Isäni kuoli ja sain muhkeahkon perinnön, mutta vähän olen katkera, ettei auttanut aikaisemmin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis ymmärränkö oikein että sinä et auttanut isääsi, sait sitten muhkean perinnön ja viitsit olla vielä katkera ettei isäsi auttanut sinua aiemmin? Kasva nyt jo aikuiseksi.

Ei vaan ymmärsit väärin tai halusit ymmärtää väärin.

Kyllä ymmärsin ihan oikein. Mene nyt helvettiin kommari ja huolehdi ihan itse itsestäsi. 

Lue nyt aloitus ihan ajatuksella uudelleen. V****n sisälukutaidoton idiootti.

Vierailija kirjoitti:

Voi tietysti olla, että oli koko ajan sormi liipaisimella, että antaa rahaa. Mutta selviydyit lopulta hänen mielestään niin hyvin, ettei tarvinnut auttaa.

Omilla vanhemmillani on myös rahaa. Sisareni ajautui talousongelmiin, ja kävi vanhemmilta pyytämässä apua. Eivät auttaneet. Sisareni teki tämän jälkeen itsemurhan.

Onhan tuossa kieltämättä vanhemmilleni taakkaa kannettavaksi. Kyllä niitä vituttaa tilanne ihan sikana.

Surullista. Olisivat antaneet ennakkoperintöä tai velkakirjalla lainaa.

Siskolla oli myös huono tilanne ja omilla vanhemmilla oli sijoitusasunto. Itse olisin antanut asunnon siskon käyttöön. Mutta vanhempani ei. En tajua tuota rahan ahneutta. Miksi sitä ei voi käyttää jos tarve tai antaa vaikka lainaksi?

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ollut aikoinaan taloudellisesti vaikeassa tilanteessa. En pyytänyt enkä odottanut apua. Aikuisen pitää pärjätä itse. Perintöä sain myös 10 v sitten ja siirsin osan säästötilille josta autan poikaa opinnoissa. Kun pääsee töihin niin saa pärjätä omilla tuloilla. Se on elämän oppikoulu.

Et siis toimi kuten saarnaat. 

Minua ei ole autettu mutta olen onnistunut pääsemään katkeruudesta. Olemme auttaneet omia lapsiamme, ihan pyytämättäkin. Varsin järkeviä ovat kyllä  rahankäytössään olleet eivätkä ole juuri raha-apua pyytäneet.

Vierailija kirjoitti:

Ainoa lapseni (21 v) muutti opiskelijasoluun asumaan ja pyytää silloin tällöin rahaa muutaman kympin, muuten elelee opintotuen ja -velan sekä kesätyörahojen turvin. Itse rahapyyntöihin jaksan aina länkyttää, kuinka köyhää osa-aikatyötöntä yh-äitiä taas kupataan ja muistutan häntä, että pitäisi elää säästäväisesti. Hän on muutaman kerran kuittaillut, että eipä se sunkaan säästäväisesti eläminen ole johtanut tuon parempaan. Hän kuulemma itse meinaa olla miljonääri siihen mennessä, kun täyttää 30.

Joskus ihmettelen, eikö hänestä ole ollut outoa, että köyhä osa-aikatyötön asuu pk-seudulla omakotitalossa sekä että hänelle oli täysi-ikäiseksi tullessaan tilille säästetty yli kymppitonni sekä ostettiin mopo ja sitten auto heti kun ikää riitti. Lisäksi kävimme lomilla aina ulkomailla. Hieman naureskelen sisäänpäin kun kuuntelen kommentointia säästämisestä. Mulla nettovarallisuus ylittää pian miljoonan euron rajan. Ehkä kerron tästä ennen kuolemaani ehkä en. Ilme tulee olemaan näkemisen arvoinen. 

Sori, mutta perhedynamiikkanne kuulostaa kovin hämmentävästi hoidetulta, enkä tajua, mikä on se hyvä, johon tuolla tavalla pitäisi päästä. Olet onnistunut luomaan taloudellisesti hyvinkin turvatun elämän pienilläkin tuloilla, mutta haluat ylläpitää ainakin lapsellesi kuvaa, että tilanteesi on paljon epävarmempi. "Länkytät" rahan pyytämisestä, mutta annat sitä kuitenkin - eli siis etkö oikeasti haluaisi antaa mitään varten, vai onko rahat kuitenkin menneet järkevään käyttöön, mutta pelkäät että joku päivä ei menisikään, jos et anna näitä "terveisiä"? Miksi olet sitten jatkanut puhetapaa, jolla ei saada lamppua syttymään nuoren päässä, etkä ottanut asiaa vuosien aikana esille, että eikös tämä talo, se auto, ne matkat vaikka ole hyvä saavutus?

Jaahas,että tämmöistä sontaa taas 🤓

Vierailija kirjoitti:

Voi tietysti olla, että oli koko ajan sormi liipaisimella, että antaa rahaa. Mutta selviydyit lopulta hänen mielestään niin hyvin, ettei tarvinnut auttaa.

Omilla vanhemmillani on myös rahaa. Sisareni ajautui talousongelmiin, ja kävi vanhemmilta pyytämässä apua. Eivät auttaneet. Sisareni teki tämän jälkeen itsemurhan.

