Lahjakkaan lapsen kasvattaminen
Miten sinä kasvattaisit lastasi jos huomaisit hänellä lahjakkuutta?
Olemme alkaneet huomaamaan, että meidän 4 vuotias lapsemme oppii asioita nopeasti ja itsenäisesti. Esim osaa lukea, laskea peruslaskutoimituksia, puhuu auttavasti englantia, laulaa nuotilleen yms. Ei siis mitään erikoislahjakkuutta, mutta selvästi fiksu ja utelias lapsi. Olemme alkaneet miettimään pitäisikö häntä ehdottaa tavoitteellista harrastusta, esim pianonsoittoa tms tai jatkaisimmekin nykylinjalla, eli antaa hänen puuhata mitä haluaa ilman mitään ohjausta.
Meillä ei ole mitään haluja tehdä hänestä mitään supermenestyjää, mutta toisaalta emme myöskään sulkea mahdollisuuksia. Lapsemme innostuu helposti uusista asioista, joten tavoitteellinen harrastus saattaisi hyvin sopia hänelle.
Kommentit (173)
2021 vuoteen saakka. Tehtäväsi on päivittää se sinne. Et ole edes syntynyt 1920 luvulla.
Aikamoinen määrä nimiä olisi kertynyt paskaiseen roskakansioosi jos olisit kerännyt sinne nimiä 80 vuoden ajalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuiset ihmiset eivät huomaa edes provokeskustelun aloitusta?
Mikä tekee sinun mielestäsi aloituksesta provon? Kuvatun kaltaisia nelivuotiaita lapsia on Suomessa varmasti satoja ellei tuhansia.
"puhuu auttavasti englantia, laulaa nuotilleen yms." Nämä kaksi asiaa jo vaatisi todella vahvan vaikutuksen kieleen ja musiikkiin, saati "ynnämuut..." ja asian käsittely tällä palstalla?
Englanti tulee luonnostaan kaksikielisessä kodissa, eikä 4-vuotiaana puhtaasti laulaminen ole sekään sensaatiomaisen aikaisin niille lapsille, jotka ovat altistuneet musiikille pienestä pitäen. En kerro, missä iässä omat lapseni lauloivat puhtaasti, koska sitä ei varmastikaan uskottaisi.
Asian käsittely tällä palstalla ei sekään automaattisesti todista, että kyseessä olisi provo. Täällä on vuosikausia käsitelty ihan todellisia asioita, vaikka nyt viime vuosina tuntuu että tänne on pesiytynyt yhä enemmän ei niin tosissaan otettavaa porukkaa.
Ap ei maininnut mitenkään kaksikielisyyttä ja yleensä kaksikieliset lapset eivät yleisesti hallitse kieliä, vaan puhuvat sekaisin. Vahvuus kielissä tulee lapsilla vasta myöhemmin, kun alkavat ymmärtämään kielten eron? Musiikin heikkona ammattilaisena ihmettelen kuinka lapset laulavat nuotilleen ja maailman parhaat joutuvat treenaamaan laulamista nuotilleen?
Kaksikielinen 4-vuotias ei mielestäsi kykene erottamaan kotikieliään vaan puhuu niitä täysin sekaisin?
Taidat olla kielissä ihan yhtä ammattilainen kuin musiikissa ja kaikilla muillakin aloilla.
Jep ja kyllä. Tuli muusikko ja kasvoin kaksikielisessä perheessä. Lapsi kait vain tunnistaa kummalle puhuu mitä kieltä. Ja kaikilla muillakin aloilla taidan osata enemmän ja olen myös lukenut aiheista enemmän kuin sinä? It's not what you think....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintä olisi opettaa kätkemään tuon lahjakkuuden. Liian hyviä kiusataan. Ei saa menestyä liian hyvin, vaan korkeintaan 8 saada kokeesta. Silloin ei ole vielä hikke. Pitää menestyä riittävän hyvin, että pääsee opiskelemaan eteenpäin, mutta tämä on vasta yläasteen ja lukion juttu. Vasta lukion jälkeen yliopistossa/korkeakoululla voi vapaasti näyttää kykynsä ilman pelkoa kiusaamisesta.
Koska sen lahjakkuuden kätkeminen on aika vaikeaa, olisi hyvä aloittaa treenaamaan jotain kamppailulajia. Väkivallan uhka lopettaa v***uilun koulussakin. Ilman tuota uhkaa tulee lahjakas armotta kiusatuksi.
