Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa tapauksia, joissa ihminen on eri tilanteissa erilainen!
04.11.2021 |
Minä olin tänään tekemisissä erään ihmisen kanssa, joka tuli ja meni. Aina välillä hän oli ystävällinen ja hymyilevä, ja aina välillä tylympi ja vähäsanainen. En ymmärtänyt ollenkaan, kunnes huomasin, että hän on ystävällinen ja hymyilevä silloin, kun hänellä on silmälasit! Eli kun hän näkee, hän ottaa kontaktia ja toimii ystävällisesti, ja kun hän ei näe eteensä, hän ei ota kontaktia ja on ynseä.
Muita tilanteita, joissa vastapuoli on yhtäkkiä erilainen?
Kommentit (65)
Kaikilla on sosiaalisia rooleja. Olen lasten kanssa erilainen kuin ystävien kanssa ja virastossa erilainen kuin kirkossa. Koiran kanssa erilainen kuin saunoessani jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhuu asiallisesti pomolleen ja selän takana haukkuu pomon k-pääksi.
Riippuen missä olen niin valitsen roolin.
Ensin katsotaan vastapuoli ja mukaudutaan sitte.
Esim töissä teeskentelen olevan sosiaalinen ja nauravan muiden jutuille yms.
Sosiaaliseen älykkyyteen kuuluu ettei joka paikkaan laahaa samaa persoonaa. Et sinä uimassakaan käy vaatteet päällä ja saunassa istu talvitakissa. Pitää ottaa myös huomioon ympäristö ja seura missä on.
Jeffrey Dahmer oli haastatteluissa ihmeen älykäs ja tiedostava. Ei mikään kiva kaveli kuitenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen kauhee jännittäjä ja sitten kun on joku asiakaspalaveri niin mä luulen että joku sivupersoona ottaa ohjat. Oikeasti sivupersoona. About puolta tuntia ennen lakkaan jännittämästä ja se ihme Teho-Tiina ottaa ohjat. Palaverin jälkeen olen ihan että mitä hittoa taas tapahtui ja kuka tuo oli ja mitä tuli taas luvattua. Tuo viimeinen varsinkin.
Tosi usein ihmisen luonnetta tulkitaan irrallaan kontekstista. Esim. luullaan, että se tykkää jostain henkilöstä, vaikka oikeasti sen on vain pakko olosuhteiden takia tulla sen henkilön kanssa toimeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rooleja löytyy varmasti jokaisella ja roolin mukaisia käytöksiä. Kaikkein selkein on varmaan ero nettikäyttäytymisen ja irl-käytöksen välillä. Nettiin tungetaan usein ne kaikkein pahimmat kiukuttelut ja ongelmat. Ainakin itse teen niin, en tiedä teistä muista.
Erilaiset roolit on varmasti tuttuja kaikille. Minua ärsyttää ehkä eniten ne henkilöt joiden rooli vaihtuu pelkästään keskustelukumppanin sukupuolen perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sosiaaliseen älykkyyteen kuuluu ettei joka paikkaan laahaa samaa persoonaa. Et sinä uimassakaan käy vaatteet päällä ja saunassa istu talvitakissa. Pitää ottaa myös huomioon ympäristö ja seura missä on.
Höpö höpö. Olet teeskentelijä ja feikki kaiken aikaa, et älykäs.
Kun on oikeasti sinut itsensä kanssa ja tasapainoinen kypsä aikuinen ihminen, niin voi olla oma itsensä kaikkien kanssa, ilman mitään naamareita ja teatteria.
Te "sosiaalisesti älykkäät" ette edes itse tiedä ketä olette. Teidän identiteettinne ei perustu yhtään millekään.
Jos teiltä kysyy vaikka, että mitä ovat arvonne, niin vastaatte jotain pinnallista, ulkoaopittua, muodikasta tai jonkun mikä ei edes ole itseisarvo.
Onnettomuustilanteessa, oli se sitten silminnäkijä tai uhri, niin koskaan ei voi tietää, miten asiaan reagoi.
