Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Äidin kanssa tuli taas paha mieli
06.11.2021 |
Koska hän ei yhtään ota vastuuta omista virheistään äitinä.
Kerroin hänelle, että perheterapeutti (oman ja lasteni) oli sanonut (nyt kolmantena ja terapian lopetusvuotena), että mulla on varmaankin (oman äitini aiheuttama) kiintymyssuhteen trauma ja siis olen kärsinyt koko aikuisikäni masennuksesta ja kaikenlaisesta pahasta mielestä, niin äitini sanoi ”älä kuuntele sitä trapeuttia!”
Aivan kuin terapeutti olisi keksinyt asian ja aivan kuin hänen ei äitinä tulisi olla superpahoillaan, että hänestä tuollaista epäillään! Ja siitä, miten mä olen saanut kärsiä hänen vikojensa takia!
Hän ryhtyi huutamaan puhelimeen, pahoitti taas mielensä, kun ei saakaan pelkkiä kehuja (en koskaan kehukaan häntä, koska ei ole aihetta), vaan pitäisi katsoa silmiin sitä omaa laadukkuutta ja tasottomuutta äitinä! Ja jos lastaan akastaisi, niin sanoa, miten pahoillaan on.
Koska hänen käytöksestään ovat saaneet nyt minun lapeni kärsiä sen muodossa, että hänen takiaan minulla on kiintymyssuhteen trauma.
Kommentit (96)
Vierailija kirjoitti:
Äitini käytös on vaikuttanut omaan äitiyteeni eikä mistään ole saanut apua. Se on kylmää faktaa nykyterapioiden tasosta tämän päivän Suomessa. Olen koko ajan tiennyt, että äidistäni tämä johtuu.
Ap
Juu, kaikki on aina äitien vikaa....juupa juu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika vähän olet kertonut lapsuudestasi. Ihmiset tekevät johtopäätöksiä tyhjästä ja siksi saat kuraa niskaasi täällä.
Ilmeeni kun olen ollut pari vuotta pois av:lta, tulin tänään takaisin ja näköjään sama äitihullu jatkaa täällä yhä samalla meiningillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi on varmasti tehnyt parhaansa omista lähtökohdistaan.
Ööö, joo’o, oikeuttaako se pahoittamaan mielensä tiedosta, että on itse satuttanut omaa lastaan? Ja alkaa huutaa ja suuttua lapselleen, aivan kuin se, että mä kerron hänelle asian tekisi minusta syyllisen. Hän on syyllinen. Hänen pitäisi itkeä ja katua kun on tehnyt virheet.
Ap
Todellako sinä luulit, että äitisi nyt yhtäkkiä alkaa itkemään ja katumaan virheitään ja pyytelemään sinulta anteeksi, kun ei ole sitä ennenkään tehnyt? Sinähän olet häntä haukkunut monta kertaa aikaisemminkin, eikä hän ole vielä reagoinut siihen toivomallasi tavalla. Oikeastiko oletit, että nyt sama taktiikka tuottaisi erilaisen lopputuloksen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna jeesukselle elämäsi, se muuttuu ja alat nähdä uudessa valossa asioita.
Vierailija kirjoitti:
Jos yhtään ajattelis lastensa ml. lastenlastensa asiaa, niin koittaisi AUTTAA JA KORJATA TEKEMÄNSÄ JÄLJET JA VAURIOT tai ainakin olla mahdollisimman vähän haitaksi mun paranemisprosessille.
Eikä käyttäytyisi lapsellisesti huutaen sille, jonka lapsetkin vielä kärsivät siitä huudosta heidän äidilleen, eli mulle, joka en ole tehnyt yhtään mitään ansitakseni pahaa!
Ap
Eikös sun pitänyt jo muutama vuosi sitten katkaista välisi äitiisi ja olla olematta yhteydessä häneen? Eikö hän silloin voisi olla mahdollisimman vähän haitaksi paranemisprosessillesi, jos et olisi hänen kanssaan yhteyksissä enää? Eikö ne lapsesi ole kuitenkin jo sen ikäisiä, että osaavat itse pitää yhteyttä mummoonsa halutessaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi sä ap et vastaa asiallisiin kysymyksiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en käsitä, miksi tämän lapset edes päästetään tän lähelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa: kiintymissuhteen trauma?
Roikkumista?Vai onko täällä joku livesketsi menossa?
Tämäkin ajan täällä hän voisi pelata lastensa kanssa vaikka jotain peliä...lautapeliä. Lapset tykkäisivät. Eihän täältä apua saa...! Tulet vain surullisemmaksi.
LapseT eivät tykkäisi, vain nuorempi saattaisi tykätä.
