Miten te jaksatte kuljettaa lapsianne harrastuksiin

Ihan hyvin. Se on itseasiassa ihan kivaa ajanvietettä. Ei mulla oikeastaan muutakaan tekemistä elämässä ole. Enkä mitään muuta kaipaakkaan kai. Mulle riittää että saan olla lasten kanssa ja että niille on mieluisaa tekemistä. Ei ne kauaa ole pieniä ja kohta ne ei varmaan mua enää halua mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasten harrastuksia ei ole lähietäisyydellä ja täällä stadissa ei uskalla panna pieniä muksujsa liikkumaan iltapimeällä yksin, joutuisivat vieläpä vaihtamaan kulkuneuvoa ja odottelemaan jollain paikallisjuna-asemalla jatkoyhteyttä.

Ja toisaalta koen, että lapset hyötyvät hyvistä harrastuksista.

Ei noista kuskauksista mitään kohtuutonta vaivaa edes ole. Nuorimmaista kuskaan kerran viikossa ja hoidan häntä odotellessani kaupassakäynnin. Vanhempaa lasta kuskaan vuoroviikoin hänen ystävänsä isän kanssa, tulen välillä kotiin koska harrastus (kuvataidekoulu) kestää 1,5 h.

Minusta tuollaiset jutut - anteeksi vain - myös kuuluvat vanhemmuuteen. Ei voi lähteä siitä, että lasten pitää olla mahdollisimman vaivattomia, että mamma saa illat rönöttää telkun edessä.

Siis sinulle harrastamista on vaan se, että käydään jossain ohjatussa jutussa? Ja jos ohjattua juttua ei ole, niin sitten röhnötetään?

No esimerkiksi kirjastoon pitää myös kuskata.

Tai uimahalliin tai hiihtämään.

Koiratkin me kuskataan liki kerran päivässä koirapuistoon ja niiden kanssa kuskataan koirakouluun jne.

Eikö lapsi voi pyöräillä sinne?

Pyöräillä minne sinne?

Vierailija kirjoitti:

En jaksakaan kujettaa. Meillä lapset kulkevat itse harrastuksiin, ihan niin kuin itsekin kuljin lapsena. En ymmärrä miksi monet pitävät sitä jonakin vanhemman pyhänä velvollisuutena tarjota lapselle henkilöautokyyti harrastukseen.

Sehän riippuu lasten iästä,matkan pituudesta ,työajoista ym.pitääkö/voiko lapsia kuljettaa harrastuksiin.