Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mitä ihmeen TÖITÄ sen parisuhteen eteen pitää tehdä?

Vierailija
20.01.2015 |

mitä se työ on, mistä aina puhutaan? jotkut sanovat, että yhteistä aikaa. Mistä lähtien seksi tai illallinen on ollut työtä?

 

Kommentit (1105)

Vierailija
261/1105 |
23.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:22"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:17"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:09"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:01"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 20:36"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 20:24"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 19:31"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 19:26"]

Kyllä monen mielestä töidenkin tekeminen on hauskaa. Ei "työ" sanana viittaa mitenkään siihen, että parisuhde olisi jotakin ankeaa raatamista. Minä käsitän sen niin, että parisuhteessa kannattaa olla ylipäätään aktiivinen. Jos passivoituu täysin, antaa kiireiden imaista mukanaan ja lakkaa huomioimasta puolisoaan, voi parisuhde väljähtyä. Toista ei saa pitää itsestäänselvyytenä - voi käydä niin, että jos ei enää kysele, mitä toiselle kuuluu ja mitä hän tulevaisuudelta toivoo, ehtii se toinen muuttua ihan eri ihmiseksi aivan huomaamatta.

[/quote]

No yleensäkään en ymmärrä ihmisiä, jotka menee parisuhteeseen ja jatkaa omaa elämää, aivan kuin ei toista olisi ja sitten hätkähdetään, että hei, meidän pitää nyt alkaa tehdä aktiivisesti töitä ja alkaa huomioimaan toinen. Mikä on ollut motivaatio, ellei toinen ihminen kiinnosta

[/quote]

 

Itse ajattelen niin, että vakiintunut parisuhde voi muuttua niin arkiseksi, että alkaa uudelleen kaipaamaan kipinää ja rakastumista kumppaniin. Silloin voi aktivoitua niin henkisesti kuin fyysisestikin uudella tavalla ja haluta panostaa parisuhteeseen niin, että tietoisesti tekee jotakin erityistä. Ei välttämättä mitään isoa varsinaisesti, mutta itsestä isolta tuntuvaa. Tämä ei merkitse sitä, etteikö alun alkaen olisi ollut toisesta kiinnostunut ja etteikö sillä arkisella tasolla rakaistaisi toista syvästi.

 

Varmasti on myös niitä pareja, jotka eivät ikinä tietoisesti ajattele esimerkiksi jollain teollaan ilahduttavansa toista, vaan jotka asiaa sen kummemmin ajattelematta vain elelevät mukavasti yhdessä. Minä saan pidettyä kipinän yllä, kun ihan tarkoituksella teen asioita kumppaniani ilahduttaakseni ja kerron rakastavani niillä keinoilla, jotka tiedän hänen parhaiten ymmärtävän. Ei se mitään raatamista ole, mutta koen kyllä olevani tietoinen ja aktiivinen parisuhteessani.

[/quote]

Tässä olen samaa mieltä. Varsinkin kun kirjoitat, että on pareja, jotka eivät tarvitse aktiivista työtä. Heidän suhteeseensa on kuulunut koko yhdessäolon ajan luonnollisena toisen huomioiminen ja yhdessä tekeminen ja yhdessä ajan viettäminen. Jopa kipinää makuuhuoneeseen ja rakastumiseen saadaan ilman erityistä aktiivista työtä. Se vain kuuluu siihen suhteeseen, että näytetään rakkautta ja ollaan lähekkäin.

Ehkä nämä parit ovat vähemmistönä ja siksi osa jankuttajista ei voi tätä uskoa. Mutta kun katselee joitain vanhoja pareja, en voi uskoa, että se, kun vanha mies silittää vaimonsa ryppyistä kättä, olisi mitään aktiivista parisuhdetyötä, vaan se on sitä kumminkinpuolista parisuhdetta, missä on näytetty hellyyttä ja rakkautta luonnostaan.

[/quote]

Kun se "rakkauden näyttäminen" on osa sitä "työtä". :D Eivät ne, jotka työ-käsitteen ymmärtävät, myöskään tee kaikkea tekemäänsä jotenkin jatkuvasti pohtien, mitä siitä seuraa. Jeesus sentään.

[/quote]

Eli sinä et osaa luonnostaan silittää puolisoasi ja näyttää hänelle hellyyttä, vaan se on sinulle työtä. Asia ok.

Ihan mielenkiinnosta. Oletko koskaan ollut niin rakastunut puolisoosi ja intohimoisesti halunnut häntä, että olet syöksynyt hänen kanssaan sänkyyn rakastelemaan villisti ja koskettelemaan ja silittelemään miettimättä, että tämä on parisuhdetyötä. Suosittelen kokeilemaan, on muuten mukavaa.

[/quote] Ikävää tässä on tuo ajatus, että rakkauskin ja sen näyttäminen on jollekin työtä. T: ei se jolle vastasi.

Mitä ihmettä sekoilet? :D Onko sulla luetunymmärtäminen todella noin kankeaa. Juurihan nimenomaan kirjoitin, että

"Eivät ne, jotka työ-käsitteen ymmärtävät, myöskään tee kaikkea tekemäänsä jotenkin jatkuvasti pohtien, mitä siitä seuraa."

Ym-mär-rät-kö?

Se tarkoittaa sitä, että rakkaan puolesta on joskus valmis näkemään ylimääräistä vaivaa, ei tarvitse aina mennä siitä mistä aita on matalin. Nimeonomaan siksi, että rakastaa. 

[/quote]

[/quote]

Tuosta työ-sanasta on jankutettu jo ensimmäisestä sivusta lähtien. Ilmeisesti jotkut pitävät työtä hirveän negatiivisena terminä. Osalle meistä se on neutraali termi. Tätä on nyt jankattu satojen viestien verran. Että sikäli tuo sinun näppärä sivuhuomiosi ei nyt onnistunut sisällöllisesti eikä muodollisesti (meni lainaukset sulla persiilleen).

Vierailija
262/1105 |
23.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikö nää ahkerat parisuhdepuurtajat tee puolison kans mitään vain siksi, että sen puolison kanssa on kiva olla. Aina on mielessä, että

"Nyt lähdemme kävelylle hoitamaan parisuhteen tunnelmaa ja viettämään yhteistä aikaa parisuhteen hoidon takia. Sen jälkeen mies huomioi minua parisuhteessa ja panee saunan lämpiämään. Menemme yhdessä saunaan tekemään töitä parisuhteemme eteen ja minä heitän löydyä huomioidakseni miestäni. Saunan jälkeen otamme lasin viiniä parisuhteen hoidon vuoksi ja istumme sohvalle ja katsomme toisiamme silmiin ja kuiskaamme: Nyt keskustellaan, koska se hoitaa parisuhdetta. Loppuillasta pienessä viinihiprakassa mies kuiskaa kiihkeästi korvaani: Oi raska työtoverini, voisimmeko mennä tekemään töitä makuuhuonseeseen, olen varma, että se lujittaa suhdettamme kuin liima ja saa sen tuntumaan oikealta parisuhteelta"

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
263/1105 |
23.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:27"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:23"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:10"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:01"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 20:36"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 20:24"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 19:31"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 19:26"]

Kyllä monen mielestä töidenkin tekeminen on hauskaa. Ei "työ" sanana viittaa mitenkään siihen, että parisuhde olisi jotakin ankeaa raatamista. Minä käsitän sen niin, että parisuhteessa kannattaa olla ylipäätään aktiivinen. Jos passivoituu täysin, antaa kiireiden imaista mukanaan ja lakkaa huomioimasta puolisoaan, voi parisuhde väljähtyä. Toista ei saa pitää itsestäänselvyytenä - voi käydä niin, että jos ei enää kysele, mitä toiselle kuuluu ja mitä hän tulevaisuudelta toivoo, ehtii se toinen muuttua ihan eri ihmiseksi aivan huomaamatta.

