Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä kun lukio ei suju? Apua hoi! :(
18.01.2015 |
Hei! Olen pian 20-vuotta täyttävä nuori. Aloitin lukion lähes neljä vuotta sitten, mutta olen saanut suoritettua vain hieman alle 30 kurssia. Olin ennen normaalilukiossa, mutta sen sujumattomuuden vuoksi (sain hyviä numeroita, mutta olin harvoin läsnä, joka johti keskeytettyihin kursseihin. Vähäinen läsnäolo taas johtui perheenjäseneni kuolemasta ja sen mukana tulleista ongelmista) siirryin omasta päätöksestäni puoleksi vuodeksi pois kouluelämästä/hermolomalle. Nyt olen aikuislukiossa, jossa yritän parhaani ja saan hyviä numeroita(kaseja ja ysejä niistäkin aineista, joissa koen olevani huono), mutta kurssit keskeytyvät silti ja kouluun meno on ahdistavaa ja hankalaa.
Olen täysin kyllästynyt ja turhaantunut tähän jatkuvaan kouluahdistukseen ja poissaolojen kierteeseen. Olen miettinyt lukion keskeyttämistä ja vaihtamista johonkin muuhun koulutukseen. Kouluttamattomaksi ja työttömäksi jääminen on pahin pelkoni, joten minun pitäisi löytää itselleni joku sopiva ratkaisu tähän kauheaan limboon. Toivoisin vinkkejä ja kokemuksia aiheeseen liittyen!
Kiitos.
Kommentit (36)
Juttele opolle.
Ja jos päädyt muihin opintoihin voit silti suorittaa lukion vielä myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko, että mikään toinen koulutus olisi sen parempi vaihtoehto, kun tuo sun ongelma näyttää olevan se koulussa käyminen, ei se oppiminen. Sun pitäis varmaan käydä juttelemassa jollekin, että mistä ne poissaolot johtuu, ja miten niitä vois vähentää.
Vähän näyttää siltä että susta ei oo lukioon
Miten olisi Eiran aikuislukio etänä?
Hei! Kiitos asiallisista vastauksista :) Ihana tunne, kun tuntemattomatkin viitsivät auttaa jotenkin.
Kyllä sinne opolle ainakin pitää näköjään mennä. Opoa olen aikaisemminkin miettinyt, mutta olen sysännyt koko asian puskiin, sillä se on tuntunut jostakin syystä pelottavalta ajatukselta?? Lukion paperit ja yo-tutkinto eivät ole sinänsä minulle tärkeitä, mutta minua painostetaan kotona pyrkimään korkeampaan koulutukseen (ja sitä kautta parempaan palkkaan ja mukavampaan työhön. Äitini on lähihoitaja & vihaa työtään ja olemme eläneet aika penniä venyttäen viime vuodet), joka on tietenkin tuonut sitä "pelkoa" opolla käymiseen ja sitä kautta esim. amikseen vaihtamiseen. Amiksessa kyllä kiinnostaisi muutama ala ja olisin sinne alunperinkin hakenut, jos oisin ollut 100% varma mitä alaa haluan tehdä koko ikäni.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.01.2015 klo 19:51"]
Etälukio! Ei vaadi läsnäoloa.
[/quote]
Mutta vaatii sitäkin enemmän omaa panostusta. Ap, haluatko ihan todella edes käydä lukiota? Nyt varaa aika aikuislukion opon luo ja kerro rehellisesti tilanne. Ja jos tuntuu siltä, että lukiota ei kannata jatkaa, sitten seuraavaksi yhteyttä ammattikoulun opolle. Tähän aikaan vuodesta jopa saattaisit vielä päästä opiskelemaan amiksen puolelle, ja saada hyvitystä jo käydyistä lukiokursseista.
Aikuislukioon voit aina palata, jos joskus jää harmittamaan puuttuva yo-tutkinto :)
Muutama on ehdotellut etälukiota. Tämänhetkisessä koulussani on myös etälukio, jonka kautta olen käynyt pari äidinkielen kurssia. Niiden essee- ja palautettava tehtävä-painotteisuus ei kuitenkaan sopinut minulle ollenkaan :(
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kylmä tosiaia on, että sellaista kolua, jota saisi sellaisen tutkintotodistuksen, jolla mitään tekee käymättä ulussa ai näkemättä vaivaakotona, ei vaan ole.
Sun on nyt aika liityä niiden ihmisten joukkoon,jotka selviävät läheistesä kuolemasta ja jatkavat elämäänsä normaalien sääntöjen ukan. Eihän se sun läheinen edes tänä vuonna kuollut, joten en kyllä käsitä, miksi et vaan voi oottaa itweäsi. Iskastakiinni ja käydä siellä koulussa. Nimimerkillä mun isä kuoli pari kuukautta sitten ja pakko munkin on töissä ollut käydä. Niin on ollut äitini ja pikkusiskonikin. Deal with it, et voi ratsastaa sllä ikuisesti. jos et pääse itse yli, mene psykologille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asiantuntijan puheille, hopi-hopi! Opon kanssa olet varmasti jutellut jo lukemattomia kertoja, eikö? Jos et, niin aloita hänestä. Kuraattori ja koulupsykologi seuraavina listoilla. Oletko käynyt työkkärissä ammatinvalintapsykologin puheilla? Voisi olla paikallaan.
