Te joilla sosiaaliset ja vilkkaat lapset..

Nyt aloitti tarhan ja olen huomannut kuinka jotkut todelallakin pelästyvät jos tämä sanoo vaikka heippa...Ettei vain rupeaisi ottamaan tuppisuista mallia...

Oletteko huomanneet, kuinka vauvat hakevat kontaktia toisiin ihmisiin?

Kulttuureissa, jossa ollaan ns. sosiaalisempia lapset saavat vastakaikua tervehdyksiinsa. Suomessa lapsi ei saa juuri mitaan vastakaikua, ja useimmat lapset lopettavat yrittamisen. He omaksuvat kasvuympariston kulttuurin huomaamatta, ei sita tarvitse edes opettaa. Minua eniten harmittaa Suomessa tuo jurous ja sosiaalisten tapojen heikkous. Kylla minusta ainakin on kiva, kun kaupankassa hymyilee ja sanoo hei tai etta vastaantuleva seta voi alkaa spontaanisti jutella vauvan kanssa ilaan " syyta"

et taida käytöstapoja lapsillesi pahemmin opettaa.

Plussaa se, että esim 5v on osanut vuoden lukea ja sillä taidolla ´houkuttelee´ lapsia kavereiksi. Osaa olla myös kohtelias ja ystävällinen, eikä pelottele muita lapsia tiehensä, vaikka on sosiaalinen ja joidenkin mielestä vilkas.



2,5v myös innokas saamaan frendejä, vaikka myös sosiaalinen ja vilkas, mutta myös esikoisen tavoin kohtelias ja ystävällinen.



Ollaan miehen kanssa myöskin hyvin sosiaalisia ja saadaan frendejä kaupan kassatytöstä 5minsan bussimatkan vieressä istuvasta :)

Annat aloituksessasi ymmärtää, että lapsesi olisi sosiaalinen ja vilkas. Kuitenkaan lapsesi ei saa kontaktia muihin lapsiin. Onko hän siis sosiaalinen?



Jotkut lapset voivat olla vilkkaita ja samalla sosiaalisia. Toiset lapset taas voivat olla vilkkaita, mutta silti epäsosiaalisia. Eikö sosiaalisuus tarkoita suunnilleen kanssakäymisen taitoa, eikä sillä ole mitään tekemistä vilkkauden kanssa.



Vaikka lapsi olisi kovasti puhelias, ei se puhe silti väkisin ole sosiaalista puhetta. Se voi olla myös monologia, se voi olla päällekäyvää, se voi olla asiayhteydestä irrallista tai vaikkapa yllättävää. Nämä ovat esimerkkejä puhetavasta, joka runsaudesta huolimatta aiheuttaa sen, että tilanteesta muodostuu epäsosiaalinen.



Yleensä lapsen kehityksen myötä kaikenlaiset käytöksen äärilaidat hioutuvat ja tasoittuvat aivan itsekseen. Mutta toki aikuinenkin voi antaa lapselle vinkkejä, miten hän voi kussakin tilanteessa toimia sosiaalisemmin. Tilanteitahan voi harjoitella vaikkapa nukeilla tai nalleilla.