[/quote]

No yleensäkään en ymmärrä ihmisiä, jotka menee parisuhteeseen ja jatkaa omaa elämää, aivan kuin ei toista olisi ja sitten hätkähdetään, että hei, meidän pitää nyt alkaa tehdä aktiivisesti töitä ja alkaa huomioimaan toinen. Mikä on ollut motivaatio, ellei toinen ihminen kiinnosta

[/quote]

 

Itse ajattelen niin, että vakiintunut parisuhde voi muuttua niin arkiseksi, että alkaa uudelleen kaipaamaan kipinää ja rakastumista kumppaniin. Silloin voi aktivoitua niin henkisesti kuin fyysisestikin uudella tavalla ja haluta panostaa parisuhteeseen niin, että tietoisesti tekee jotakin erityistä. Ei välttämättä mitään isoa varsinaisesti, mutta itsestä isolta tuntuvaa. Tämä ei merkitse sitä, etteikö alun alkaen olisi ollut toisesta kiinnostunut ja etteikö sillä arkisella tasolla rakaistaisi toista syvästi.

 

Varmasti on myös niitä pareja, jotka eivät ikinä tietoisesti ajattele esimerkiksi jollain teollaan ilahduttavansa toista, vaan jotka asiaa sen kummemmin ajattelematta vain elelevät mukavasti yhdessä. Minä saan pidettyä kipinän yllä, kun ihan tarkoituksella teen asioita kumppaniani ilahduttaakseni ja kerron rakastavani niillä keinoilla, jotka tiedän hänen parhaiten ymmärtävän. Ei se mitään raatamista ole, mutta koen kyllä olevani tietoinen ja aktiivinen parisuhteessani.

[/quote]

Tässä olen samaa mieltä. Varsinkin kun kirjoitat, että on pareja, jotka eivät tarvitse aktiivista työtä. Heidän suhteeseensa on kuulunut koko yhdessäolon ajan luonnollisena toisen huomioiminen ja yhdessä tekeminen ja yhdessä ajan viettäminen. Jopa kipinää makuuhuoneeseen ja rakastumiseen saadaan ilman erityistä aktiivista työtä. Se vain kuuluu siihen suhteeseen, että näytetään rakkautta ja ollaan lähekkäin.

Ehkä nämä parit ovat vähemmistönä ja siksi osa jankuttajista ei voi tätä uskoa. Mutta kun katselee joitain vanhoja pareja, en voi uskoa, että se, kun vanha mies silittää vaimonsa ryppyistä kättä, olisi mitään aktiivista parisuhdetyötä, vaan se on sitä kumminkinpuolista parisuhdetta, missä on näytetty hellyyttä ja rakkautta luonnostaan.

[/quote]

Kun se "rakkauden näyttäminen" on osa sitä "työtä". :D Eivät ne, jotka työ-käsitteen ymmärtävät, myöskään tee kaikkea tekemäänsä jotenkin jatkuvasti pohtien, mitä siitä seuraa. Jeesus sentään.

[/quote] Eihelv.... Onneksi ei olla naimisissa!

[/quote]

Todellakin onni, jos ette koskaan olisi valmiita tekemään mitään liittoanne edistävää. :O Eli jatkakaa sitä kahvinkeittelyä vapaalla jalalla, mitään muutahan parisuhteen sisältöä nämä työ-käsitettä hämmästelevät eivät tunnu keksivän.

[/quote]

Eipä haluta todellakaan mennä naimisiin, jos avioliitto on tätä, mitä työorientoituneet naiset odottavat. Avoliitossa taitaa säilyä paremmin se kiihkeys ja intohimo. Avioliitto menee laskelmoivaksi työnteoksi, missä jokainen hellyydenosoituskin on työtä, millä laskelmoidaan saavan etuja itselleen.

[/quote]

Niiiin... Kerropa vielä miten se, että ajattelet joskus puolisoasi etkä vain itseäsi, teke liitosta jotain laskelmointia ja on jotenkin intohimon vastaista? :D Kyllä tylsempää seuraa ovat nämä hedonistiämmät, joiden mielestä minkäänlaista vaivaa ei saa koskaan nähdä. Ilmeisesti makaavat selällään lahnana ja odottavat että mies hoitelee. :D

Vierailija
264/1105 |
23.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:34"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:22"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:17"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:09"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:01"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 20:36"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 20:24"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 19:31"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 19:26"]

Kyllä monen mielestä töidenkin tekeminen on hauskaa. Ei "työ" sanana viittaa mitenkään siihen, että parisuhde olisi jotakin ankeaa raatamista. Minä käsitän sen niin, että parisuhteessa kannattaa olla ylipäätään aktiivinen. Jos passivoituu täysin, antaa kiireiden imaista mukanaan ja lakkaa huomioimasta puolisoaan, voi parisuhde väljähtyä. Toista ei saa pitää itsestäänselvyytenä - voi käydä niin, että jos ei enää kysele, mitä toiselle kuuluu ja mitä hän tulevaisuudelta toivoo, ehtii se toinen muuttua ihan eri ihmiseksi aivan huomaamatta.

[/quote]

No yleensäkään en ymmärrä ihmisiä, jotka menee parisuhteeseen ja jatkaa omaa elämää, aivan kuin ei toista olisi ja sitten hätkähdetään, että hei, meidän pitää nyt alkaa tehdä aktiivisesti töitä ja alkaa huomioimaan toinen. Mikä on ollut motivaatio, ellei toinen ihminen kiinnosta

[/quote]

 

Itse ajattelen niin, että vakiintunut parisuhde voi muuttua niin arkiseksi, että alkaa uudelleen kaipaamaan kipinää ja rakastumista kumppaniin. Silloin voi aktivoitua niin henkisesti kuin fyysisestikin uudella tavalla ja haluta panostaa parisuhteeseen niin, että tietoisesti tekee jotakin erityistä. Ei välttämättä mitään isoa varsinaisesti, mutta itsestä isolta tuntuvaa. Tämä ei merkitse sitä, etteikö alun alkaen olisi ollut toisesta kiinnostunut ja etteikö sillä arkisella tasolla rakaistaisi toista syvästi.

 

Varmasti on myös niitä pareja, jotka eivät ikinä tietoisesti ajattele esimerkiksi jollain teollaan ilahduttavansa toista, vaan jotka asiaa sen kummemmin ajattelematta vain elelevät mukavasti yhdessä. Minä saan pidettyä kipinän yllä, kun ihan tarkoituksella teen asioita kumppaniani ilahduttaakseni ja kerron rakastavani niillä keinoilla, jotka tiedän hänen parhaiten ymmärtävän. Ei se mitään raatamista ole, mutta koen kyllä olevani tietoinen ja aktiivinen parisuhteessani.

[/quote]

Tässä olen samaa mieltä. Varsinkin kun kirjoitat, että on pareja, jotka eivät tarvitse aktiivista työtä. Heidän suhteeseensa on kuulunut koko yhdessäolon ajan luonnollisena toisen huomioiminen ja yhdessä tekeminen ja yhdessä ajan viettäminen. Jopa kipinää makuuhuoneeseen ja rakastumiseen saadaan ilman erityistä aktiivista työtä. Se vain kuuluu siihen suhteeseen, että näytetään rakkautta ja ollaan lähekkäin.

Ehkä nämä parit ovat vähemmistönä ja siksi osa jankuttajista ei voi tätä uskoa. Mutta kun katselee joitain vanhoja pareja, en voi uskoa, että se, kun vanha mies silittää vaimonsa ryppyistä kättä, olisi mitään aktiivista parisuhdetyötä, vaan se on sitä kumminkinpuolista parisuhdetta, missä on näytetty hellyyttä ja rakkautta luonnostaan.

[/quote]

Kun se "rakkauden näyttäminen" on osa sitä "työtä". :D Eivät ne, jotka työ-käsitteen ymmärtävät, myöskään tee kaikkea tekemäänsä jotenkin jatkuvasti pohtien, mitä siitä seuraa. Jeesus sentään.

[/quote]

Eli sinä et osaa luonnostaan silittää puolisoasi ja näyttää hänelle hellyyttä, vaan se on sinulle työtä. Asia ok.

Ihan mielenkiinnosta. Oletko koskaan ollut niin rakastunut puolisoosi ja intohimoisesti halunnut häntä, että olet syöksynyt hänen kanssaan sänkyyn rakastelemaan villisti ja koskettelemaan ja silittelemään miettimättä, että tämä on parisuhdetyötä. Suosittelen kokeilemaan, on muuten mukavaa.