Ikävä kyllä asia menee noin Suomessa. Lahjakkaita ei arvosteta, vaan kiusataan armotta. Ellei sitten lahjakkuus ole jossain urheilulajissa.
Ei mene nykyaikana näin, todellakaan.
Aina yhtä surkuhupaisaa, kun joku elämässään epäonnistunut tulee purkamaan vuosikymmenien takaisia kaunojaan, kun puhe on nykyajan lahjakkaista lapsista.
Ja ratkaisuna väkivalta, tottakai.
Tervetuloa todellisuuteen.
Kouluhan lähinnä vai'entaa kiusatun ja yrittää saada tämän vaihtamaan koulua. Iltasanomissa oli joku aika sitten loistavana esimerkkinä asiasta juttu, missä lasta kiusattiin, ja äiti teki kaikkensa saadakseen sen loppumaan. Ensin tietysti asiallisesti ja laillisesti. Kun koulu ei auttanut, eikä asiallinen keskustelu kiusaajan vanhempien kanssa, kävi lopulta heittämässä pyörätelineen kiusaajan vanhempien omakotitalon ikkunasta sisään. Sai siitä tuomion, tietysti, mutta kiusaaminen loppui. Kiusaajan vanhemmat tajusivat, että oli tosi kyseessä.
Tuossakin tietysti vain tuon uhrin kiusaaminen loppui. Kiusaaja valitsi seuraavan helpomman uhrin.
Ei pidä olla naiivi ja ajatella, ettei koulussa liian hyvin menestyvää kiusattaisi siitä.
Emme voi sanoa satavarmasti, ettei missään koulussa kiusattaisi hyvin menestyvää oppilasta. Mutta koulumenestys itsessään on nykypäivänä äärimmäisen harvinainen pääsyy kiusaamiseen.
Ja jos jokin on naiivia, niin ajatus, että kamppailulajit tai väkivalta lopettaisivat kiusaamisen. Mitä minun olisi nörttityttönä pitänyt tehdä luokan cooleille tytöille, jotka levittelevät minusta juoruja? Vetää pataan? Huonosti tunnet tosielämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuiset ihmiset eivät huomaa edes provokeskustelun aloitusta?
Mikä tekee sinun mielestäsi aloituksesta provon? Kuvatun kaltaisia nelivuotiaita lapsia on Suomessa varmasti satoja ellei tuhansia.
"puhuu auttavasti englantia, laulaa nuotilleen yms." Nämä kaksi asiaa jo vaatisi todella vahvan vaikutuksen kieleen ja musiikkiin, saati "ynnämuut..." ja asian käsittely tällä palstalla?
Englanti tulee luonnostaan kaksikielisessä kodissa, eikä 4-vuotiaana puhtaasti laulaminen ole sekään sensaatiomaisen aikaisin niille lapsille, jotka ovat altistuneet musiikille pienestä pitäen. En kerro, missä iässä omat lapseni lauloivat puhtaasti, koska sitä ei varmastikaan uskottaisi.
Asian käsittely tällä palstalla ei sekään automaattisesti todista, että kyseessä olisi provo. Täällä on vuosikausia käsitelty ihan todellisia asioita, vaikka nyt viime vuosina tuntuu että tänne on pesiytynyt yhä enemmän ei niin tosissaan otettavaa porukkaa.
Ap ei maininnut mitenkään kaksikielisyyttä ja yleensä kaksikieliset lapset eivät yleisesti hallitse kieliä, vaan puhuvat sekaisin. Vahvuus kielissä tulee lapsilla vasta myöhemmin, kun alkavat ymmärtämään kielten eron? Musiikin heikkona ammattilaisena ihmettelen kuinka lapset laulavat nuotilleen ja maailman parhaat joutuvat treenaamaan laulamista nuotilleen?
Kaksikielinen 4-vuotias ei mielestäsi kykene erottamaan kotikieliään vaan puhuu niitä täysin sekaisin?
Taidat olla kielissä ihan yhtä ammattilainen kuin musiikissa ja kaikilla muillakin aloilla.
Jep ja kyllä. Tuli muusikko ja kasvoin kaksikielisessä perheessä. Lapsi kait vain tunnistaa kummalle puhuu mitä kieltä. Ja kaikilla muillakin aloilla taidan osata enemmän ja olen myös lukenut aiheista enemmän kuin sinä? It's not what you think....
Valitse ihan mieleisesi kieli, mutta skarppaa pikkuisen enemmän sen kanssa, niin viesti menee perille.
