Yksiössä asuvat aikuiset naiset

Jos se on jollekin ongelma niin eipä paljoa minua haittaa :) Yksiö riittää oikein hyvin ja jääpähän rahaa muuhun!

[quote author="Vierailija" time="17.01.2015 klo 08:16"]

Kyllä se kieltämättä on vähän erikoista jos aikuinen ei-opiskelija asuu jossain alle 40 neliöö yksiössä. Tuntuu tosi ahtaalta. Koska eihän 60 neliöinen kaksiokaan ole mikään valtava asunto vaan aika kompakti.

[/quote]

Sehän on luontoa säästävä, tiedostavan ihmisen elämäntapa. Jopa pariskuntia asuu niissä 40 neliön asunnoissa kaksin, miksei sitten yksin. Ihminen ei tarvitse ylimääräisiä neliöitä ympärilleen ellei työskentele kotona vaikkapa taidemaalarina tai ompelijana, joloin erillinen työhuone on varmaan ihan jees.  Valot päälle nyt.

Vähän off-topic, mutta jotkut ihmiset on asumisen kulujen suhteen täysin kuutamolla. Mummoni esim. kauhistelee aina vuokrien suuruutta, vaikka ne olisivat suhteessa todella kohtuullisia. Tällä hetkellä esim. asun poikaystävän kanssa vähän alle 60 m2 opiskelijakaksiossa, jonka vuokra on 570€. Mummini kommentti: "Voi, herranjumala, mikä vuokra! Miten ihmeessä pystytte maksamaan?!" Eipä paljoa tämän halvemmalla Helsingistä kaksiota heru, mutta turha sitä on mummolle toistaa, kun ei nykypäivän tosiasiat vaan millään mene jakeluun. Huoh...

Ajattelen asiaa myös sillä tavoin, että elämässä on n. parisataa jokapäiväistä tärkeämpääkin asiaa kuin asunnon koko. Esim. itse elämä. Minä vietän loppupeleissä niin vähän aikaa kotona, että käytännössä on ihan sama minkäkokoinen luukku se on. Mulla ei ole edes tauluja tai muutakaan seinillä, ei mulla ole aikaa niitä katsella. Kauhistukaapa siitä :)

N35

Onkohan se miehen mielestä sitten plussaa vai miinusta jos nainen on säästänyt ja saanut osotettua itselleen (pienen) kodin. Naisvaltaisten alojen palkat kun on usein aika pieniä.

[quote author="Vierailija" time="17.01.2015 klo 12:14"]

Vähän off-topic, mutta jotkut ihmiset on asumisen kulujen suhteen täysin kuutamolla. Mummoni esim. kauhistelee aina vuokrien suuruutta, vaikka ne olisivat suhteessa todella kohtuullisia. Tällä hetkellä esim. asun poikaystävän kanssa vähän alle 60 m2 opiskelijakaksiossa, jonka vuokra on 570€. Mummini kommentti: "Voi, herranjumala, mikä vuokra! Miten ihmeessä pystytte maksamaan?!" Eipä paljoa tämän halvemmalla Helsingistä kaksiota heru, mutta turha sitä on mummolle toistaa, kun ei nykypäivän tosiasiat vaan millään mene jakeluun. Huoh...

[/quote]

Pitäisköhän alkaa uudestaan opiskelijaksi. Tuolla rahallahan ei tällä hetkellä saa yksityisiltä markkinoilta edes alle 25 neliön yksiötä...

Asun 34 neliön vuokrayksiössä ja kyllähän tuo maalla asuva suku välillä asiaa ihmettelee. Vuokran suuruuden kuulleessaan alkavat ihmetellä, miksen muuta takaisin maalle (josta olen lähtöisin). Eivät ymmärrä, että mulle neliöitä tärkeämpää on oman alan työ sekä ympäristö, jossa viihdyn (=säpinää ja elämää ympärillä).

Pieni asunto on aika kivakin. Isoissa kaupungeissa asuminen on monesti tosi kallista, joten ihan käytännön syistäkin neliöitä ei kannata liikaa hankkia. Ja monissa Euroopan kaupungeissa on paljon tosi pieniä asuntoja, esim. Pariisissa. Tosin siellä ilmasto sallii enemmän oleskelua kodin ulkopuolella ulkotiloissa. Suomessa suurempaa asuntoa puoltaa pitkä pakollinen oleminen sisätiloissa. Mutta kun tavaran minimoi, niin kyllä jopa pariinkymmeneen neliöön saa viihtyisän kodin. 

