joskus myös suhteen kannalta tuhoisaa toimintaa, joka ei tietenkään myöskään ole työtä sen suhteen eteen.
Tietoista työtä, ehkäpä siinä mielessä kuin sinä työn käsität, tuosta tulee tietysti sitten jos suhteella menee huonosti. Minusta se työn käsitteen rajaaminen pelkästään siihen negatiiviseen puoliskoon on kuitenkin aika ahdas näkemys.
[/quote]
Kiitos rationaalisesta ja fiksusta viestistä. Ymmärrän, mitä ajat takaa.
Vierastan kuitenkin ajatusta, jonka mukaan kaikki parishteen onnellisuutta lisäävä olisi työtä parisuhteen eteen. Minusta "työn" vähimmäismääritelmä on se, että se on tietoista ja tavoitteellista toimintaa, johon liittyy vaivannäköä, ja jolla pyritään johonkin lopputulokseen.
Pariterapiaan meneminen tai yhteisen lomaviikonlopun järjestäminen pikkulapsiarjen keskelle täyttää varmasti parisuhteen eteen tehtävän työn määritelmän. Kuitenkin esimerkiksi meidän onnellisuuttamme taatusti lisää se, ettei meillä ole lapsia, mutta lapsettomuus ei ole vaatinut meiltä mitään vaivannäköä eikä sitä ei ole tehty minkään tavoitteen edistämiseksi. Se ei ole työtä parisuhteen eteen.
[/quote] Lapsellisena pakko lisätä ettei ne lapsetkaan sitä parisuhteen työtä mitenkään lisää. Ainakaan meillä, vaikka neljä noita on. Korkeintaan kotitöitä, mutta nehän täällä jo menikin samaan kategoriaan.
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 16:11"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 15:48"]
Eikö nää ahkerat parisuhdepuurtajat tee puolison kans mitään vain siksi, että sen puolison kanssa on kiva olla. Aina on mielessä, että
"Nyt lähdemme kävelylle hoitamaan parisuhteen tunnelmaa ja viettämään yhteistä aikaa parisuhteen hoidon takia. Sen jälkeen mies huomioi minua parisuhteessa ja panee saunan lämpiämään. Menemme yhdessä saunaan tekemään töitä parisuhteemme eteen ja minä heitän löydyä huomioidakseni miestäni. Saunan jälkeen otamme lasin viiniä parisuhteen hoidon vuoksi ja istumme sohvalle ja katsomme toisiamme silmiin ja kuiskaamme: Nyt keskustellaan, koska se hoitaa parisuhdetta. Loppuillasta pienessä viinihiprakassa mies kuiskaa kiihkeästi korvaani: Oi raska työtoverini, voisimmeko mennä tekemään töitä makuuhuonseeseen, olen varma, että se lujittaa suhdettamme kuin liima ja saa sen tuntumaan oikealta parisuhteelta"
[/quote]
Kyllähän nämä suhteet aika ankeilta näyttävät. Kaikesta pakertamisesta huolimatta kolmasosa avoliitoista päätyy eroon ja oliko se jopa puolet avioliitoista.
Jos ei niin kauheasti tehtäis töitä vaan nautittaisiin toisesta. Se voisi viedä paljon pidemmälle. Iloa hyvät ihmiset parisuhteisiin.
[/quote]
Minusta se vaikuttaa vähän ilottomalta, että ei olla valmiita tekemään mitään rakkauden eteen, että erotaan, jos kaikki ei toimikaan automaattisesti omien ajatusten mukaan. Se on tämä kaikki heti mulle nyt -sukupolvi. :( Oma napa ensimmäisenä. Eikä asioista voi ainakaan puhua, kun sehän olisi työskenteleyä. Parempi olettaa ja arvailla vain. Selittää hyvin erotilastoja.