Kyllä minä Päivitän sen. Otan pari nimeä pois. Tapasin tarpeeksi hyviä ihmisiä kyseisen nimen edustajia etten enää pysty inhoamaan jotain nimeä.
Vierailija kirjoitti:
Tietyt nimet kuuluvat ainakin itselläni roskakategoriaan. Jos roskikseeni on päätynyt niin sieltä ei kyseinen nimi pääse enää pois. Roskistani ei pysty Päivittää.
Eikö Foliohattu löydyä keskusteluja joihin voisit osallistua, pitää tunkea samaa ahdasmielistä ajatusta kaikkiin keskuteluihin. Oletko huomannut olevasi aika yksin? Ketään ei kiinnosta sinun pieni ajatusmaailma?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuiset ihmiset eivät huomaa edes provokeskustelun aloitusta?
Mikä tekee sinun mielestäsi aloituksesta provon? Kuvatun kaltaisia nelivuotiaita lapsia on Suomessa varmasti satoja ellei tuhansia.
"puhuu auttavasti englantia, laulaa nuotilleen yms." Nämä kaksi asiaa jo vaatisi todella vahvan vaikutuksen kieleen ja musiikkiin, saati "ynnämuut..." ja asian käsittely tällä palstalla?
Englanti tulee luonnostaan kaksikielisessä kodissa, eikä 4-vuotiaana puhtaasti laulaminen ole sekään sensaatiomaisen aikaisin niille lapsille, jotka ovat altistuneet musiikille pienestä pitäen. En kerro, missä iässä omat lapseni lauloivat puhtaasti, koska sitä ei varmastikaan uskottaisi.
Asian käsittely tällä palstalla ei sekään automaattisesti todista, että kyseessä olisi provo. Täällä on vuosikausia käsitelty ihan todellisia asioita, vaikka nyt viime vuosina tuntuu että tänne on pesiytynyt yhä enemmän ei niin tosissaan otettavaa porukkaa.
Ap ei maininnut mitenkään kaksikielisyyttä ja yleensä kaksikieliset lapset eivät yleisesti hallitse kieliä, vaan puhuvat sekaisin. Vahvuus kielissä tulee lapsilla vasta myöhemmin, kun alkavat ymmärtämään kielten eron? Musiikin heikkona ammattilaisena ihmettelen kuinka lapset laulavat nuotilleen ja maailman parhaat joutuvat treenaamaan laulamista nuotilleen?
Kaksikielinen 4-vuotias ei mielestäsi kykene erottamaan kotikieliään vaan puhuu niitä täysin sekaisin?
Taidat olla kielissä ihan yhtä ammattilainen kuin musiikissa ja kaikilla muillakin aloilla.
Jep ja kyllä. Tuli muusikko ja kasvoin kaksikielisessä perheessä. Lapsi kait vain tunnistaa kummalle puhuu mitä kieltä. Ja kaikilla muillakin aloilla taidan osata enemmän ja olen myös lukenut aiheista enemmän kuin sinä? It's not what you think....
Valitse ihan mieleisesi kieli, mutta skarppaa pikkuisen enemmän sen kanssa, niin viesti menee perille.
"pikkuisen" it's what you know. Menikö sinulla joku ohi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuiset ihmiset eivät huomaa edes provokeskustelun aloitusta?
Mikä tekee sinun mielestäsi aloituksesta provon? Kuvatun kaltaisia nelivuotiaita lapsia on Suomessa varmasti satoja ellei tuhansia.
"puhuu auttavasti englantia, laulaa nuotilleen yms." Nämä kaksi asiaa jo vaatisi todella vahvan vaikutuksen kieleen ja musiikkiin, saati "ynnämuut..." ja asian käsittely tällä palstalla?
Englanti tulee luonnostaan kaksikielisessä kodissa, eikä 4-vuotiaana puhtaasti laulaminen ole sekään sensaatiomaisen aikaisin niille lapsille, jotka ovat altistuneet musiikille pienestä pitäen. En kerro, missä iässä omat lapseni lauloivat puhtaasti, koska sitä ei varmastikaan uskottaisi.
Asian käsittely tällä palstalla ei sekään automaattisesti todista, että kyseessä olisi provo. Täällä on vuosikausia käsitelty ihan todellisia asioita, vaikka nyt viime vuosina tuntuu että tänne on pesiytynyt yhä enemmän ei niin tosissaan otettavaa porukkaa.