Mutta en asu lasten kanssa, joten en pelaisi heidän kanssaan nyt kui5enkaan, vaikka en olisi palstallakaan. Mutta se, etten asu heidän kanssaan on äitini syytä. Jos hän olisi kohdellut minua hyvin TAI olisi nyt halunnut osoittaa, ettei ole HALUNNUT minulle pahaa, asuisin lasteni kanssa ja jaksaisin äitiyttä normaalimmin.
Se, ettei äitini ole osoittanut, ettei halunnut minulle pahaa on syynä lasteni saamaan kohteluun.
Ap
Vika on korviesi välissä, syy siihen on eri asia. Peritty narsismi ja autismi, oletan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap on se narsisti kuviossa, äitihullu. Syyllistää ja syyttää äitiään, kuinka kaikki on hänen vikansa. Varsinkin kun kehtasi käskeä ap:ta lapsena siivoamaan huoneensa ja antoi ap:n heppalehdet pois :c kamala äiti olikin. Ap sen sijaan saa olla kylmä ja emotionaalisesti väkivaltainen omia lapsiaan kohtaan jollain ihmeellisellä narsistisella oikeutuksella. Ap on itse se pahan alku ja juuri tässä tilanteessa. Harmi että lapsensa ovat asiasta niin kärsineet että jo pienestä asti ovat voineet henkisesti pahoin. Vuosia tämä äitihullu on palstalla huutanut samaa asiaa, lapset ovat onneksi isällään niin saavat edes jotain oikeaa vanhemmuutta elämäänsä.
Isäkin on liian kiltti ja myöntyvä. Pistäisipä anopin kanssa ap:n ruotuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota itse vastuu elämästäsi.
Terapeutti tekee työtään ja äitisi nyt vain on äitisi. Turha häntä on haukkua ja syyllistää, kun ei se mitään auta.
Oma käytöksesi ja asenteesi ovat ainoat, joihin voit vaikuttaa. Voit valita, onko elämäsi elämisen arvoista ja positiivista läsnäolemista lapsillesi vai ruikutatko ja syyttelet lopun ikääsi muita siitä, millaista sinulla oli lapsena.
Jos oli huono lapsuus, sinuna katsoisin, ettet järkkää samanlaista omille lapsillesi.
Tässä se on hyvin todettu, täysin samaa mieltä.
Toi ei ole mitenkään ”hyvin sanottu”, hyvin sanottu olisi surullinen siitä, mitä mä ja lapseni menettävät äitini käytöksen takia ja koska hän ei vaadi itseltään aikuismaista kypsyyttä ja ole mennyt koskaan kasvamaan mihinkään henkisesti ottaakseen sitten edes selvää, jos millään ei tajua, että millä lailla on oman lapsensa kiintymyssuhteen traumatisoinut.
Se on ennekaikkea iso menetys mulle sekä mun lapsilleni.
Ap
Kyllä, se on iso menetys sinulle, mutta siltikään sinä et voi äitiäsi muuttaa. Ainoastaan itseäsi ja omaa asennoitumistasi voit muuttaa. Jos haluat päästä omassa elämässäsi eteenpäin, sinun täytyy pyrkiä muuttamaan sitä, mihin voit vaikuttaa itse sen sijaan, että hakkaat päätäsi seinään ja tuhlaat kaikki psyykkiset resurssisi yrittäen saavuttaakseen jotain, mitä et tule saamaan. Jossain vaiheessa tulee aika luovuttaa ja opetella elämään menetyksensä kanssa. Sinun kohdallasi tuo aika on tullut jo vuosikausia sitten.
Todennäköisesti et tule koskaan saamaan sellaista äitiä kuin haluaisit. Se on menetys jota sinulla on oikeus surra. Mutta omien lastesi tähden, se on myöskin menetys, josta sinun pitäisi päästää irti ja jatkaa elämääsi siitä huolimatta. Ainakin sinulla on velvollisuus oikeasti ja tosissasi yrittää. Ja niin kauan kuin vellot äitisi virheissä ja syyttelet häntä, estät itseäsi oikeasti yrittämästä päästä eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omalla kohdallani se, että sain lapsena huonoa kohtelua monesta suunnasta, aiheutti sen, että kasvatin omat lapset ihan päinvastoin. Eli pystyin kääntää kaiken tavallaan lasteni hyväksi. Lapset nyt aikuisia ja järkeviä.♡♡♡
(Itse toki kipuilen edelleen, mutten etsi apua täältä.)
Vierailija kirjoitti:
Mä en käsitä, miksi tämän lapset edes päästetään tän lähelle.
Varmaanki vain valvonnan alla. En luottaisi keskenään...!
Alue: Aihe vapaa
Vaikka äitisi olisikin kohdellut sinua huonosti lapsena, on hyvin todennäköistä, että et saa häneltä koskaan anteeksipyyntöä tai selitystä. Sinun on käsiteltävä asia esim. Terapiassa, hyväksyttävä, että näin on käynyt ja päästettävä irti. Helpommin tietysti sanottu kuin tehty.