temppuileva taapero
Olen aivan toivoton taaperoni (2,5v) suhteen. Poika on aina ollut hyvin älykäs ja kuunteleva, vaikkakin omapäinen. Ei todellakaan helppo luonne, mutta niin fiksu ja hurmaava.
Sai siskon 3kk sitten, jonka otti ihan hyvin vastaan. Nyt on viimeinen kuukausi ollut aivan kamalaa. Poika saa itkupotkuraivarit aivan joka paikassa ja joka asiasta. Ei auta mikään! Ennen niin kuunteleva ja keskusteluun pystyvä (aivan oikein) lapsi vain huutaa keuhkojensa pohjasta mitään noteeraamatta, heittäytyen aivan veltoksi.
Minulta alkaa keinot ja hermot loppumaan, ja nykyään huomaan vain raahaavani lasta perässäni milloin hihasta, milloin kädestä, milloin takin selkämyksestä kiinni pitäen. Suojatiellä, kaupassa, vierailla.. MITÄ TEEN ??? Sanokaa, että tämä on vain jokin (mahd. pian loppuva) vaihe. Olen aivan uupunut tähän
Kommentit (5)
Joku mustasukkaisuusvaihe yhdistettynä uhmaikään. Kyllä se ohi menee.
Voitteko tehdä asioita yhdessä pojan kanssa myös ilman pikkusisarusta?
Meillä alkaa isoveljen mustasukkaisuus pikkuveljestä helpottamaan vasta nyt kun pienempi täyttää kohta 2 v. Rankkaa on ollut :(
Älä lähde mukaan kiukutteluun. Nappaa lapsi ylös ja jatkat matkaa. Vietä myös aikaa hänen kasaan kaksin ja tee selväksi että vaikka talossa on uusi lapsi niin hän on vieläkin yhtä rakas ja tärkeä
Halitellaan ja hassutellaan paljon, ja poika on saanut paljon myös spesiaaliaikaa ja tekemistä.
kaiken lisäksi on alkanut nukkumaan huonosti, heräilee pari kertaa yössä. Tähän päälle vauvan yösyötöt, niin aika puhki olen. Ja pinna palaa aina vaan herkemmin, sitten meitä on kaksi huutajaa. Kamalaa, olen ihan paska
Auttakaa tämän kanssa, olkaa kilttejä