Ap ei maininnut mitenkään kaksikielisyyttä ja yleensä kaksikieliset lapset eivät yleisesti hallitse kieliä, vaan puhuvat sekaisin. Vahvuus kielissä tulee lapsilla vasta myöhemmin, kun alkavat ymmärtämään kielten eron? Musiikin heikkona ammattilaisena ihmettelen kuinka lapset laulavat nuotilleen ja maailman parhaat joutuvat treenaamaan laulamista nuotilleen?
Sanopa yksikin tällainen maailman paras laulaja, joka ei pysy nuotissa? Vireasiat erikseen, mutta ei nuotissa laulaminen nyt ole mikään mahdoton tehtävä edes lapselle.
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuiset ihmiset eivät huomaa edes provokeskustelun aloitusta?
Mikä tekee sinun mielestäsi aloituksesta provon? Kuvatun kaltaisia nelivuotiaita lapsia on Suomessa varmasti satoja ellei tuhansia.
"puhuu auttavasti englantia, laulaa nuotilleen yms." Nämä kaksi asiaa jo vaatisi todella vahvan vaikutuksen kieleen ja musiikkiin, saati "ynnämuut..." ja asian käsittely tällä palstalla?
Englanti tulee luonnostaan kaksikielisessä kodissa, eikä 4-vuotiaana puhtaasti laulaminen ole sekään sensaatiomaisen aikaisin niille lapsille, jotka ovat altistuneet musiikille pienestä pitäen. En kerro, missä iässä omat lapseni lauloivat puhtaasti, koska sitä ei varmastikaan uskottaisi.
Asian käsittely tällä palstalla ei sekään automaattisesti todista, että kyseessä olisi provo. Täällä on vuosikausia käsitelty ihan todellisia asioita, vaikka nyt viime vuosina tuntuu että tänne on pesiytynyt yhä enemmän ei niin tosissaan otettavaa porukkaa.
Ap ei maininnut mitenkään kaksikielisyyttä ja yleensä kaksikieliset lapset eivät yleisesti hallitse kieliä, vaan puhuvat sekaisin. Vahvuus kielissä tulee lapsilla vasta myöhemmin, kun alkavat ymmärtämään kielten eron? Musiikin heikkona ammattilaisena ihmettelen kuinka lapset laulavat nuotilleen ja maailman parhaat joutuvat treenaamaan laulamista nuotilleen?
Nelivuotias ymmärtää kyllä kielien eron ja pitää ne visusti erillään. Jopa niin että hämmentyy kun joku puhuu väärää kieltä ja kieltäytyy vastaamasta. Meidän 2(3j-kielisessä perheessä lapset eivät koskaan ole puhuneet sekaisin, eivät varmaan edes pystyisi.
Nämä ovat varmasti niitä kysymyksiä missä tulee vanhempien omat arvot esiin.
Itse en näe 10 koulumenestystä, kilpailutason harrastuksia tai maineen ja mammonan perässä kulkemista tärkeänä. Meillä on (tutkitusti) älykästä lasta kasvatettu kuten muitakin perheen lapsia.
Itse pidän tärkeänä mm. yleistä onnellisuutta, vapautta, terveyttä, hyvää itsetuntemusta ja -luottamusta, tietoisuutta ja tiedostamista, ihmisoikeuksia, eläinten ja luonnon kunnioittamista jne.
Meillä on aina puhuttu paljon, pohdittu asioita eri kannoilta. Puhumme kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan väliltä, yritämme ymmärtää asioiden taustalla olevia seikkoja ja osaamme vaihtaa tarvittaessa myös näkökulmaa. Olen kannustanut kirjojen lukemiseen, uutisten katseluun ja kuunteluun, tiedon hakuun ja uuden oppimiseen digitaalisten välineiden avulla yms. Olen myös aina kannustanut etsimään omaa polkuaan ja korostanut sitä, että elämää ei pidä elää vanhempia miellyttääkseen, heillä on oikeus tehdä kuten oma sydän sanoo. Tämä ei poista sitä, etteikö valinnoista keskusteltaisi kotona ja lapsia ohjattaisi tekemään järkeviä valintoja, ikätason mukaan on aina edetty.
Omista lapsistani on kasvanut aivan mahtavia nuoria. Koulumenestys ei ole 10 mutta tiedon määrä ja yleissivistys on kaikilla todella hyvä. Ovat myös empaattisia, tiedostava nuoria joilla on arvot kohdallaan. Pärjäävät myös sosiaalisissa tilanteissa, ovat avoimia ja luottavaisia.
Vierailija kirjoitti:
Nämä ovat varmasti niitä kysymyksiä missä tulee vanhempien omat arvot esiin.
