Älykkkyyys tulee geeeneissä? Moniko teidän suvussa on kynyt yliopiston? Meillä on ainakiin 20 yliopiston käynyyttä.

En tiedä, mistä lapsemme on älykkyytensä perinyt. Molemmat vanhemmat ollaan taviksia enkä ole käynyt vieraissa. Poika on Mensan jäsen.

Ehkä nuori ymmärtää, että jos pösilöt vanhemmatkin on päässeet yliopistoon, niin itsellä ei ole hätäpäivää.

Ap on jäänyt geenilotossa sitten häviölle, ellei ymmärrä aloituksensa epäloogisuutta. Ellet ymmärrä mikä meni vikaan, niin mietipä sitä. Vähän lisää ja lisää ja lisää.

Eipä sitä perinnöllistä älykkyyttä siitä voi päätellä. 

Eivät kaikki älykkäät geenit omaavat opiskele. Joillekin se ei ole mahdollista, joitakin se ei kiinnosta tai mitä tahansa. 

Ei se ole yliopistokysymys se älykkyys, ainakin omilla vanhemmillani ja miehen vanhemmilla se on ollut joko rahakysymys tai se, että joku pojista koulutettiin korkeasti muut teki töitä. Mun lähipiirissä yliopiston käyneitä on vain mies ja hänen veljensä ja mun siskon tyttö.

Oletko AP lukenut geneettisestä regressiosta ? Kaikkien periytyvien ominaisuuksien taipumuksesta kohti keskiarvoa ?

Eipä ole kuin yksi, äidin siskon poika. Joku on lukion käyny, mut eipä siitä minnekkään yliopistoon edenny ja on serkkuja joiden lasten kouluja tarkemmin nyt muista. Ihan tavallisia duunareita. Itse en ymmärrä lukion kieltä, teksti on niissä kirjoissa jotenkin iha outoa, vaikka suomea onkin, miten voidaan niin vaikeasti kirjoittaa jokin asia? 

Yliopiston käymiseen ei mitään erityisen suurta älykkyyttä tarvita. Olenhan minäkin maisteri.

Varsinkin maaseudun vanhempien ikäluokkien kohdalla ei älykkyys millään tavalla edistänyt yliopistoon pääsyä, vaan sinne mentiin rahalla. Ensin oli maksullinen oppikoulu ja lukio, ja sen jälkeen piti itse kustantaa opintoja paljon enemmän kuin nykyisin. Oma äitini on yksi niistä sodan jälkeen syntyneistä naisista, joita ei kannattanut kouluttaa, kun naimiseen kuitenkin menisi. Mitäpä muuta tulevaisuutta sitä olisi parikymppisellä kouluttamattomalla naisella ollut kuin ottaa mies elättäjäksi ja alkaa tekemään lapsia. Kymmenen vuotta myöhemmin syntynyt tätini sentään kouluttautui ja sai ammatin ja myöhemmin miehenkin.  Mutta hänen isänsä olisikin elossa ja kustansi oppikoulun.

Tulen rupusakista ja olen ainoa akateeminen koko suvussa, siis koskaan, ja äo:ni on 139 (virallismensa).

Poikkeus vahvistaa säännön…..

Kutsut hyviä istumalihaksia älykkyydeksi. Äly hoi älä jätä apta.

Sisko, en tiä onko muita.

Kaikki älykkyys ei ole akateemista älykkyyttä. 

Kuinka älykästä tuollainen kehuskelu sitten on onkin toinen asia. Ainakin se vaikuttaa lähinnä lapselliselta.

Mun ja miehen vanhemmista 3/4 on käynyt yliopiston. Heidän vanhemmistaan ei kukaan, asuivat maalla enkä usko, että se olisi ollut edes taloudellisesti mahdollista heille. Minä, mies, kummankin sisarukset ja sisarusten puolisot olemme kaikki 12 käyneet yliopiston. Puolisoasia selittyy jo sillä, että kaikki on tavanneet puolisonsa yliopiston bileissä.