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 16:17"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 16:08"][quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 15:54"] [quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 06:14"][quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 21:30"] Kyllä töitä tulee tehdä. Kyllä omassa suhteessani myös kaikki toimii hienosti ja helposti, mutta mitäpä sitten kun tulee lapsia vaikka 2-3. Kyllä aika ja nimenomaan vanhempien aika on kortilla ja sen eteen on tehtävä töitä että suhde pysyy kiinnostavana läpi ruuhkavuosien. [/quote] Juuri siksi niitä lapsia ei pidä koskaan hankkia. Miten ihmeessä se voi olla naisilla niin älyttömän vaikea asia ymmärtää? Jos hankit lapsia niin silloin sun oma elämä on välittömästi täysin ohi. Kuinka ihmeessä tällainen fakta voi tulla kenellekään yllätyksenä? Miten voi olla mahdollista että ei kokeilematta ymmärrä miten rasittavaa ja vaivalloista ja raskasta on kun on niitä kakaroita? Uskomatonta. [/quote] EN ole ikinä ymmärtänyt tätä "elämäs on ohi kun hankit lapsia" juttua. Mun elämä ainakin jatku lasten kanssa entistä onnellisempana. Myös miehen kanssa sujuu hyvin, vaikka välillä pitääkin raivata kahdenkeskistä aikaa, "Tehdä töitä" sen eteen, että sitä aikaa on myös välillä kaksinkin niin, ettei vaan istuta sohvalla perseet homeessa lasten mentyä nukkumaan. t. 8-vuotta yhdessä. (Joojoo ja ei olla oltu kauaa, mutta oltaisiin oltu paljon vähemmän aikaa ilman parisuhteen eteen tehtäviä hommia) [/quote] Kerrotko tarkempia esimerkkejä, miten teet töitä, että voitte istua kahden sohvalla. Minulla nimittäin on jo teini-ikäiset lapset ja jäin miettimään, olemmeko mokanneet jotain oleellista. Nimittäin lasten ollessa pieniä, sohvallaistumisaikaa jäi joka ilta sen jälkeen, kun lapset menivät nukkumaan. En muistaakseni koskaan tehnyt sen eteen kummemmin töitä. Iltapesut, pisut, halit ja nukkumaan. Lapset menivät peteihinsä n. klo 20 ja ei siihen mitään erityistä raivaamista tarvinnut ja työntekoa. Mutta olisi kiva kuulla, mitä työtä muissa perheissä on tehty sen eteen, että jää aikaa kahdestaan sohvalla istumiseen ja parisuhteen hoitoon näin. [/quote] Tarkoitin, että tehtäisiin muutakin kun istuttaisiin iltaisin sohvalla :-) Kirjoitin varmaan vähän epäselvästi. Ja meillä vaihtelua tähän edelliseen on vaikka mennä syömään ja hotelliin yöksi (Vähän irtiottoa arjesta ja kiva harrastaa välillä seksiä ilman, että pelkää herättävänsä vahingossa lapset ääniin..) ja tämän järjestäminen vaatii järjestelyä. Yhdessä työskentely parisuhteen eteen on meillä ollut ihan vaan kyllä yleensä sitä, että istutaan alas ja puidaan jotain asioita läpi. Ollaan huomaavaisia ja mukavia toisillemme vaikka aina ei jaksaisi. Rakastetaan toisiamme ja asioita tehdään yhdessä koska se on mukavaa. Aika helposti yhtään pidemmässä suhteessa vaan unohdetaan ottaa aikaa suhteelle :-) Sanoisin tätä työskentelyksi parisuhteen eteen. Aina pelkkä rakastaminen ei riitä, vaan tarvitaan sen mausteeksi jotain spessumpaa joka taas vaatii hommia.
[/quote]
aaa, nyt ymmärrän. Eli te kutsutte työksi sitä, että pyydetään mummi ja pappa katsomaan lapsia, että pääsee syömään.
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:50"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:41"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:36"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:27"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:23"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:10"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:01"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 20:36"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 20:24"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 19:31"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 19:26"]
Kyllä monen mielestä töidenkin tekeminen on hauskaa. Ei "työ" sanana viittaa mitenkään siihen, että parisuhde olisi jotakin ankeaa raatamista. Minä käsitän sen niin, että parisuhteessa kannattaa olla ylipäätään aktiivinen. Jos passivoituu täysin, antaa kiireiden imaista mukanaan ja lakkaa huomioimasta puolisoaan, voi parisuhde väljähtyä. Toista ei saa pitää itsestäänselvyytenä - voi käydä niin, että jos ei enää kysele, mitä toiselle kuuluu ja mitä hän tulevaisuudelta toivoo, ehtii se toinen muuttua ihan eri ihmiseksi aivan huomaamatta.