Olen monesti ollut paikalla tilanteessa, jossa henkilö on loukkaantunut tai saanut sairaskohtauksen tai on tullut jokin muu vastaava asia ja minusta: epäsosiaalisesta introvertistä, joka ei halua olla huomion keskipisteenä eikä kontrolloida mitään tilannetta, on tullut ns. tilannejohtaja, joka on käskyttänyt muuta paikallaolijaa soittamaan häkeen/hakemaan sydäniskurin/toimimaan tietyllä tavalla kun olen itse huolehtinut kohteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kauhee jännittäjä ja sitten kun on joku asiakaspalaveri niin mä luulen että joku sivupersoona ottaa ohjat. Oikeasti sivupersoona. About puolta tuntia ennen lakkaan jännittämästä ja se ihme Teho-Tiina ottaa ohjat. Palaverin jälkeen olen ihan että mitä hittoa taas tapahtui ja kuka tuo oli ja mitä tuli taas luvattua. Tuo viimeinen varsinkin.
Tässä se taas parhaiten näkyy se teidän "sosiaalisesti älykkäiden" kyvykkyys.
Kun teillä ei ole mitään kunnollista identiteettiä, joka perustuisi johonkin, niin leikitte ja pelleilette niillä sosiaalisilla rooleillanne, jotka eivät ole edes totta.
Sitten "tulee luvattua" kaikenlaista kun Teho-Tiina on vauhdissa.
Menkää itseenne jokainen. Tutustukaa itseenne, ja ottakaa selvää keitä olette. Sitten ei tarvitse pelleillä ja leikkiä.
Vierailija kirjoitti:
Onnettomuustilanteessa, oli se sitten silminnäkijä tai uhri, niin koskaan ei voi tietää, miten asiaan reagoi.
Olen monesti ollut paikalla tilanteessa, jossa henkilö on loukkaantunut tai saanut sairaskohtauksen tai on tullut jokin muu vastaava asia ja minusta: epäsosiaalisesta introvertistä, joka ei halua olla huomion keskipisteenä eikä kontrolloida mitään tilannetta, on tullut ns. tilannejohtaja, joka on käskyttänyt muuta paikallaolijaa soittamaan häkeen/hakemaan sydäniskurin/toimimaan tietyllä tavalla kun olen itse huolehtinut kohteesta.
Sen voi arvata mitä ne "sosiaallisesti lahjakkaat" extrovertit tekevät noissa tilanteissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Erilaiset roolit on varmasti tuttuja kaikille. Minua ärsyttää ehkä eniten ne henkilöt joiden rooli vaihtuu pelkästään keskustelukumppanin sukupuolen perusteella.
Ei varmasi ole.
On ihmisiä kenen ei tarvitse vaihdella mitään rooleja kun eivät alun alkaen ole olleet kuin omia itsejään.
Tähän tietysti joku haluaisi rientää sormi pystyssä viisastelemaan, että ette kai te pienelle lapselle puhu samallailla kuin kavereille, vaimolle/miehelle, mummolle, ukille, pomolle.
Ei tarvitse tulla viisastelemaan. Voin kertoa, ettei erilaisten sanavalintojen valitseminen seuralaisten henkisen kapasiteetin mukaan ole "roolien vaihtamista".
Sitä voi olla oma itsensä mummon kanssa, ja jättää alapääjutut pois. Sitä voi olla oma itsensä lapsen kanssa ja jättää samat jutut pois. Sitä voi olla oma itsensä Peran ja Pirkon kanssa ja letkauttaa mauttoman vitsin, jos tuntee tyypin ja tietää sen olevan ok.
Mitään roolia ei tarvitse pukea päälle kenenkään kanssa. Niin ellei ole "ei kukaan" "ei mikään" vaan joku ilman itseyttä ja OMAA identiteettiä. Silloin pitää larpata kaikkien kanssa jotain mitä ei ole. Ja silloin voi tietysti sepittää itselleen narratiivin "sosiaalisesti älykkäästä" mukautujasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaaliseen älykkyyteen kuuluu ettei joka paikkaan laahaa samaa persoonaa. Et sinä uimassakaan käy vaatteet päällä ja saunassa istu talvitakissa. Pitää ottaa myös huomioon ympäristö ja seura missä on.
Höpö höpö. Olet teeskentelijä ja feikki kaiken aikaa, et älykäs.