Itse en näe 10 koulumenestystä, kilpailutason harrastuksia tai maineen ja mammonan perässä kulkemista tärkeänä. Meillä on (tutkitusti) älykästä lasta kasvatettu kuten muitakin perheen lapsia.Itse pidän tärkeänä mm. yleistä onnellisuutta, vapautta, terveyttä, hyvää itsetuntemusta ja -luottamusta, tietoisuutta ja tiedostamista, ihmisoikeuksia, eläinten ja luonnon kunnioittamista jne.
Meillä on aina puhuttu paljon, pohdittu asioita eri kannoilta. Puhumme kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan väliltä, yritämme ymmärtää asioiden taustalla olevia seikkoja ja osaamme vaihtaa tarvittaessa myös näkökulmaa. Olen kannustanut kirjojen lukemiseen, uutisten katseluun ja kuunteluun, tiedon hakuun ja uuden oppimiseen digitaalisten välineiden avulla yms. Olen myös aina kannustanut etsimään omaa polkuaan ja korostanut sitä, että elämää ei pidä elää vanhempia miellyttääkseen, heillä on oikeus tehdä kuten oma sydän sanoo. Tämä ei poista sitä, etteikö valinnoista keskusteltaisi kotona ja lapsia ohjattaisi tekemään järkeviä valintoja, ikätason mukaan on aina edetty.
Omista lapsistani on kasvanut aivan mahtavia nuoria. Koulumenestys ei ole 10 mutta tiedon määrä ja yleissivistys on kaikilla todella hyvä. Ovat myös empaattisia, tiedostava nuoria joilla on arvot kohdallaan. Pärjäävät myös sosiaalisissa tilanteissa, ovat avoimia ja luottavaisia.
Jos ei tässä haise omakehu, ni ei kyllä missään!
Vierailija kirjoitti:
Nämä ovat varmasti niitä kysymyksiä missä tulee vanhempien omat arvot esiin.
Itse en näe 10 koulumenestystä, kilpailutason harrastuksia tai maineen ja mammonan perässä kulkemista tärkeänä. Meillä on (tutkitusti) älykästä lasta kasvatettu kuten muitakin perheen lapsia.Itse pidän tärkeänä mm. yleistä onnellisuutta, vapautta, terveyttä, hyvää itsetuntemusta ja -luottamusta, tietoisuutta ja tiedostamista, ihmisoikeuksia, eläinten ja luonnon kunnioittamista jne.
Meillä on aina puhuttu paljon, pohdittu asioita eri kannoilta. Puhumme kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan väliltä, yritämme ymmärtää asioiden taustalla olevia seikkoja ja osaamme vaihtaa tarvittaessa myös näkökulmaa. Olen kannustanut kirjojen lukemiseen, uutisten katseluun ja kuunteluun, tiedon hakuun ja uuden oppimiseen digitaalisten välineiden avulla yms. Olen myös aina kannustanut etsimään omaa polkuaan ja korostanut sitä, että elämää ei pidä elää vanhempia miellyttääkseen, heillä on oikeus tehdä kuten oma sydän sanoo. Tämä ei poista sitä, etteikö valinnoista keskusteltaisi kotona ja lapsia ohjattaisi tekemään järkeviä valintoja, ikätason mukaan on aina edetty.
Omista lapsistani on kasvanut aivan mahtavia nuoria. Koulumenestys ei ole 10 mutta tiedon määrä ja yleissivistys on kaikilla todella hyvä. Ovat myös empaattisia, tiedostava nuoria joilla on arvot kohdallaan. Pärjäävät myös sosiaalisissa tilanteissa, ovat avoimia ja luottavaisia.
Ironista kyllä, et huomaa omaa ahdasta mieltä ja mustavalkoista tapaa tarkastella asioita.
Jos omat lapset ovat puoliksikaan yhtä besserwissereitä kuin sinä, niin ei ne kyllä ehkä ihan niin mahtavia ole kuin mitä kuvittelet.
Voi järkky, kuinka huono suomi, ap. Eihän tuota aloitusta voi edes lukea... Siihen nähden lapsi varmaan tosi lahjakas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintä olisi opettaa kätkemään tuon lahjakkuuden. Liian hyviä kiusataan. Ei saa menestyä liian hyvin, vaan korkeintaan 8 saada kokeesta. Silloin ei ole vielä hikke. Pitää menestyä riittävän hyvin, että pääsee opiskelemaan eteenpäin, mutta tämä on vasta yläasteen ja lukion juttu. Vasta lukion jälkeen yliopistossa/korkeakoululla voi vapaasti näyttää kykynsä ilman pelkoa kiusaamisesta.