[quote author="Vierailija" time="17.01.2015 klo 08:38"]

Jos asuisin yksin, asuisin yksiössä. Tykkään pienestä kodista, jossa kaikki on samassa huoneessa. Usein yksiössäkin on pieni keittokomero tai kulma keittiölle. Halvemmallakin pääsee näin.

[/quote]

Komppi. 30m2 yksiö hyvällä pohjaratkaisulla on erittäin mainio optio versus 40m2 pienkaksio. Olen tosin perheellinen nainen, mutta karmein ja hyödyttömin asunto, missä on tullut asusteltua oli 70m2 kolmio, jossa kaikki oli aivan pöntösti ja keittiötä ei käytännössä ollenkaan. Onneksi siinä ei tarvinnut asua kuin kuukausi, mutta senkin piileskelin töissä. Nyt nelihenkinen perhe 60m2 kaksiossa ja ei missään mitään pulmaa.

[quote author="Vierailija" time="17.01.2015 klo 10:24"]

[quote author="Vierailija" time="17.01.2015 klo 09:24"]

Enpä koe tarvetta selitellä. Olen ostanut yksiöni ihan itse, omat säästöt vakuutena, ja pk-seudun hinnoilla näin se nyt vaan on.

[/quote]

Tämä oli minun viestini. Kommentoin vaan, että aloinpa itse asiassa itsekin arvostaa saavutustani vielä enemmän tämän ketjun ansiosta. Mulla ei ole sellaista tilannetta, että vanhemmat olisivat pystyneet takaamaan lainan tai ostamaan mulle ensiasunnon. Ei todellakaan. Kävin siis vuosia töissä, määräaikaiset työsopimukset ja vuokralla oli asuttava. Ja säästettävä siinä samalla, vaikka vuokrakin vei aikamoisen summan. Sitten vakituinen työpaikka. Olisin toki vielä voinut jatkaa säästöjen keräämistä, mutta siinä vaiheessa rahat riittivät yksiöön. Ja tämmöisessä pienessäkin asunnossa laina + vastike vie ihan kivan osan palkasta, mutta ei sentään koko palkkaa:)

[/quote]

Jatkan vielä, että toki raha vaikuttaa paljon, muta ei kaikki ole lähtökohtaisesti ok-talo ihmisiä. Jos voittaisin lotossa voisin ostaa 2-3 h asunnon keskustasta. En silloinkaan ostaisi taloa Nurmijärveltä, vaikka olisi rahaa. Nyt ei kyllä ole rahaakaan sellaiseen. Eikä siihen keskusta-asuntoon. Mutta se olisi mun haaveeni.

Mä asun 45 neliön kaksiossa nyt. En mä oikeasti tarvitse yksinäni näin isoa eli seuraava asunto tulee olemaan tätä pienempi ja varmaan myös yksiö, jos jatkan yksin asumista.

Mä en tunne tarvetta selitellä mitään yksiössä asumista. En oikein tajua kysymyksen pointtia. joku jo aikaisemmin kommentoi, että nämä ajatukset taitaa olla sieltä kehä kolmosen ulkopuolelta. Helsingissä asutaan muuhun Suomeen nähden ahtaasti, mutta se ahdistaa näköjään vain niitä muita. Ei pienissä  asunnoissa asuvia helsinkiläisiä.

Ei ole kukaan koskaan kysellyt, miksi asun yksiössä :D Miksi asuisinkaan suuremmassa asunnossa? En tarvitse sellaista. Menee kamalasti energiaa hukkaan. Nyt asun 23 neliön yksiössä, ja tääkin tuntuu liian isolta. Ahdistaa isot ja avarat tilat. Joku 18 neliöö voisi olla parempi. -N20

ap, palaa kertomaan mitä ajatuksia nämä kommentit ovat herättäneet?

[quote author="Vierailija" time="17.01.2015 klo 12:37"]

[quote author="Vierailija" time="17.01.2015 klo 10:24"]

[quote author="Vierailija" time="17.01.2015 klo 09:24"]

Enpä koe tarvetta selitellä. Olen ostanut yksiöni ihan itse, omat säästöt vakuutena, ja pk-seudun hinnoilla näin se nyt vaan on.