Kun on oikeasti sinut itsensä kanssa ja tasapainoinen kypsä aikuinen ihminen, niin voi olla oma itsensä kaikkien kanssa, ilman mitään naamareita ja teatteria.
Te "sosiaalisesti älykkäät" ette edes itse tiedä ketä olette. Teidän identiteettinne ei perustu yhtään millekään.
Jos teiltä kysyy vaikka, että mitä ovat arvonne, niin vastaatte jotain pinnallista, ulkoaopittua, muodikasta tai jonkun mikä ei edes ole itseisarvo.
Oletko lapsi? 'feikki'? Mikä ihmeen feikki? Kai sentään olet aikuinen? Väitätkö että ihminen ei ole oma itsensä kun hänellä on tilannetajua? Ehkä sinä olet se jonka pitäisi hankkia itsetunto... Se vähentäisi turhaa raivoamista netissä.
Vierailija kirjoitti:
Sosiaaliseen älykkyyteen kuuluu ettei joka paikkaan laahaa samaa persoonaa. Et sinä uimassakaan käy vaatteet päällä ja saunassa istu talvitakissa. Pitää ottaa myös huomioon ympäristö ja seura missä on.
Jos vaihtaisit tuon persoona- sanan tilalle vaikka käytöstavat tai käyttäytyminen, niin voisit kuulostaa ihan fiksultakin.
Mikä nyt taas on kun ei saa lainattua. No minä ainakin olen mennyt itseeni kaksin käsin koko elämäni ajan ja tämä on lopputulos :D. Se voi olla huono, mutta parhaani olen tehnyt. T. Teho-Tiina kanssa elävä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaaliseen älykkyyteen kuuluu ettei joka paikkaan laahaa samaa persoonaa. Et sinä uimassakaan käy vaatteet päällä ja saunassa istu talvitakissa. Pitää ottaa myös huomioon ympäristö ja seura missä on.
Höpö höpö. Olet teeskentelijä ja feikki kaiken aikaa, et älykäs.
Kun on oikeasti sinut itsensä kanssa ja tasapainoinen kypsä aikuinen ihminen, niin voi olla oma itsensä kaikkien kanssa, ilman mitään naamareita ja teatteria.
Te "sosiaalisesti älykkäät" ette edes itse tiedä ketä olette. Teidän identiteettinne ei perustu yhtään millekään.
Jos teiltä kysyy vaikka, että mitä ovat arvonne, niin vastaatte jotain pinnallista, ulkoaopittua, muodikasta tai jonkun mikä ei edes ole itseisarvo.
Oletko lapsi? 'feikki'? Mikä ihmeen feikki? Kai sentään olet aikuinen? Väitätkö että ihminen ei ole oma itsensä kun hänellä on tilannetajua? Ehkä sinä olet se jonka pitäisi hankkia itsetunto... Se vähentäisi turhaa raivoamista netissä.
Jos vaihtelet PERSOONAASI kuin sukkia, et ole sosiaalisesti älykäs, etkä aito. Mikä silloin on jos ei ole aito? No epäaito feikki.
Käyttäytymistään toki vaihdellaan tilanteen mukaan. Hautajaiset, seksibileet, kaupassa käynti ja liikuntatuokio ovat tilanteita joissa TOIMITAAN eri tavoin. Normaali ihminen ei kehittele noihin mitään erillistä PERSOONALLISUUTTA.
Sori jos kyseenalaistin sosiaalisen "älykkyytesi". Tai teit sen kyllä ihan itse, yhdellä lukuisista "persoonistasi".
Vierailija kirjoitti:
Mikä nyt taas on kun ei saa lainattua. No minä ainakin olen mennyt itseeni kaksin käsin koko elämäni ajan ja tämä on lopputulos :D. Se voi olla huono, mutta parhaani olen tehnyt. T. Teho-Tiina kanssa elävä
Voi se olla huono jos se Teho-Tiina toimii oikeaa sinua vastaan, lupailemalla kaikenlaista, koska on vain roolinaamarisi.
Osama bin Laden oli rakastava isä lapsilleen, kunnioitettu johtaja seuraajilleen ja pelätty terroristi muille.