[/quote] Ikävää tässä on tuo ajatus, että rakkauskin ja sen näyttäminen on jollekin työtä. T: ei se jolle vastasi.

Mitä ihmettä sekoilet? :D Onko sulla luetunymmärtäminen todella noin kankeaa. Juurihan nimenomaan kirjoitin, että

"Eivät ne, jotka työ-käsitteen ymmärtävät, myöskään tee kaikkea tekemäänsä jotenkin jatkuvasti pohtien, mitä siitä seuraa."

Ym-mär-rät-kö? 

Se tarkoittaa sitä, että rakkaan puolesta on joskus valmis näkemään ylimääräistä vaivaa, ei tarvitse aina mennä siitä mistä aita on matalin. Nimeonomaan siksi, että rakastaa. 

[/quote]

[/quote]

Tuosta työ-sanasta on jankutettu jo ensimmäisestä sivusta lähtien. Ilmeisesti jotkut pitävät työtä hirveän negatiivisena terminä. Osalle meistä se on neutraali termi. Tätä on nyt jankattu satojen viestien verran. Että sikäli tuo sinun näppärä sivuhuomiosi ei nyt onnistunut sisällöllisesti eikä muodollisesti (meni lainaukset sulla persiilleen).

[/quote] Juu niin meni enkä jaksanut korjata, kun se tabletilla on lähes mahdotonta. Osalle meistä se on myös termi joka ei sovi yhteen parisuhteessa olemisen kanssa, mutta voidaanhan me jankuttaa tästä vielä toiset sata.

Vierailija
265/1105 |
23.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä rakastan puolisoani, olen onnellisessa parisuhteessa jossa ollaan yhdessä koska halutaan olla ja tehdään asioita kun halutaan tehdä ja asiat sujuu mallikkaasti vaikka toki joskus riidelläänkin ja tulee muutoksia elämään. Meillä on siis kaikin puolin toimiva, terve, ihana ja onnellinen parisuhde jossa rakkautta riittää. Onko sillä silloin mitään väliä sanonko minä jossain joskus tekeväni työtä parisuhteen eteen vai kutsunko sitä parisuhteessa olemiseksi jos kuitenkin ENEMMISTÖ ihmisistä ymmärtää mitä tarkoitan?

Vierailija
266/1105 |
23.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 06:14"][quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 21:30"]

Kyllä töitä tulee tehdä. Kyllä omassa suhteessani myös kaikki toimii hienosti ja helposti, mutta mitäpä sitten kun tulee lapsia vaikka 2-3. Kyllä aika ja nimenomaan vanhempien aika on kortilla ja sen eteen on tehtävä töitä että suhde pysyy kiinnostavana läpi ruuhkavuosien.

[/quote]

Juuri siksi niitä lapsia ei pidä koskaan hankkia. Miten ihmeessä se voi olla naisilla niin älyttömän vaikea asia ymmärtää? Jos hankit lapsia niin silloin sun oma elämä on välittömästi täysin ohi. Kuinka ihmeessä tällainen fakta voi tulla kenellekään yllätyksenä? Miten voi olla mahdollista että ei kokeilematta ymmärrä miten rasittavaa ja vaivalloista ja raskasta on kun on niitä kakaroita? Uskomatonta.
[/quote]

EN ole ikinä ymmärtänyt tätä "elämäs on ohi kun hankit lapsia" juttua. Mun elämä ainakin jatku lasten kanssa entistä onnellisempana. Myös miehen kanssa sujuu hyvin, vaikka välillä pitääkin raivata kahdenkeskistä aikaa, "Tehdä töitä" sen eteen, että sitä aikaa on myös välillä kaksinkin niin, ettei vaan istuta sohvalla perseet homeessa lasten mentyä nukkumaan.

t. 8-vuotta yhdessä. (Joojoo ja ei olla oltu kauaa, mutta oltaisiin oltu paljon vähemmän aikaa ilman parisuhteen eteen tehtäviä hommia)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
267/1105 |
23.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:36"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:27"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:23"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:10"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:01"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 20:36"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 20:24"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 19:31"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 19:26"]

Kyllä monen mielestä töidenkin tekeminen on hauskaa. Ei "työ" sanana viittaa mitenkään siihen, että parisuhde olisi jotakin ankeaa raatamista. Minä käsitän sen niin, että parisuhteessa kannattaa olla ylipäätään aktiivinen. Jos passivoituu täysin, antaa kiireiden imaista mukanaan ja lakkaa huomioimasta puolisoaan, voi parisuhde väljähtyä. Toista ei saa pitää itsestäänselvyytenä - voi käydä niin, että jos ei enää kysele, mitä toiselle kuuluu ja mitä hän tulevaisuudelta toivoo, ehtii se toinen muuttua ihan eri ihmiseksi aivan huomaamatta.

[/quote]

No yleensäkään en ymmärrä ihmisiä, jotka menee parisuhteeseen ja jatkaa omaa elämää, aivan kuin ei toista olisi ja sitten hätkähdetään, että hei, meidän pitää nyt alkaa tehdä aktiivisesti töitä ja alkaa huomioimaan toinen. Mikä on ollut motivaatio, ellei toinen ihminen kiinnosta

[/quote]

 

Itse ajattelen niin, että vakiintunut parisuhde voi muuttua niin arkiseksi, että alkaa uudelleen kaipaamaan kipinää ja rakastumista kumppaniin. Silloin voi aktivoitua niin henkisesti kuin fyysisestikin uudella tavalla ja haluta panostaa parisuhteeseen niin, että tietoisesti tekee jotakin erityistä. Ei välttämättä mitään isoa varsinaisesti, mutta itsestä isolta tuntuvaa. Tämä ei merkitse sitä, etteikö alun alkaen olisi ollut toisesta kiinnostunut ja etteikö sillä arkisella tasolla rakaistaisi toista syvästi.

 

Varmasti on myös niitä pareja, jotka eivät ikinä tietoisesti ajattele esimerkiksi jollain teollaan ilahduttavansa toista, vaan jotka asiaa sen kummemmin ajattelematta vain elelevät mukavasti yhdessä. Minä saan pidettyä kipinän yllä, kun ihan tarkoituksella teen asioita kumppaniani ilahduttaakseni ja kerron rakastavani niillä keinoilla, jotka tiedän hänen parhaiten ymmärtävän. Ei se mitään raatamista ole, mutta koen kyllä olevani tietoinen ja aktiivinen parisuhteessani.

[/quote]

Tässä olen samaa mieltä. Varsinkin kun kirjoitat, että on pareja, jotka eivät tarvitse aktiivista työtä. Heidän suhteeseensa on kuulunut koko yhdessäolon ajan luonnollisena toisen huomioiminen ja yhdessä tekeminen ja yhdessä ajan viettäminen. Jopa kipinää makuuhuoneeseen ja rakastumiseen saadaan ilman erityistä aktiivista työtä. Se vain kuuluu siihen suhteeseen, että näytetään rakkautta ja ollaan lähekkäin.

Ehkä nämä parit ovat vähemmistönä ja siksi osa jankuttajista ei voi tätä uskoa. Mutta kun katselee joitain vanhoja pareja, en voi uskoa, että se, kun vanha mies silittää vaimonsa ryppyistä kättä, olisi mitään aktiivista parisuhdetyötä, vaan se on sitä kumminkinpuolista parisuhdetta, missä on näytetty hellyyttä ja rakkautta luonnostaan.

[/quote]

Kun se "rakkauden näyttäminen" on osa sitä "työtä". :D Eivät ne, jotka työ-käsitteen ymmärtävät, myöskään tee kaikkea tekemäänsä jotenkin jatkuvasti pohtien, mitä siitä seuraa. Jeesus sentään.

[/quote] Eihelv.... Onneksi ei olla naimisissa!

[/quote]

Todellakin onni, jos ette koskaan olisi valmiita tekemään mitään liittoanne edistävää. :O Eli jatkakaa sitä kahvinkeittelyä vapaalla jalalla, mitään muutahan parisuhteen sisältöä nämä työ-käsitettä hämmästelevät eivät tunnu keksivän.

[/quote]

Eipä haluta todellakaan mennä naimisiin, jos avioliitto on tätä, mitä työorientoituneet naiset odottavat. Avoliitossa taitaa säilyä paremmin se kiihkeys ja intohimo. Avioliitto menee laskelmoivaksi työnteoksi, missä jokainen hellyydenosoituskin on työtä, millä laskelmoidaan saavan etuja itselleen.