[/quote]
No yleensäkään en ymmärrä ihmisiä, jotka menee parisuhteeseen ja jatkaa omaa elämää, aivan kuin ei toista olisi ja sitten hätkähdetään, että hei, meidän pitää nyt alkaa tehdä aktiivisesti töitä ja alkaa huomioimaan toinen. Mikä on ollut motivaatio, ellei toinen ihminen kiinnosta
[/quote]
Itse ajattelen niin, että vakiintunut parisuhde voi muuttua niin arkiseksi, että alkaa uudelleen kaipaamaan kipinää ja rakastumista kumppaniin. Silloin voi aktivoitua niin henkisesti kuin fyysisestikin uudella tavalla ja haluta panostaa parisuhteeseen niin, että tietoisesti tekee jotakin erityistä. Ei välttämättä mitään isoa varsinaisesti, mutta itsestä isolta tuntuvaa. Tämä ei merkitse sitä, etteikö alun alkaen olisi ollut toisesta kiinnostunut ja etteikö sillä arkisella tasolla rakaistaisi toista syvästi.
Varmasti on myös niitä pareja, jotka eivät ikinä tietoisesti ajattele esimerkiksi jollain teollaan ilahduttavansa toista, vaan jotka asiaa sen kummemmin ajattelematta vain elelevät mukavasti yhdessä. Minä saan pidettyä kipinän yllä, kun ihan tarkoituksella teen asioita kumppaniani ilahduttaakseni ja kerron rakastavani niillä keinoilla, jotka tiedän hänen parhaiten ymmärtävän. Ei se mitään raatamista ole, mutta koen kyllä olevani tietoinen ja aktiivinen parisuhteessani.
[/quote]
Tässä olen samaa mieltä. Varsinkin kun kirjoitat, että on pareja, jotka eivät tarvitse aktiivista työtä. Heidän suhteeseensa on kuulunut koko yhdessäolon ajan luonnollisena toisen huomioiminen ja yhdessä tekeminen ja yhdessä ajan viettäminen. Jopa kipinää makuuhuoneeseen ja rakastumiseen saadaan ilman erityistä aktiivista työtä. Se vain kuuluu siihen suhteeseen, että näytetään rakkautta ja ollaan lähekkäin.
Ehkä nämä parit ovat vähemmistönä ja siksi osa jankuttajista ei voi tätä uskoa. Mutta kun katselee joitain vanhoja pareja, en voi uskoa, että se, kun vanha mies silittää vaimonsa ryppyistä kättä, olisi mitään aktiivista parisuhdetyötä, vaan se on sitä kumminkinpuolista parisuhdetta, missä on näytetty hellyyttä ja rakkautta luonnostaan.
[/quote]
Kun se "rakkauden näyttäminen" on osa sitä "työtä". :D Eivät ne, jotka työ-käsitteen ymmärtävät, myöskään tee kaikkea tekemäänsä jotenkin jatkuvasti pohtien, mitä siitä seuraa. Jeesus sentään.
[/quote] Eihelv.... Onneksi ei olla naimisissa!
[/quote]
Todellakin onni, jos ette koskaan olisi valmiita tekemään mitään liittoanne edistävää. :O Eli jatkakaa sitä kahvinkeittelyä vapaalla jalalla, mitään muutahan parisuhteen sisältöä nämä työ-käsitettä hämmästelevät eivät tunnu keksivän.
[/quote]
Eipä haluta todellakaan mennä naimisiin, jos avioliitto on tätä, mitä työorientoituneet naiset odottavat. Avoliitossa taitaa säilyä paremmin se kiihkeys ja intohimo. Avioliitto menee laskelmoivaksi työnteoksi, missä jokainen hellyydenosoituskin on työtä, millä laskelmoidaan saavan etuja itselleen.
[/quote]
Niiiin... Kerropa vielä miten se, että ajattelet joskus puolisoasi etkä vain itseäsi, teke liitosta jotain laskelmointia ja on jotenkin intohimon vastaista? :D Kyllä tylsempää seuraa ovat nämä hedonistiämmät, joiden mielestä minkäänlaista vaivaa ei saa koskaan nähdä. Ilmeisesti makaavat selällään lahnana ja odottavat että mies hoitelee. :D
[/quote] Joskus tuntuu että me ei olla oltu samassa ketjussa, ehkä ei olla samassa maassakaan (kun täällä on ilmainen koulutus, joka opettaa lukemaan), ollaanko edes samalla Telluksella? Vai oisko vaan sun lääkitys, joka vaatii hieman fiksaamista?
[/quote]
Argumentit loppui? Ymmärrettävää, eihän noissa sun jutuissa ole ollut hetkeen päätä eikä häntää. :D
[/quote] Hehee, ihan kuin tietäisit mitkä jutut kirjoitin.Mutta ei se mitään, jatka vaan!