Koska sen lahjakkuuden kätkeminen on aika vaikeaa, olisi hyvä aloittaa treenaamaan jotain kamppailulajia. Väkivallan uhka lopettaa v***uilun koulussakin. Ilman tuota uhkaa tulee lahjakas armotta kiusatuksi.
Ikävä kyllä asia menee noin Suomessa. Lahjakkaita ei arvosteta, vaan kiusataan armotta. Ellei sitten lahjakkuus ole jossain urheilulajissa.
Ei mene nykyaikana näin, todellakaan.
Aina yhtä surkuhupaisaa, kun joku elämässään epäonnistunut tulee purkamaan vuosikymmenien takaisia kaunojaan, kun puhe on nykyajan lahjakkaista lapsista.
Ja ratkaisuna väkivalta, tottakai.
Tervetuloa todellisuuteen.
Kouluhan lähinnä vai'entaa kiusatun ja yrittää saada tämän vaihtamaan koulua. Iltasanomissa oli joku aika sitten loistavana esimerkkinä asiasta juttu, missä lasta kiusattiin, ja äiti teki kaikkensa saadakseen sen loppumaan. Ensin tietysti asiallisesti ja laillisesti. Kun koulu ei auttanut, eikä asiallinen keskustelu kiusaajan vanhempien kanssa, kävi lopulta heittämässä pyörätelineen kiusaajan vanhempien omakotitalon ikkunasta sisään. Sai siitä tuomion, tietysti, mutta kiusaaminen loppui. Kiusaajan vanhemmat tajusivat, että oli tosi kyseessä.
Tuossakin tietysti vain tuon uhrin kiusaaminen loppui. Kiusaaja valitsi seuraavan helpomman uhrin.
Ei pidä olla naiivi ja ajatella, ettei koulussa liian hyvin menestyvää kiusattaisi siitä.
Emme voi sanoa satavarmasti, ettei missään koulussa kiusattaisi hyvin menestyvää oppilasta. Mutta koulumenestys itsessään on nykypäivänä äärimmäisen harvinainen pääsyy kiusaamiseen.
Ja jos jokin on naiivia, niin ajatus, että kamppailulajit tai väkivalta lopettaisivat kiusaamisen. Mitä minun olisi nörttityttönä pitänyt tehdä luokan cooleille tytöille, jotka levittelevät minusta juoruja? Vetää pataan? Huonosti tunnet tosielämää.
Kamppailulajit tuovat itseluottamusta, kavereita ja ovat hyvää urheilua. Yleensä niissä pyritään ns. situational awareness ajatukseen, että osataan lukea tilanteita niin, ettei jouduta väkivaltatilanteisiin. Ihmisen, jolla on työkalut itsensä puolustamiseen, habitus ja käyttäytyminen yleensä itsessään suojelee, kun kiusaaja osaa kyllä analysoida, kuka on heikoin uhri. Se pari kertaa viikossa treenaava ei ole se fyysisesti heikoimman näköinenkään.
Mutta niillä ON myös se hyvä puoli, että jos joku yrittää fyysistä kiusaamista, niin siihen on olemassa työkalut valmiina. Treenamaton nörtti koulussa vaan ottaa vastaan mitä muut tekee. Itse en näe huonona vaihtoehtona, että nörtti puolustaa itseään. Silloin ei ole heikoin joukosta, ja kiusaaja valitsee helpomman uhrin.
Miten se sinun vaihtoehtosi juorujen levittämisen lopettamiseen sitten onnistui ja toimi, jos neuvot asiassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä ovat varmasti niitä kysymyksiä missä tulee vanhempien omat arvot esiin.
Itse en näe 10 koulumenestystä, kilpailutason harrastuksia tai maineen ja mammonan perässä kulkemista tärkeänä. Meillä on (tutkitusti) älykästä lasta kasvatettu kuten muitakin perheen lapsia.Itse pidän tärkeänä mm. yleistä onnellisuutta, vapautta, terveyttä, hyvää itsetuntemusta ja -luottamusta, tietoisuutta ja tiedostamista, ihmisoikeuksia, eläinten ja luonnon kunnioittamista jne.