[/quote]

Niiiin... Kerropa vielä miten se, että ajattelet joskus puolisoasi etkä vain itseäsi, teke liitosta jotain laskelmointia ja on jotenkin intohimon vastaista? :D Kyllä tylsempää seuraa ovat nämä hedonistiämmät, joiden mielestä minkäänlaista vaivaa ei saa koskaan nähdä. Ilmeisesti makaavat selällään lahnana ja odottavat että mies hoitelee. :D

[/quote]

Ai, sinulla on tapana maata lahnana selällään miehesi sinua pannessa. No onneksi en tosiaan ole naimisissa, emmekä tee töitä suhteessamme. Me rakastelemme villisti ja intohimoisesti, koska kumpikin pidämme siitä hommasta. Sääli, että se on sinulle työ, mitä teet vain siksi, että haluat tehdä miehesi hyväksi jotain ja saada siitä jotain etua.

Oi, tätä suomalaisen avioliiton ihanuutta. Ei käy kateeksi

Vierailija
268/1105 |
23.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:36"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:27"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:23"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:10"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:01"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 20:36"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 20:24"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 19:31"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 19:26"]

Kyllä monen mielestä töidenkin tekeminen on hauskaa. Ei "työ" sanana viittaa mitenkään siihen, että parisuhde olisi jotakin ankeaa raatamista. Minä käsitän sen niin, että parisuhteessa kannattaa olla ylipäätään aktiivinen. Jos passivoituu täysin, antaa kiireiden imaista mukanaan ja lakkaa huomioimasta puolisoaan, voi parisuhde väljähtyä. Toista ei saa pitää itsestäänselvyytenä - voi käydä niin, että jos ei enää kysele, mitä toiselle kuuluu ja mitä hän tulevaisuudelta toivoo, ehtii se toinen muuttua ihan eri ihmiseksi aivan huomaamatta.

[/quote]

No yleensäkään en ymmärrä ihmisiä, jotka menee parisuhteeseen ja jatkaa omaa elämää, aivan kuin ei toista olisi ja sitten hätkähdetään, että hei, meidän pitää nyt alkaa tehdä aktiivisesti töitä ja alkaa huomioimaan toinen. Mikä on ollut motivaatio, ellei toinen ihminen kiinnosta

[/quote]

 

Itse ajattelen niin, että vakiintunut parisuhde voi muuttua niin arkiseksi, että alkaa uudelleen kaipaamaan kipinää ja rakastumista kumppaniin. Silloin voi aktivoitua niin henkisesti kuin fyysisestikin uudella tavalla ja haluta panostaa parisuhteeseen niin, että tietoisesti tekee jotakin erityistä. Ei välttämättä mitään isoa varsinaisesti, mutta itsestä isolta tuntuvaa. Tämä ei merkitse sitä, etteikö alun alkaen olisi ollut toisesta kiinnostunut ja etteikö sillä arkisella tasolla rakaistaisi toista syvästi.

 

Varmasti on myös niitä pareja, jotka eivät ikinä tietoisesti ajattele esimerkiksi jollain teollaan ilahduttavansa toista, vaan jotka asiaa sen kummemmin ajattelematta vain elelevät mukavasti yhdessä. Minä saan pidettyä kipinän yllä, kun ihan tarkoituksella teen asioita kumppaniani ilahduttaakseni ja kerron rakastavani niillä keinoilla, jotka tiedän hänen parhaiten ymmärtävän. Ei se mitään raatamista ole, mutta koen kyllä olevani tietoinen ja aktiivinen parisuhteessani.

[/quote]

Tässä olen samaa mieltä. Varsinkin kun kirjoitat, että on pareja, jotka eivät tarvitse aktiivista työtä. Heidän suhteeseensa on kuulunut koko yhdessäolon ajan luonnollisena toisen huomioiminen ja yhdessä tekeminen ja yhdessä ajan viettäminen. Jopa kipinää makuuhuoneeseen ja rakastumiseen saadaan ilman erityistä aktiivista työtä. Se vain kuuluu siihen suhteeseen, että näytetään rakkautta ja ollaan lähekkäin.

Ehkä nämä parit ovat vähemmistönä ja siksi osa jankuttajista ei voi tätä uskoa. Mutta kun katselee joitain vanhoja pareja, en voi uskoa, että se, kun vanha mies silittää vaimonsa ryppyistä kättä, olisi mitään aktiivista parisuhdetyötä, vaan se on sitä kumminkinpuolista parisuhdetta, missä on näytetty hellyyttä ja rakkautta luonnostaan.

[/quote]

Kun se "rakkauden näyttäminen" on osa sitä "työtä". :D Eivät ne, jotka työ-käsitteen ymmärtävät, myöskään tee kaikkea tekemäänsä jotenkin jatkuvasti pohtien, mitä siitä seuraa. Jeesus sentään.

[/quote] Eihelv.... Onneksi ei olla naimisissa!

[/quote]

Todellakin onni, jos ette koskaan olisi valmiita tekemään mitään liittoanne edistävää. :O Eli jatkakaa sitä kahvinkeittelyä vapaalla jalalla, mitään muutahan parisuhteen sisältöä nämä työ-käsitettä hämmästelevät eivät tunnu keksivän.

[/quote]

Eipä haluta todellakaan mennä naimisiin, jos avioliitto on tätä, mitä työorientoituneet naiset odottavat. Avoliitossa taitaa säilyä paremmin se kiihkeys ja intohimo. Avioliitto menee laskelmoivaksi työnteoksi, missä jokainen hellyydenosoituskin on työtä, millä laskelmoidaan saavan etuja itselleen.

[/quote] 

Niiiin... Kerropa vielä miten se, että ajattelet joskus puolisoasi etkä vain itseäsi, teke liitosta jotain laskelmointia ja on jotenkin intohimon vastaista? :D Kyllä tylsempää seuraa ovat nämä hedonistiämmät, joiden mielestä minkäänlaista vaivaa ei saa koskaan nähdä. Ilmeisesti makaavat selällään lahnana ja odottavat että mies hoitelee. :D

[/quote] Joskus tuntuu että me ei olla oltu samassa ketjussa, ehkä ei olla samassa maassakaan (kun täällä on ilmainen koulutus, joka opettaa lukemaan), ollaanko edes samalla Telluksella? Vai oisko vaan sun lääkitys, joka vaatii hieman fiksaamista?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
269/1105 |
23.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä olen yksi niistä jotka on täasä ketjussa puhunut tuon parisuhteen eteen tehtävän työn puolesta. Itse en kuitenkaan noita kahvinkeittelyitä ja siivoamisia yms. pidä sinä parisuhteen hyväksi tehtävänä työnä vaan tuollaiset asiat ovat sitä normaalia arkea ja parisuhdetta. Ainakin silloin kun kaikki on suht. hyvin. Mutta joskus voi tulla jokin iso kriisi tai ongelma parisuhteeseen esim. pettäminen, rahavaikeudet, puolison sairastuminen, lapsen kuolema jne. Nuo ovat niin isoja ja jopa traumaattisia juttuja että siinä vaiheessa se työskentely parisuhteen eteen pitäisi alkaa tai muuten parisuhde kuihtuu ja kuolee. Ja ehkä jotkut tässä ketjussa ovat maininneet esim. sen moneen kertaan luetellun kahvinkeittelyn tarkoittaen sillä sitä että jos parisuhdetta on kohdannut joku iso ongelma niin silloin on hyvä ottaa myös ikään kuin pieniä askelia ja tietoisesti muistaa tehdä niitä pieniä asioita jotka helposti unohtuvat jos nyt vaikka lapsi on kuollut tai puoliso pettänyt jne.

Vierailija
270/1105 |
23.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 19:50"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 19:44"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 19:26"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 19:16"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 18:40"]

Turhaan kyselet. Eivät nämä työ-sanaan pinttyneet ole kolmenkymmenen sivun aikana osanneet selittää, mitä eroa on parisuhteessa olemisella ja työn tekemisellä parisuhteen hyväksi. Ilmeisesti eroa ei ole, eikä sillä työnteollakaan ole mitään tekemistä työn kanssa. Jostakin syystä tällaista täysin tyhjää käsitettä on silti pakko raahata mukana keskustelua hankaloittamassa.