Älykkyys tulee osin geeneissä, ei yliopiston käyminen. Nämä ovat kaksi eri asiaa, ja sen varmasti jokainen älykäs ymmärtääkin. Jos Mensaan pääsisi yliopiston käymällä, aikas paljon tulisi väkeä sisään, ja osa ikävä kyllä joutuisi jättämään rakkaan salaseuransa, kun yliopisto on käymättä. 😁

Miten älykkyys periytyy? isältä?äidiltä? mummoilta yms? Hyppiikö jonkun sukupolven yli ...

Sisko on FM, itse FT. Serkkujen lapsista taitaa olla jokunen korkeakoulutettu. Vanhempani olivat kyllä jälkikäteen ajatellen sangen älykkäitä, vaikka eivät kouluja käyneetkään. Äiti taisi hyvinkin tiedostaa omat kykynsä, ja salaa suri kun ei aikanaan päässyt opintielle. Oli kyllä sen edestä ylpeä meistä lapsista.

Vierailija kirjoitti:

Yliopiston käymiseen ei mitään erityisen suurta älykkyyttä tarvita. Olenhan minäkin maisteri.

Varsinkin maaseudun vanhempien ikäluokkien kohdalla ei älykkyys millään tavalla edistänyt yliopistoon pääsyä, vaan sinne mentiin rahalla. Ensin oli maksullinen oppikoulu ja lukio, ja sen jälkeen piti itse kustantaa opintoja paljon enemmän kuin nykyisin. Oma äitini on yksi niistä sodan jälkeen syntyneistä naisista, joita ei kannattanut kouluttaa, kun naimiseen kuitenkin menisi. Mitäpä muuta tulevaisuutta sitä olisi parikymppisellä kouluttamattomalla naisella ollut kuin ottaa mies elättäjäksi ja alkaa tekemään lapsia. Kymmenen vuotta myöhemmin syntynyt tätini sentään kouluttautui ja sai ammatin ja myöhemmin miehenkin.  Mutta hänen isänsä olisikin elossa ja kustansi oppikoulun.

Älykkyydestä keskusteltaessa tulisi juurikin ottaa huomioon, että älykkyyden geenit ovat vain yksi osa älykkyyden kehittymisessä. Loput on ympäristövaikutuksia, kuten asenteita, kannustimia, taloudellisia mahdollisuuksia sekä oppijan omaan motivaatioon liittyviä asioita. Vaikka useimmat yliopisto-opinnoissa pärjäävät ovat älykkäitä, ei kaikki älykkäät hakeudu yliopistoon (riippuen yllä mainituista sekä aiemmasta kommentista ympäristöön ja omaan motivaatioon liittyvistä syistä).

Älykkyys ja koulutus ei liity välttämättä toisiinsa. Minä ja sisarukseni ollaan ihan älykkäitä, äidin suvusta perittyä. Ollaan kuitenkin aina oltu työläisiä, äitini kotoisin pohjoisempaa. Olisi meillä ollut mahdollisuus kouluttautua ja varmasti rahkeita siihen. Mutta omalla kohdalla alan valintaan vaikutti se, mitkä alat oli itselle tuttuja. Ja sieltä löytyi tämä ala ja vieläkään en sitä kadu, vaikka nyt lähes 40v tietää jo enemmän eri töistä. Eikä palkkakaan huono ole, moni yliopiston käynyt tienaa saman tai vähemmän. Ja sisarukset on myös hyväpalkkaisia duunareilta, meillä jokaisella kuitenkin vastuullinen työ. Omille lapsille aion kyllä kertoa paremmin koulutusmahdollisuuksista. Ja nyt asutaan aika lähellä yliopistoakin.

Lopettakaa tälle trollille vastaaminen. Tätä samaa asiaa on jauhettu täällä jo ties kuinka kauan. Aina tulee uusi aloitus aiheesta ja sama rumba alkaa alusta. Joku mielenterveysongelma taitaa olla.