Meillä on aina puhuttu paljon, pohdittu asioita eri kannoilta. Puhumme kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan väliltä, yritämme ymmärtää asioiden taustalla olevia seikkoja ja osaamme vaihtaa tarvittaessa myös näkökulmaa. Olen kannustanut kirjojen lukemiseen, uutisten katseluun ja kuunteluun, tiedon hakuun ja uuden oppimiseen digitaalisten välineiden avulla yms. Olen myös aina kannustanut etsimään omaa polkuaan ja korostanut sitä, että elämää ei pidä elää vanhempia miellyttääkseen, heillä on oikeus tehdä kuten oma sydän sanoo. Tämä ei poista sitä, etteikö valinnoista keskusteltaisi kotona ja lapsia ohjattaisi tekemään järkeviä valintoja, ikätason mukaan on aina edetty.
Omista lapsistani on kasvanut aivan mahtavia nuoria. Koulumenestys ei ole 10 mutta tiedon määrä ja yleissivistys on kaikilla todella hyvä. Ovat myös empaattisia, tiedostava nuoria joilla on arvot kohdallaan. Pärjäävät myös sosiaalisissa tilanteissa, ovat avoimia ja luottavaisia.
Ironista kyllä, et huomaa omaa ahdasta mieltä ja mustavalkoista tapaa tarkastella asioita.
Jos omat lapset ovat puoliksikaan yhtä besserwissereitä kuin sinä, niin ei ne kyllä ehkä ihan niin mahtavia ole kuin mitä kuvittelet.
Kiitos kommentista. Olen oman äitiyteni aikana (kohta 20 vuotta) kuunnellut besserwisseröintiä lahjakkaiden ja "lahjakkaiden" lasten vanhemmilta. Yleisestihän tuntuu olevan niin, että lasten koulumenestys ja harrastukset yhdistetään hyvään vanhemmuuteen ja vanhemmuudessa onnistumiseen. Pehmeitä arvoja ei perinteisesti yhdistetä älykkyyteen ja lahjakkuuteen.
Tässäkin aloituksessa puhutaan lahjakkuudesta, älystä, hyvästä koulumenestyksestä ja harrastuksiin ohjaamisesta.
Itse en näe koulumenestystä tai harrastuksissa menestymistä onnistumisen kriteereinä tai hyvän elämän edellytyksenä. Tämä on oma mielipiteeni, en sitä julkisesti huutele mutta täällä voin sen sanoa.
Lasten lahjakkuus on sellainen tabu, ettei siitä oikein voi puhua missään arkielämässä. Ikävä kyllä siitä ei oikein voi puhua anonyyminäkään, kuten tämä keskustelu osoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintä olisi opettaa kätkemään tuon lahjakkuuden. Liian hyviä kiusataan. Ei saa menestyä liian hyvin, vaan korkeintaan 8 saada kokeesta. Silloin ei ole vielä hikke. Pitää menestyä riittävän hyvin, että pääsee opiskelemaan eteenpäin, mutta tämä on vasta yläasteen ja lukion juttu. Vasta lukion jälkeen yliopistossa/korkeakoululla voi vapaasti näyttää kykynsä ilman pelkoa kiusaamisesta.
Koska sen lahjakkuuden kätkeminen on aika vaikeaa, olisi hyvä aloittaa treenaamaan jotain kamppailulajia. Väkivallan uhka lopettaa v***uilun koulussakin. Ilman tuota uhkaa tulee lahjakas armotta kiusatuksi.
Ikävä kyllä asia menee noin Suomessa. Lahjakkaita ei arvosteta, vaan kiusataan armotta. Ellei sitten lahjakkuus ole jossain urheilulajissa.
Ei mene nykyaikana näin, todellakaan.
Aina yhtä surkuhupaisaa, kun joku elämässään epäonnistunut tulee purkamaan vuosikymmenien takaisia kaunojaan, kun puhe on nykyajan lahjakkaista lapsista.
Ja ratkaisuna väkivalta, tottakai.
Tervetuloa todellisuuteen.
Kouluhan lähinnä vai'entaa kiusatun ja yrittää saada tämän vaihtamaan koulua. Iltasanomissa oli joku aika sitten loistavana esimerkkinä asiasta juttu, missä lasta kiusattiin, ja äiti teki kaikkensa saadakseen sen loppumaan. Ensin tietysti asiallisesti ja laillisesti. Kun koulu ei auttanut, eikä asiallinen keskustelu kiusaajan vanhempien kanssa, kävi lopulta heittämässä pyörätelineen kiusaajan vanhempien omakotitalon ikkunasta sisään. Sai siitä tuomion, tietysti, mutta kiusaaminen loppui. Kiusaajan vanhemmat tajusivat, että oli tosi kyseessä.
Tuossakin tietysti vain tuon uhrin kiusaaminen loppui. Kiusaaja valitsi seuraavan helpomman uhrin.