[/quote]

Jos otsikossa kysytään, että mitä töitä parisuhteen eteen pitää tehdä niin onhan se työ-käsite aiheen kannalta täysin tyhjä ja irrelevantti ja pelkästään hankaloittaa keskustelua. Tulppaanien kasvatuksesta kai tässä ketjussa piti keskustella, ja ihan harrastuspohjalta eikä tosiaankaan työnä.

[/quote]

Aloituksen kysymyshän oli retorinen. Ketjun aloittaja lienee kanssani samaa mieltä: "työ parisuhteen eteen" on täysin merkityksetöntä konsulttipuhetta, ellei sillä viitata oikeasti vaivannäköä vaativaan ongelmien ratkaisuun. 

[/quote]

Sinulla on tietysti oikeus mielipiteeseesi, mutta kuten tästäkin ketjusta voi päätellä niin valtaosa ihmisistä ainakin jollakin tasolla ymmärtää, mitä tarkoittaa parisuhteen eteen työn tekeminen, joten se on kyllä ihan käyttökelpoinen käsite eikä suinkaan tyhjää konsulttipuhetta. Miksi edes osallistut tähän ketjuun, jos kerran aloituskin oli mielestäsi retorinen ja työstä ei ole parisuhteen yhteydessä mielekästä puhua?

[/quote]

Sinustako tuolla ilmauksella on jokin merkitys? Voitko kertoa, mikä se on, ja miten se eroaa varsinaisesta parisuhteessa olemisesta?

[/quote]

Minä määrittelen sen parisuhteen eteen tehtävän työn väljästi sellaiseksi tietoiseksi tai tiedostamattomaksi toiminnaksi joka on parisuhteen kannalta rakentavaa tai ainakin ylläpitävää, riippumatta se toiminnan päällimmäisestä motiivista.

En näe mitään tarvetta erotella sitä parisuhteessa olemisesta, minusta se on ennemminkin välttämätön osa sitä parisuhteessa olemista, ilman sitähän koko suhdetta ei olisi olemassa.

Joten siis, kun menen ulos syömään vaimoni kanssa, niin menen todellakin ulos syömään, nauttimaan ruuasta, juomasta, hänen seurastaan, musiikista ja usein myös tanssista. En mene ulos parantamaan parisuhdetta vaan nimenomaan nauttimaan siitä parisuhteesa. Se on kuitenkin myös samalla sitä työtä, koska sillä on positiivinen vaikutus parisuhteeseen.

Toisaalta on paljon sellaisia ihan arkisia juttuja jotka kuuluvat siihen parisuhteessa olemiseen, mutta eivät sinällään lisää tai vähennä onnellisuutta siinä suhteessa, joten ne eivät myöskään ole sitä työtä.

Sen lisäksi parisuhteessa olemiseen ikävä kyllä kuuluu joskus myös suhteen kannalta tuhoisaa toimintaa, joka ei tietenkään myöskään ole työtä sen suhteen eteen.

Tietoista työtä, ehkäpä siinä mielessä kuin sinä työn käsität, tuosta tulee tietysti sitten jos suhteella menee huonosti. Minusta se työn käsitteen rajaaminen pelkästään siihen negatiiviseen puoliskoon on kuitenkin aika ahdas näkemys.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
271/1105 |
23.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:40"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:36"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:27"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:23"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:10"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:01"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 20:36"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 20:24"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 19:31"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 19:26"]

Kyllä monen mielestä töidenkin tekeminen on hauskaa. Ei "työ" sanana viittaa mitenkään siihen, että parisuhde olisi jotakin ankeaa raatamista. Minä käsitän sen niin, että parisuhteessa kannattaa olla ylipäätään aktiivinen. Jos passivoituu täysin, antaa kiireiden imaista mukanaan ja lakkaa huomioimasta puolisoaan, voi parisuhde väljähtyä. Toista ei saa pitää itsestäänselvyytenä - voi käydä niin, että jos ei enää kysele, mitä toiselle kuuluu ja mitä hän tulevaisuudelta toivoo, ehtii se toinen muuttua ihan eri ihmiseksi aivan huomaamatta.

[/quote]

No yleensäkään en ymmärrä ihmisiä, jotka menee parisuhteeseen ja jatkaa omaa elämää, aivan kuin ei toista olisi ja sitten hätkähdetään, että hei, meidän pitää nyt alkaa tehdä aktiivisesti töitä ja alkaa huomioimaan toinen. Mikä on ollut motivaatio, ellei toinen ihminen kiinnosta

[/quote]

 

Itse ajattelen niin, että vakiintunut parisuhde voi muuttua niin arkiseksi, että alkaa uudelleen kaipaamaan kipinää ja rakastumista kumppaniin. Silloin voi aktivoitua niin henkisesti kuin fyysisestikin uudella tavalla ja haluta panostaa parisuhteeseen niin, että tietoisesti tekee jotakin erityistä. Ei välttämättä mitään isoa varsinaisesti, mutta itsestä isolta tuntuvaa. Tämä ei merkitse sitä, etteikö alun alkaen olisi ollut toisesta kiinnostunut ja etteikö sillä arkisella tasolla rakaistaisi toista syvästi.

 

Varmasti on myös niitä pareja, jotka eivät ikinä tietoisesti ajattele esimerkiksi jollain teollaan ilahduttavansa toista, vaan jotka asiaa sen kummemmin ajattelematta vain elelevät mukavasti yhdessä. Minä saan pidettyä kipinän yllä, kun ihan tarkoituksella teen asioita kumppaniani ilahduttaakseni ja kerron rakastavani niillä keinoilla, jotka tiedän hänen parhaiten ymmärtävän. Ei se mitään raatamista ole, mutta koen kyllä olevani tietoinen ja aktiivinen parisuhteessani.

[/quote]

Tässä olen samaa mieltä. Varsinkin kun kirjoitat, että on pareja, jotka eivät tarvitse aktiivista työtä. Heidän suhteeseensa on kuulunut koko yhdessäolon ajan luonnollisena toisen huomioiminen ja yhdessä tekeminen ja yhdessä ajan viettäminen. Jopa kipinää makuuhuoneeseen ja rakastumiseen saadaan ilman erityistä aktiivista työtä. Se vain kuuluu siihen suhteeseen, että näytetään rakkautta ja ollaan lähekkäin.

Ehkä nämä parit ovat vähemmistönä ja siksi osa jankuttajista ei voi tätä uskoa. Mutta kun katselee joitain vanhoja pareja, en voi uskoa, että se, kun vanha mies silittää vaimonsa ryppyistä kättä, olisi mitään aktiivista parisuhdetyötä, vaan se on sitä kumminkinpuolista parisuhdetta, missä on näytetty hellyyttä ja rakkautta luonnostaan.

[/quote]

Kun se "rakkauden näyttäminen" on osa sitä "työtä". :D Eivät ne, jotka työ-käsitteen ymmärtävät, myöskään tee kaikkea tekemäänsä jotenkin jatkuvasti pohtien, mitä siitä seuraa. Jeesus sentään.

[/quote] Eihelv.... Onneksi ei olla naimisissa!

[/quote]

Todellakin onni, jos ette koskaan olisi valmiita tekemään mitään liittoanne edistävää. :O Eli jatkakaa sitä kahvinkeittelyä vapaalla jalalla, mitään muutahan parisuhteen sisältöä nämä työ-käsitettä hämmästelevät eivät tunnu keksivän.

[/quote]

Eipä haluta todellakaan mennä naimisiin, jos avioliitto on tätä, mitä työorientoituneet naiset odottavat. Avoliitossa taitaa säilyä paremmin se kiihkeys ja intohimo. Avioliitto menee laskelmoivaksi työnteoksi, missä jokainen hellyydenosoituskin on työtä, millä laskelmoidaan saavan etuja itselleen.