[/quote]

Tämä oli minun viestini. Kommentoin vaan, että aloinpa itse asiassa itsekin arvostaa saavutustani vielä enemmän tämän ketjun ansiosta. Mulla ei ole sellaista tilannetta, että vanhemmat olisivat pystyneet takaamaan lainan tai ostamaan mulle ensiasunnon. Ei todellakaan. Kävin siis vuosia töissä, määräaikaiset työsopimukset ja vuokralla oli asuttava. Ja säästettävä siinä samalla, vaikka vuokrakin vei aikamoisen summan. Sitten vakituinen työpaikka. Olisin toki vielä voinut jatkaa säästöjen keräämistä, mutta siinä vaiheessa rahat riittivät yksiöön. Ja tämmöisessä pienessäkin asunnossa laina + vastike vie ihan kivan osan palkasta, mutta ei sentään koko palkkaa:)

[/quote]

Jatkan vielä, että toki raha vaikuttaa paljon, muta ei kaikki ole lähtökohtaisesti ok-talo ihmisiä. Jos voittaisin lotossa voisin ostaa 2-3 h asunnon keskustasta. En silloinkaan ostaisi taloa Nurmijärveltä, vaikka olisi rahaa. Nyt ei kyllä ole rahaakaan sellaiseen. Eikä siihen keskusta-asuntoon. Mutta se olisi mun haaveeni.

[/quote]

Komppaan. Jos voittaisin lotossa, en minäkään ostaisi omakotitaloa, mutta kaksion voisin ostaa samalta alueelta kuin missä nyt asun ( olen siis aikuinen nainen, yksiössä asuva, Hki kantakaupunki).

Ylimääräinen huone olisi kiva vieraita varten. Maalla asuvat sukulaiset tulevat koulujen loma- aikoina kylään. Tänäänkin viettänyt aamupäivän puhelimessa ja järkeillyt aikatauluja kun jengiä on tulossa ja menossa taas hiihtoloma- aikaan. Osa käy vaan kääntymässä, kun tulevat odottamaan lentojen lähtöä tai paluut jos on keskellä yötä lennot.

Mutta kivaahan se on kun porukka käy kylässä:). Tuohon tarkoitukseen olisi hyvä olla se toinen huone. Siskonpedilläkin pärjää näköjään hyvin. 

Asumistapaani en ole joutunut selittelemään, enkä tajua miksi pitäisikään? Ei kyllä kukaan ole selitystä odottanutkaan. Hassu kysymys ylipäätään.

Haluaisin asunnon, pienen yksiön tai kaksion, Tampereen keskustasta <3

[quote author="Vierailija" time="17.01.2015 klo 09:53"]

Lähinnä maaseudulla asuvat sukulaistädit ovat vinoilleet asimistavasta. Hiljenevät kun kerron yksiöni maksavan yli 200te.

[/quote]

Tuntuu jotenkin järjettömältä että sä maksat siitä muutamankymmenen neliön asunnostasi saman hinnan minkä mä maksan 300 neliön isosta,kauniista ja valoisasta omakotitalosta. Paljon omaa pihaa, metsää, peltoa ja oma ranta. Kaupunkiin hurauttaa autolla hetkessä töihin, kavereille, shoppailemaan, teatteriin, konsertteihin jne... 

Tiedän että ihmiset pitää erilaisista asioista mutta tuntuu vaan jotenkin hullulta.

Enpä koe tarvetta selitellä. Olen ostanut yksiöni ihan itse, omat säästöt vakuutena, ja pk-seudun hinnoilla näin se nyt vaan on.

Miks selittelisin yhtään mitään? Asun yksin, joten yksiö riittää aivan mainiosti.

Siis mitä se asunnon koko vaikuttaa yhtään mihinkään?! Miksi tuollaista pitää edes miettiä? Asuu niitä miehiäkin yksiöissä...

Ehkä tämä jossain syrjäseuduilla askarruttaa? Sellaisissa (semi)maalaispaikoissa, jossa mennä nuorena naimisiin, ja voidaan asua ok-talossa jossain metsässä, vaikka tulot koostuu miehen duunaritason palkasta ja naisen kela-tuista.....

Mutta kun ja jos olet osa työssäkäyvää väestöä, ja suurella todenäköisyydellä joudut muuttamaan jonnrkin kasvukeskukseen tai pahimmassa tapauksessa pk-seudulle, niin silloin vaihtoehtosi ovat joko vuokralla asuminen (sitäkin tekee aikuiset ihmiset, kääk) tai pienen asunnon osto. Jos ei sukulaiset pysty takaamaan lainaa, niin pitää kyllä olla aika hemmetinmoiset säästöt. Että saa siis 10% vähintään vakuudeksi. Miten tavallinen työläinen ehtii säästää sellaisia summia?

Jos on kaksi ihmistä, niin sehän muuttaa koko kuvion tietenkin. Mut kaikki ei voi pariutua vaan asumiskustannusten takia. Vaikka moni tietysti niinkin tekee. Ei silti kaikki.