Ei pidä olla naiivi ja ajatella, ettei koulussa liian hyvin menestyvää kiusattaisi siitä.
Emme voi sanoa satavarmasti, ettei missään koulussa kiusattaisi hyvin menestyvää oppilasta. Mutta koulumenestys itsessään on nykypäivänä äärimmäisen harvinainen pääsyy kiusaamiseen.
Ja jos jokin on naiivia, niin ajatus, että kamppailulajit tai väkivalta lopettaisivat kiusaamisen. Mitä minun olisi nörttityttönä pitänyt tehdä luokan cooleille tytöille, jotka levittelevät minusta juoruja? Vetää pataan? Huonosti tunnet tosielämää.
Kamppailulajit tuovat itseluottamusta, kavereita ja ovat hyvää urheilua. Yleensä niissä pyritään ns. situational awareness ajatukseen, että osataan lukea tilanteita niin, ettei jouduta väkivaltatilanteisiin. Ihmisen, jolla on työkalut itsensä puolustamiseen, habitus ja käyttäytyminen yleensä itsessään suojelee, kun kiusaaja osaa kyllä analysoida, kuka on heikoin uhri. Se pari kertaa viikossa treenaava ei ole se fyysisesti heikoimman näköinenkään.
Mutta niillä ON myös se hyvä puoli, että jos joku yrittää fyysistä kiusaamista, niin siihen on olemassa työkalut valmiina. Treenamaton nörtti koulussa vaan ottaa vastaan mitä muut tekee. Itse en näe huonona vaihtoehtona, että nörtti puolustaa itseään. Silloin ei ole heikoin joukosta, ja kiusaaja valitsee helpomman uhrin.
Miten se sinun vaihtoehtosi juorujen levittämisen lopettamiseen sitten onnistui ja toimi, jos neuvot asiassa?
Entäpä jos ne kiusaajatkin käyvät kamppailulajin harkoissa?
Älyttömän naiivia tekstiä edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuiset ihmiset eivät huomaa edes provokeskustelun aloitusta?
Mikä tekee sinun mielestäsi aloituksesta provon? Kuvatun kaltaisia nelivuotiaita lapsia on Suomessa varmasti satoja ellei tuhansia.
"puhuu auttavasti englantia, laulaa nuotilleen yms." Nämä kaksi asiaa jo vaatisi todella vahvan vaikutuksen kieleen ja musiikkiin, saati "ynnämuut..." ja asian käsittely tällä palstalla?
Englanti tulee luonnostaan kaksikielisessä kodissa, eikä 4-vuotiaana puhtaasti laulaminen ole sekään sensaatiomaisen aikaisin niille lapsille, jotka ovat altistuneet musiikille pienestä pitäen. En kerro, missä iässä omat lapseni lauloivat puhtaasti, koska sitä ei varmastikaan uskottaisi.
Asian käsittely tällä palstalla ei sekään automaattisesti todista, että kyseessä olisi provo. Täällä on vuosikausia käsitelty ihan todellisia asioita, vaikka nyt viime vuosina tuntuu että tänne on pesiytynyt yhä enemmän ei niin tosissaan otettavaa porukkaa.
Ap ei maininnut mitenkään kaksikielisyyttä ja yleensä kaksikieliset lapset eivät yleisesti hallitse kieliä, vaan puhuvat sekaisin. Vahvuus kielissä tulee lapsilla vasta myöhemmin, kun alkavat ymmärtämään kielten eron? Musiikin heikkona ammattilaisena ihmettelen kuinka lapset laulavat nuotilleen ja maailman parhaat joutuvat treenaamaan laulamista nuotilleen?
Sanopa yksikin tällainen maailman paras laulaja, joka ei pysy nuotissa? Vireasiat erikseen, mutta ei nuotissa laulaminen nyt ole mikään mahdoton tehtävä edes lapselle.
Ohis
En sano koska he treenaavat laulamista, onko luetun ymmärtäminen jotenkin vaikeaa sinulle. Luonnon lahjakkuus Freddie Mercury treenasi, Jimmy Page joutui todella tekemään töitä laulamisen kanssa ja kassisella puolella tehdään todella paljon töitä laulamisen suhteen. "nuotissa laulaminen nyt ole mikään mahdoton tehtävä edes lapselle", sinun ja sinun lapsesi pitää olla neroja. Ja miten "vireasiat erikseen" on nuotissa pysymistä? Miksei teistä ole koko maailma kuullut?
Kirjoititko 1920- luvulle?