[/quote]

Niiiin... Kerropa vielä miten se, että ajattelet joskus puolisoasi etkä vain itseäsi, teke liitosta jotain laskelmointia ja on jotenkin intohimon vastaista? :D Kyllä tylsempää seuraa ovat nämä hedonistiämmät, joiden mielestä minkäänlaista vaivaa ei saa koskaan nähdä. Ilmeisesti makaavat selällään lahnana ja odottavat että mies hoitelee. :D

[/quote]

Ai, sinulla on tapana maata lahnana selällään miehesi sinua pannessa. No onneksi en tosiaan ole naimisissa, emmekä tee töitä suhteessamme. Me rakastelemme villisti ja intohimoisesti, koska kumpikin pidämme siitä hommasta. Sääli, että se on sinulle työ, mitä teet vain siksi, että haluat tehdä miehesi hyväksi jotain ja saada siitä jotain etua.

Oi, tätä suomalaisen avioliiton ihanuutta. Ei käy kateeksi

[/quote]

Oho lahnapiikki taisi osua.. :D Kultaseni, ei se sun "rakastelusi" voi kovin intohimoista olla, kun et sä kykene näkemään vaivaa muiden eteen saati ajattelemaan muiden nautintoa kuin sitä omaasi. Koska kaikenlainen toimiminen toisten iloksi on vaivaa tuottavaa. Ja parisuhdehan ei saa olla vaivaksi. 

Vaikka taisit tajuta jo itsekin, että puhuit itsesi pahasti trollipussiin. ;) 

Vierailija
272/1105 |
23.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:42"]

Minä olen yksi niistä jotka on täasä ketjussa puhunut tuon parisuhteen eteen tehtävän työn puolesta. Itse en kuitenkaan noita kahvinkeittelyitä ja siivoamisia yms. pidä sinä parisuhteen hyväksi tehtävänä työnä vaan tuollaiset asiat ovat sitä normaalia arkea ja parisuhdetta. Ainakin silloin kun kaikki on suht. hyvin. Mutta joskus voi tulla jokin iso kriisi tai ongelma parisuhteeseen esim. pettäminen, rahavaikeudet, puolison sairastuminen, lapsen kuolema jne. Nuo ovat niin isoja ja jopa traumaattisia juttuja että siinä vaiheessa se työskentely parisuhteen eteen pitäisi alkaa tai muuten parisuhde kuihtuu ja kuolee. Ja ehkä jotkut tässä ketjussa ovat maininneet esim. sen moneen kertaan luetellun kahvinkeittelyn tarkoittaen sillä sitä että jos parisuhdetta on kohdannut joku iso ongelma niin silloin on hyvä ottaa myös ikään kuin pieniä askelia ja tietoisesti muistaa tehdä niitä pieniä asioita jotka helposti unohtuvat jos nyt vaikka lapsi on kuollut tai puoliso pettänyt jne.

[/quote] Näin minäkin tämän käsitän ja olen ollut tuota työ-sanaa vastaan. Kaikilla vaan ei näitä vastoinkäymisiä onneksi koskaan tule vastaan ja asiat soljuu ihan huomaamatta eteenpäin. Se vaan on jostain syystä ollut ihan mielettömän vaikeata ymmärtää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
273/1105 |
23.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 15:52"]

Minä rakastan puolisoani, olen onnellisessa parisuhteessa jossa ollaan yhdessä koska halutaan olla ja tehdään asioita kun halutaan tehdä ja asiat sujuu mallikkaasti vaikka toki joskus riidelläänkin ja tulee muutoksia elämään. Meillä on siis kaikin puolin toimiva, terve, ihana ja onnellinen parisuhde jossa rakkautta riittää. Onko sillä silloin mitään väliä sanonko minä jossain joskus tekeväni työtä parisuhteen eteen vai kutsunko sitä parisuhteessa olemiseksi jos kuitenkin ENEMMISTÖ ihmisistä ymmärtää mitä tarkoitan?

[/quote] Onhan sulla siihen oikeus, meilläkin taas vastaavasti on oikeus nauttia ihan vaan siitä parisuhteesta. Meillä kun molemmat rakastetaan toisiamme. Enkä mä tiedä missä on se enemmistö?

Nämä kaikki kaksi ahkeraa työntekijää täällä =D ?

Vierailija
274/1105 |
23.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 15:48"]

Eikö nää ahkerat parisuhdepuurtajat tee puolison kans mitään vain siksi, että sen puolison kanssa on kiva olla. Aina on mielessä, että

"Nyt lähdemme kävelylle hoitamaan parisuhteen tunnelmaa ja viettämään yhteistä aikaa parisuhteen hoidon takia. Sen jälkeen mies huomioi minua parisuhteessa ja panee saunan lämpiämään. Menemme yhdessä saunaan tekemään töitä parisuhteemme eteen ja minä heitän löydyä huomioidakseni miestäni. Saunan jälkeen otamme lasin viiniä parisuhteen hoidon vuoksi ja istumme sohvalle ja katsomme toisiamme silmiin ja kuiskaamme: Nyt keskustellaan, koska se hoitaa parisuhdetta. Loppuillasta pienessä viinihiprakassa mies kuiskaa kiihkeästi korvaani: Oi raska työtoverini, voisimmeko mennä tekemään töitä makuuhuonseeseen, olen varma, että se lujittaa suhdettamme kuin liima ja saa sen tuntumaan oikealta parisuhteelta"

[/quote]

Kehittele nyt joku uusi olkiukko, tuo on jo kymmeneen kertaan käsitelty.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
275/1105 |
23.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:41"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:36"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:27"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:23"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:10"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:01"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 20:36"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 20:24"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 19:31"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 19:26"]

Kyllä monen mielestä töidenkin tekeminen on hauskaa. Ei "työ" sanana viittaa mitenkään siihen, että parisuhde olisi jotakin ankeaa raatamista. Minä käsitän sen niin, että parisuhteessa kannattaa olla ylipäätään aktiivinen. Jos passivoituu täysin, antaa kiireiden imaista mukanaan ja lakkaa huomioimasta puolisoaan, voi parisuhde väljähtyä. Toista ei saa pitää itsestäänselvyytenä - voi käydä niin, että jos ei enää kysele, mitä toiselle kuuluu ja mitä hän tulevaisuudelta toivoo, ehtii se toinen muuttua ihan eri ihmiseksi aivan huomaamatta.

[/quote]

No yleensäkään en ymmärrä ihmisiä, jotka menee parisuhteeseen ja jatkaa omaa elämää, aivan kuin ei toista olisi ja sitten hätkähdetään, että hei, meidän pitää nyt alkaa tehdä aktiivisesti töitä ja alkaa huomioimaan toinen. Mikä on ollut motivaatio, ellei toinen ihminen kiinnosta

[/quote]

 

Itse ajattelen niin, että vakiintunut parisuhde voi muuttua niin arkiseksi, että alkaa uudelleen kaipaamaan kipinää ja rakastumista kumppaniin. Silloin voi aktivoitua niin henkisesti kuin fyysisestikin uudella tavalla ja haluta panostaa parisuhteeseen niin, että tietoisesti tekee jotakin erityistä. Ei välttämättä mitään isoa varsinaisesti, mutta itsestä isolta tuntuvaa. Tämä ei merkitse sitä, etteikö alun alkaen olisi ollut toisesta kiinnostunut ja etteikö sillä arkisella tasolla rakaistaisi toista syvästi.

 

Varmasti on myös niitä pareja, jotka eivät ikinä tietoisesti ajattele esimerkiksi jollain teollaan ilahduttavansa toista, vaan jotka asiaa sen kummemmin ajattelematta vain elelevät mukavasti yhdessä. Minä saan pidettyä kipinän yllä, kun ihan tarkoituksella teen asioita kumppaniani ilahduttaakseni ja kerron rakastavani niillä keinoilla, jotka tiedän hänen parhaiten ymmärtävän. Ei se mitään raatamista ole, mutta koen kyllä olevani tietoinen ja aktiivinen parisuhteessani.

[/quote]

Tässä olen samaa mieltä. Varsinkin kun kirjoitat, että on pareja, jotka eivät tarvitse aktiivista työtä. Heidän suhteeseensa on kuulunut koko yhdessäolon ajan luonnollisena toisen huomioiminen ja yhdessä tekeminen ja yhdessä ajan viettäminen. Jopa kipinää makuuhuoneeseen ja rakastumiseen saadaan ilman erityistä aktiivista työtä. Se vain kuuluu siihen suhteeseen, että näytetään rakkautta ja ollaan lähekkäin.