Onhan tuossa kieltämättä vanhemmilleni taakkaa kannettavaksi. Kyllä niitä vituttaa tilanne ihan sikana.

Tässäpä juuri ihmiskunnan alkeellisuus. Ei aivot yllä muuhun kuin pikkupalikoiden pyörittelyyn. Koko ihmiskunta tuhoaa itsensä ikiomaan tyhmyytensä. Mutta minua se ei vi tuta. Mulla säälittää vaan.

Meillä oli lapsuudenkodissa aina köyhää. Muistan olleeni usein huolissani raha-asioista, koska olimme niin köyhiä. En ikinä pyytänyt mitään, maksullisia harrastuksia ei ollut. Menin töihin koulun ohella hyvin nuorena. Kun isäni kuoli, häneltä jäi moninkertasesti suomalaisen keskivertoperinnön verran perintöä. Ihan älytöntä, ettei niitä rahoja ole voitu käyttää siihen, että olisi ollut jotenkin "normaali" lapsuus. Lapsilisätkin menneet todennäkösesti osakkeisiin.

Vierailija kirjoitti:

Lässyn lässyn, teit aloituksen aikasemmin olleen perintökeskustelun takia. Typerä paska olet.

” Sitä suu puhuu, mitä sydän on täynnä”💔

Surullinen tapaus tämäkin…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse on opittava pärjäämään. Ap:lla sosialistiasenne.

Kyllä kyllä. Suuret ikäluokat vaan on saaneet halvat lainat, käytännösä ilmaiset talot ja muhkeat eläkkeet.

Mun lapseni joskus totesi, että eihän sitä rahaa haudata sinne arkkuun mukaan. Niimpä. 

Kun rikas isoisoäiti kuolee lähes 100-vuotiaana, hänen 70-vuotias lapsensa perii miljoonat ja seuraava (30-40v) sukupolvi nääntyy velkataakkaan tai asuu vuokralla, koska yliopistokoulutuskaan ei ole tuonut niitä tuloja, joita aiemmat sukupolvet tienasivat ilman samantasoista työtä.

Mitä Ihmettä! Vinkuuko tämä nollakorkojen sukupolvi että suuret ikäluokat ovat saaneet halvat lainat?

Ei pitäisi puhua kun ei selvästikään tiedä asioista mitään.

Tällaisia lainojen korkoja ei ole Suomessa ennen nähty, ei myöskään näin pitkiä laina-aikoja. Vanhemmat ihmiset ovat maksaneet kaksinumeroista korkoa maksimissaan n. kymmenen vuoden laina-ajalla, veren maku suussa.

Joku roti tuossa kadehtimisessakin!

Hohhoijaa kuule niin ja mites ne teidän verohelpotukset, kun asuntolainan koron sai täysimääräisenä vähentää? Unohtuko semmonen? Teillä oli myös lapsista verovähennyksiä ym. mitä meillä ei ikinä ole ollut. Oli kunnan puolesta kodinhoitajaa, kuntalisät kotihoitoon jne jne jne. Et pidä vaan ite se suusi kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Voi tietysti olla, että oli koko ajan sormi liipaisimella, että antaa rahaa. Mutta selviydyit lopulta hänen mielestään niin hyvin, ettei tarvinnut auttaa.

Omilla vanhemmillani on myös rahaa. Sisareni ajautui talousongelmiin, ja kävi vanhemmilta pyytämässä apua. Eivät auttaneet. Sisareni teki tämän jälkeen itsemurhan.

Onhan tuossa kieltämättä vanhemmilleni taakkaa kannettavaksi. Kyllä niitä vituttaa tilanne ihan sikana.

Tämähän riippuu vähän miten niihin talousvaikeuksiin on ajautunut. Jos syynä on päihteet tai joku muu addiktio, ei sitä rahaa pidä antaakaan. Mutta jos kyseessä on vain vanhempien kylmä ja luutunut asenne, että "jokaisen on pärjättävä omillaan", saa vanhemmat kyllä katsoakin peiliin. Normaalissa perhesuhteissa olevat kun yleensä pyrkivät auttamaan toisia pahan ajan yli.

Näinhän se on, että rahasta pihit ovat pihvejä myös rakkaudessa. Se raha on ainoa rakkaus ja sitä pitää vaalia.

Mun ja mun miehen perheessä asia näkyy loistavasti. Toisen vanhemmat on reiluja ja avokätisiä lahjojen suhteen ja aina valmiina auttamaan lasten hoidossa ja kaikessa. Lapset rakastavat heitä, heidän antamansa aika on korvaamaton lahja elämältä.

Toisen vanhemmat pelkäävät eurojensa puolesta, siellä käydessä ei saa sen enempää halausta kuin mitään muutakaan. Koskaan ei tarjota kahvia tai mitään. Lapset eivät muista koskaan saaneensa muuta suuhunsa siellä kuin mitä meillä on ollut mukana. Hieno muisto lapsenlapsilla isovanhemmista, eikös? Lahja syntymäpäivänä, ehei. Samoin kuin oli vauvauutinen kerrottavana, isovanhemmat olivat joko ikionnellisia tai sitten kerrottiin ettei kiinnosta.

Niin se meillä menee, ehkä myös muualla.

Plääpläää typerät suposnökkerit revi pääs

Ja up