En tiedä, ymmärsinkö oikein, mutta aloituksestasi jäi sellainen käsitys, että sinulla on kouluun nähden aika paha asennevamma eli menestymättömyys ei oikeastaan johdu oppimiskyvyttömyydestä vaan lusmuilusta. Jos nyt on jo neljäs vuosi menossa, niin se on sitten siinä. Vain erikoistapauksissa lautakunta voi myöntää viidennen vuoden, mutta noilla sinun spekseilläsi se ei taida olla näköpiirissä. Pyri muutamaksi vuodeksi vaikka Alepan kassalle tai johonkin hanttihommiin, niin sitten ehkä koulu alkaa taas maistua, joko amiksessa aikuislinjalla tai iltalukiossa (taitaa olla aikuislukio nykyään nimeltään). Tylsä ja haasteita sisältämätön työ motivoi kummasti opiskelemaan!
Vierailija 18,
//OFFTOPIC Mutta olen jo päässyt isäni kuolemasta yli niin paljon kun siitä voi vaan koskaan päästä. Siinä kesti normaalia kauemmin, sillä kukaan lähipiiristäni ei osannut olla tukenani ja jäin asian kanssa yksin. Ikävä tietenkin on, mutta koen jo olevani tottunut asiaan. En ratsasta asian päällä tai käytä sitä tekosyynä. Kävin lukiota lähes vuoden heti kuolematapauksen jälkeen. On erittäin ikävää tulla väittämään sellaista, kun kysyn toiseen ongelmaan apua. Jokainen myös toipuu kuolemasta eri tavalla, et todellakaan voi käyttää itseäsi "hyvänä esimerkkinä"!! Isäni oli myös nuori kuollessaan ja minä teini-ikäinen, eli siinä iässä kun tarvitsin häntä eniten antamaan ohjeita ja eväitä elämään. Joka tapauksessa vaikka laitoit ikävän viestin toivon sinulle voimia menetyksen keskelle. //
Sanoit, että kylmä tosiasia on että vaivaa näkemättä ei pääse mihinkään. Sanoinko missään välissä, että en näe vaivaa? Saan käymistäni kursseista hyvää palautetta ja kiitettäviä arvosanoja ihan vaivaa näkemällä ja p*rseen irti työskentelemällä. Tulinkin tänne kysymään, onko lukion keskeyttäminen ja muuhun koulutukseen siirtyminen kannattava vaihtoehto? / Mitä tehdä lukion tuomalle ahdistukselle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No sä sanoit, että et viitsi olla koulussa läsnä, etkä viitsi tedä kotisseitä tai palautettavia tehtäviä. MISSÄ sä sitten olet valmis vaivaa näkemään?
Vierailija 19,
Asennevammasta ei ole kyse. Arvostan koulutusta ja teen sen eteen töitä(ne hyvät numerot). Prisman kassalla on viime kesät vietetty ja takaisin en kyllä halua, että siitä ei ole kyllä kiinni. Poissaolot ovat kyllä todellinen ongelma minulle ja yritän selvittää johtuvatko ne lukion sopimattomuudesta minulle vai jostain muusta ja olisiko järkevää vaihtaa johonkin toiseen koulutukseen ja mitkä ovat mahdollisuudet sen toisen koulutuksen jälkeen.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä ulkomailla työskentely vuoden verran? Mene vaikka Australiaan hedelmäfarmille tms. Saat vähän aikaa miettiä mitä haluat elämältä, uutta perspektiiviä ja välimatkaa. Kun tulet takaisin, sinulla on takuulla suunnitelma valmiina, mitä haluat ja miten etenet. Hakuaika on juuri nyt. Iso halaus!!
Kyse ei ole siitä ettenkö viitsisi. Teen parhaani jokaisessa koulutehtävässä ja silloin kun kouluun asti pääsen, kuuntelen ja viittaan jne. Jokaisen tehtävän olen aina tehnyt ja parhaani mukaan. Etälukio nyt ei sovi kaikille. Kyllä minä sielläkin kaikki tehtävät tein! Ongelmana on enemmänkin lukion tuoma ahdistus ja sen syyn selvittäminen/ mitä vaihtoehtoja minulla on ja onko esim amis kannatava enää tän ikäisenä.
99% kerroista kun olen jättänyt menemättä tunneille on ollut sellaista, että olen ollut lähtövalmiina, mutta lähdön tullessa en ole päässyt ovesta ulos + kokenut oloni niin ahdistuneeksi että itku tullut.
-ap
[quote author="Vierailija" time="18.01.2015 klo 20:23"]
Muutama on ehdotellut etälukiota. Tämänhetkisessä koulussani on myös etälukio, jonka kautta olen käynyt pari äidinkielen kurssia. Niiden essee- ja palautettava tehtävä-painotteisuus ei kuitenkaan sopinut minulle ollenkaan :(
-ap
[/quote]
Niin. Aina joutuu jotain tekemään. Itse olen huono menemään kouluun, mutta tottakai ne sitten korvataan kotitehtävillä. Itselleni sopisi siis parhaiten juuri runsaat kotitehtävät, eikä tunnilla istuminen. Ja olen muuten opettaja ammatiltani. Opiskeluaikana olin aina pois koulusta, jos oli mahdollista. Sen sijaan kirjoittelin mielellään kotona loputtomia esseitä.:)
[quote author="Vierailija" time="18.01.2015 klo 19:53"]
Joko opiskelet tai et opiskele.. Töissä on se huono puoli, että siellä joutuu käymään.
[/quote]Palkkatyö ja koulu, jossa joutuu käymään ilman minkäänlaista rahallista vastinetta, ovat hyvin kaukana toisistaan.