Ehkä nämä parit ovat vähemmistönä ja siksi osa jankuttajista ei voi tätä uskoa. Mutta kun katselee joitain vanhoja pareja, en voi uskoa, että se, kun vanha mies silittää vaimonsa ryppyistä kättä, olisi mitään aktiivista parisuhdetyötä, vaan se on sitä kumminkinpuolista parisuhdetta, missä on näytetty hellyyttä ja rakkautta luonnostaan.

[/quote]

Kun se "rakkauden näyttäminen" on osa sitä "työtä". :D Eivät ne, jotka työ-käsitteen ymmärtävät, myöskään tee kaikkea tekemäänsä jotenkin jatkuvasti pohtien, mitä siitä seuraa. Jeesus sentään.

[/quote] Eihelv.... Onneksi ei olla naimisissa!

[/quote]

Todellakin onni, jos ette koskaan olisi valmiita tekemään mitään liittoanne edistävää. :O Eli jatkakaa sitä kahvinkeittelyä vapaalla jalalla, mitään muutahan parisuhteen sisältöä nämä työ-käsitettä hämmästelevät eivät tunnu keksivän.

[/quote]

Eipä haluta todellakaan mennä naimisiin, jos avioliitto on tätä, mitä työorientoituneet naiset odottavat. Avoliitossa taitaa säilyä paremmin se kiihkeys ja intohimo. Avioliitto menee laskelmoivaksi työnteoksi, missä jokainen hellyydenosoituskin on työtä, millä laskelmoidaan saavan etuja itselleen.

[/quote] 

Niiiin... Kerropa vielä miten se, että ajattelet joskus puolisoasi etkä vain itseäsi, teke liitosta jotain laskelmointia ja on jotenkin intohimon vastaista? :D Kyllä tylsempää seuraa ovat nämä hedonistiämmät, joiden mielestä minkäänlaista vaivaa ei saa koskaan nähdä. Ilmeisesti makaavat selällään lahnana ja odottavat että mies hoitelee. :D

[/quote] Joskus tuntuu että me ei olla oltu samassa ketjussa, ehkä ei olla samassa maassakaan (kun täällä on ilmainen koulutus, joka opettaa lukemaan), ollaanko edes samalla Telluksella? Vai oisko vaan sun lääkitys, joka vaatii hieman fiksaamista?

[/quote]

Argumentit loppui? Ymmärrettävää, eihän noissa sun jutuissa ole ollut hetkeen päätä eikä häntää. :D

Vierailija
276/1105 |
23.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:48"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:40"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:36"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:27"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:23"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:10"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 21:01"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 20:36"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 20:24"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 19:31"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 19:26"]

Kyllä monen mielestä töidenkin tekeminen on hauskaa. Ei "työ" sanana viittaa mitenkään siihen, että parisuhde olisi jotakin ankeaa raatamista. Minä käsitän sen niin, että parisuhteessa kannattaa olla ylipäätään aktiivinen. Jos passivoituu täysin, antaa kiireiden imaista mukanaan ja lakkaa huomioimasta puolisoaan, voi parisuhde väljähtyä. Toista ei saa pitää itsestäänselvyytenä - voi käydä niin, että jos ei enää kysele, mitä toiselle kuuluu ja mitä hän tulevaisuudelta toivoo, ehtii se toinen muuttua ihan eri ihmiseksi aivan huomaamatta.

[/quote]

No yleensäkään en ymmärrä ihmisiä, jotka menee parisuhteeseen ja jatkaa omaa elämää, aivan kuin ei toista olisi ja sitten hätkähdetään, että hei, meidän pitää nyt alkaa tehdä aktiivisesti töitä ja alkaa huomioimaan toinen. Mikä on ollut motivaatio, ellei toinen ihminen kiinnosta

[/quote]

 

Itse ajattelen niin, että vakiintunut parisuhde voi muuttua niin arkiseksi, että alkaa uudelleen kaipaamaan kipinää ja rakastumista kumppaniin. Silloin voi aktivoitua niin henkisesti kuin fyysisestikin uudella tavalla ja haluta panostaa parisuhteeseen niin, että tietoisesti tekee jotakin erityistä. Ei välttämättä mitään isoa varsinaisesti, mutta itsestä isolta tuntuvaa. Tämä ei merkitse sitä, etteikö alun alkaen olisi ollut toisesta kiinnostunut ja etteikö sillä arkisella tasolla rakaistaisi toista syvästi.

 

Varmasti on myös niitä pareja, jotka eivät ikinä tietoisesti ajattele esimerkiksi jollain teollaan ilahduttavansa toista, vaan jotka asiaa sen kummemmin ajattelematta vain elelevät mukavasti yhdessä. Minä saan pidettyä kipinän yllä, kun ihan tarkoituksella teen asioita kumppaniani ilahduttaakseni ja kerron rakastavani niillä keinoilla, jotka tiedän hänen parhaiten ymmärtävän. Ei se mitään raatamista ole, mutta koen kyllä olevani tietoinen ja aktiivinen parisuhteessani.

[/quote]

Tässä olen samaa mieltä. Varsinkin kun kirjoitat, että on pareja, jotka eivät tarvitse aktiivista työtä. Heidän suhteeseensa on kuulunut koko yhdessäolon ajan luonnollisena toisen huomioiminen ja yhdessä tekeminen ja yhdessä ajan viettäminen. Jopa kipinää makuuhuoneeseen ja rakastumiseen saadaan ilman erityistä aktiivista työtä. Se vain kuuluu siihen suhteeseen, että näytetään rakkautta ja ollaan lähekkäin.

Ehkä nämä parit ovat vähemmistönä ja siksi osa jankuttajista ei voi tätä uskoa. Mutta kun katselee joitain vanhoja pareja, en voi uskoa, että se, kun vanha mies silittää vaimonsa ryppyistä kättä, olisi mitään aktiivista parisuhdetyötä, vaan se on sitä kumminkinpuolista parisuhdetta, missä on näytetty hellyyttä ja rakkautta luonnostaan.

[/quote]

Kun se "rakkauden näyttäminen" on osa sitä "työtä". :D Eivät ne, jotka työ-käsitteen ymmärtävät, myöskään tee kaikkea tekemäänsä jotenkin jatkuvasti pohtien, mitä siitä seuraa. Jeesus sentään.

[/quote] Eihelv.... Onneksi ei olla naimisissa!

[/quote]

Todellakin onni, jos ette koskaan olisi valmiita tekemään mitään liittoanne edistävää. :O Eli jatkakaa sitä kahvinkeittelyä vapaalla jalalla, mitään muutahan parisuhteen sisältöä nämä työ-käsitettä hämmästelevät eivät tunnu keksivän.

[/quote]

Eipä haluta todellakaan mennä naimisiin, jos avioliitto on tätä, mitä työorientoituneet naiset odottavat. Avoliitossa taitaa säilyä paremmin se kiihkeys ja intohimo. Avioliitto menee laskelmoivaksi työnteoksi, missä jokainen hellyydenosoituskin on työtä, millä laskelmoidaan saavan etuja itselleen.

[/quote]

Niiiin... Kerropa vielä miten se, että ajattelet joskus puolisoasi etkä vain itseäsi, teke liitosta jotain laskelmointia ja on jotenkin intohimon vastaista? :D Kyllä tylsempää seuraa ovat nämä hedonistiämmät, joiden mielestä minkäänlaista vaivaa ei saa koskaan nähdä. Ilmeisesti makaavat selällään lahnana ja odottavat että mies hoitelee. :D

[/quote]

Ai, sinulla on tapana maata lahnana selällään miehesi sinua pannessa. No onneksi en tosiaan ole naimisissa, emmekä tee töitä suhteessamme. Me rakastelemme villisti ja intohimoisesti, koska kumpikin pidämme siitä hommasta. Sääli, että se on sinulle työ, mitä teet vain siksi, että haluat tehdä miehesi hyväksi jotain ja saada siitä jotain etua.

Oi, tätä suomalaisen avioliiton ihanuutta. Ei käy kateeksi

[/quote]

Oho lahnapiikki taisi osua.. :D Kultaseni, ei se sun "rakastelusi" voi kovin intohimoista olla, kun et sä kykene näkemään vaivaa muiden eteen saati ajattelemaan muiden nautintoa kuin sitä omaasi. Koska kaikenlainen toimiminen toisten iloksi on vaivaa tuottavaa. Ja parisuhdehan ei saa olla vaivaksi. 

Vaikka taisit tajuta jo itsekin, että puhuit itsesi pahasti trollipussiin. ;) 

[/quote] En ole tuo jolle vastasit, mutta ihan oikeasti hei, me osataan rakastella ihan vaan rakastelemiden ilosta.

Vierailija
277/1105 |
23.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 20:15"]

Se on parisuhteen eteen tehtyä työtä, kun tietoisesti haluat keittää puolisollesi myös kahvia, kun haluat hoitaa parisuhdetta aktiivisesti. Siinä on se juttu. Työ on tavoitteellista toimintaa, mistä tulee palkka. Jos keität pelkästään kahvin, se on kahvinkeittoa. Mutta jos keität kahvin tarkoituksena aktiivisesti parantaa parisuhdetta ja hoitaa sitä ja parantaa parisuhteen laatua odottaen palkkioksi puolisoltasi enempää huomioimista ja ilmaiset myös puolisollesi, että tämä on sen takia, että haluan meidän tekevän töitä suhteen eteen

[/quote]

Oikein hyvä. Tämän määritelmän hyväksyn ja voin jopa allekirjoittaa. 

Vierailija
278/1105 |
23.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 15:54"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 06:14"][quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 21:30"] Kyllä töitä tulee tehdä. Kyllä omassa suhteessani myös kaikki toimii hienosti ja helposti, mutta mitäpä sitten kun tulee lapsia vaikka 2-3. Kyllä aika ja nimenomaan vanhempien aika on kortilla ja sen eteen on tehtävä töitä että suhde pysyy kiinnostavana läpi ruuhkavuosien. [/quote] Juuri siksi niitä lapsia ei pidä koskaan hankkia. Miten ihmeessä se voi olla naisilla niin älyttömän vaikea asia ymmärtää? Jos hankit lapsia niin silloin sun oma elämä on välittömästi täysin ohi. Kuinka ihmeessä tällainen fakta voi tulla kenellekään yllätyksenä? Miten voi olla mahdollista että ei kokeilematta ymmärrä miten rasittavaa ja vaivalloista ja raskasta on kun on niitä kakaroita? Uskomatonta. [/quote] EN ole ikinä ymmärtänyt tätä "elämäs on ohi kun hankit lapsia" juttua. Mun elämä ainakin jatku lasten kanssa entistä onnellisempana. Myös miehen kanssa sujuu hyvin, vaikka välillä pitääkin raivata kahdenkeskistä aikaa, "Tehdä töitä" sen eteen, että sitä aikaa on myös välillä kaksinkin niin, ettei vaan istuta sohvalla perseet homeessa lasten mentyä nukkumaan. t. 8-vuotta yhdessä. (Joojoo ja ei olla oltu kauaa, mutta oltaisiin oltu paljon vähemmän aikaa ilman parisuhteen eteen tehtäviä hommia)

[/quote]

 

Kerrotko tarkempia esimerkkejä, miten teet töitä, että voitte istua kahden sohvalla. Minulla nimittäin on jo teini-ikäiset lapset ja jäin miettimään, olemmeko mokanneet jotain oleellista.

Nimittäin lasten ollessa pieniä, sohvallaistumisaikaa jäi joka ilta sen jälkeen, kun lapset menivät nukkumaan. En muistaakseni koskaan tehnyt sen eteen kummemmin töitä. Iltapesut, pisut, halit ja nukkumaan. Lapset menivät peteihinsä n. klo 20 ja ei siihen mitään erityistä raivaamista tarvinnut ja työntekoa. 

Mutta olisi kiva kuulla, mitä työtä muissa perheissä on tehty sen eteen, että jää aikaa kahdestaan sohvalla istumiseen ja parisuhteen hoitoon näin.

279/1105 |
23.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 16:05"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 15:48"]

Eikö nää ahkerat parisuhdepuurtajat tee puolison kans mitään vain siksi, että sen puolison kanssa on kiva olla. Aina on mielessä, että

"Nyt lähdemme kävelylle hoitamaan parisuhteen tunnelmaa ja viettämään yhteistä aikaa parisuhteen hoidon takia. Sen jälkeen mies huomioi minua parisuhteessa ja panee saunan lämpiämään. Menemme yhdessä saunaan tekemään töitä parisuhteemme eteen ja minä heitän löydyä huomioidakseni miestäni. Saunan jälkeen otamme lasin viiniä parisuhteen hoidon vuoksi ja istumme sohvalle ja katsomme toisiamme silmiin ja kuiskaamme: Nyt keskustellaan, koska se hoitaa parisuhdetta. Loppuillasta pienessä viinihiprakassa mies kuiskaa kiihkeästi korvaani: Oi raska työtoverini, voisimmeko mennä tekemään töitä makuuhuonseeseen, olen varma, että se lujittaa suhdettamme kuin liima ja saa sen tuntumaan oikealta parisuhteelta"

[/quote]

Kehittele nyt joku uusi olkiukko, tuo on jo kymmeneen kertaan käsitelty.

[/quote] Ettehän tekään ole kykenevästi kyenneet selittämään mitä ne TYÖT on? Jotain kahvinkeittoa yms. paskaa on kuultu, mutta ei mitään järkevää... Kaikki asiat täällä on käsitelty jo kymmenen kertaan, mutta silti se olennaisin on mennyt teiltä ohi: parisuhteet on erilaisia!

280/1105 |
23.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 16:08"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 15:54"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 06:14"][quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 21:30"] Kyllä töitä tulee tehdä. Kyllä omassa suhteessani myös kaikki toimii hienosti ja helposti, mutta mitäpä sitten kun tulee lapsia vaikka 2-3. Kyllä aika ja nimenomaan vanhempien aika on kortilla ja sen eteen on tehtävä töitä että suhde pysyy kiinnostavana läpi ruuhkavuosien. [/quote] Juuri siksi niitä lapsia ei pidä koskaan hankkia. Miten ihmeessä se voi olla naisilla niin älyttömän vaikea asia ymmärtää? Jos hankit lapsia niin silloin sun oma elämä on välittömästi täysin ohi. Kuinka ihmeessä tällainen fakta voi tulla kenellekään yllätyksenä? Miten voi olla mahdollista että ei kokeilematta ymmärrä miten rasittavaa ja vaivalloista ja raskasta on kun on niitä kakaroita? Uskomatonta. [/quote] EN ole ikinä ymmärtänyt tätä "elämäs on ohi kun hankit lapsia" juttua. Mun elämä ainakin jatku lasten kanssa entistä onnellisempana. Myös miehen kanssa sujuu hyvin, vaikka välillä pitääkin raivata kahdenkeskistä aikaa, "Tehdä töitä" sen eteen, että sitä aikaa on myös välillä kaksinkin niin, ettei vaan istuta sohvalla perseet homeessa lasten mentyä nukkumaan. t. 8-vuotta yhdessä. (Joojoo ja ei olla oltu kauaa, mutta oltaisiin oltu paljon vähemmän aikaa ilman parisuhteen eteen tehtäviä hommia)

[/quote]

 

Kerrotko tarkempia esimerkkejä, miten teet töitä, että voitte istua kahden sohvalla. Minulla nimittäin on jo teini-ikäiset lapset ja jäin miettimään, olemmeko mokanneet jotain oleellista.

Nimittäin lasten ollessa pieniä, sohvallaistumisaikaa jäi joka ilta sen jälkeen, kun lapset menivät nukkumaan. En muistaakseni koskaan tehnyt sen eteen kummemmin töitä. Iltapesut, pisut, halit ja nukkumaan. Lapset menivät peteihinsä n. klo 20 ja ei siihen mitään erityistä raivaamista tarvinnut ja työntekoa. 

Mutta olisi kiva kuulla, mitä työtä muissa perheissä on tehty sen eteen, että jää aikaa kahdestaan sohvalla istumiseen ja parisuhteen hoitoon näin.

[/quote] Samaa ihmettelin, meilläkin kuitenkin neljä lasta.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi neljä viisi