Paskimmat tai epäonnistuneimmat HÄÄT missä ootte ollut?

[quote author="Vierailija" time="19.01.2015 klo 01:19"]

Kiitos näistä tarinoista! Nyt tiedän että omat hääni vietän vain sulhaseni kanssa;D ja kaasonhommia välttelen, etten vaan pilaisi ihmisten päivää silläkään tavoin:s tuntuu että täydellisiä häitä ei taida olla olemassakaan?

[/quote]

Onko täydellistä säätä, täydellistä hampurilaista, täydellistä koiraa? Ei tietenkään - siksi täydellisyyden tavoittelu onkin typerää ja pilaa minkä tahansa asian.

Olen ollut kolmissa aivan ihanissa häissä. Jos nyt on pakko keksiä jotain negatiivista niin ensimmäisissä häissä miehet eivät kauheasti tanssittaneet naisia, me tanssittiin sitten keskenämme ja oli kivaa! :D Toisissa ainoa huono puoli oli liian vahva booli, josta tuntui menevän ihan sekaisin jo kahden lasillisen jälkeen. Kolmansissa oli niin kuuma, että piti käydä vähän väliä istumassa tanssin lomassa. Muuten kaikki olivat huippuhienot bileet ja hääparien näköiset. :)

Häistä meni maku siinä vaiheessa, kun niistä tuli itsetarkoitus.

Ennen juhlittiin sitä, että pari solmii (ainoan) avioliittonsa ja aloittaa yhteisen elämänsä.

Nyt juhlitaan morsiamen prinsessapäivää harsoineen ja hörsöineen ja dekoraatioineen, joista yksi (mutta ei välttämättä tärkein) on se putsattu ja puleerattu sulho siinä käsipuolessa. Morsian ja sulhanen ovat aloittaneet yhteisen elämänsä vuosikausia aiemmin ja usein jo tehneet muutaman mukulankin.

Korneimpia ovat ne kakkos- ja kolmoskierroksen häät, joissa niitä mukuloita on sitten jo mun, sun, yhteiset ja ylimääräiset ja häävieraina eksät ja nyksät ja eksien nyksät - ja silti morsian pukeutuu siihen valkoiseen harsoonsa ja häälahjatoiveena on raha, että päästään taas yhdelle honeymoonille.

Kyllä, kyyninen vanhus täällä kirjoittelee. Ei mun nuoruudessani...

[quote author="Vierailija" time="19.01.2015 klo 16:10"]

Häistä meni maku siinä vaiheessa, kun niistä tuli itsetarkoitus.

Ennen juhlittiin sitä, että pari solmii (ainoan) avioliittonsa ja aloittaa yhteisen elämänsä.

Nyt juhlitaan morsiamen prinsessapäivää harsoineen ja hörsöineen ja dekoraatioineen, joista yksi (mutta ei välttämättä tärkein) on se putsattu ja puleerattu sulho siinä käsipuolessa. Morsian ja sulhanen ovat aloittaneet yhteisen elämänsä vuosikausia aiemmin ja usein jo tehneet muutaman mukulankin.

Korneimpia ovat ne kakkos- ja kolmoskierroksen häät, joissa niitä mukuloita on sitten jo mun, sun, yhteiset ja ylimääräiset ja häävieraina eksät ja nyksät ja eksien nyksät - ja silti morsian pukeutuu siihen valkoiseen harsoonsa ja häälahjatoiveena on raha, että päästään taas yhdelle honeymoonille.

Kyllä, kyyninen vanhus täällä kirjoittelee. Ei mun nuoruudessani...

[/quote]

Aamen.

[quote author="Vierailija" time="19.01.2015 klo 15:16"]

Satakuntalaiset häät eivät petä koskaan.

[/quote]

Saisko vähän infoa satakuntalaisista häistä?

Up!

up

UP !

up

Ikävä sattuma, mutta eräissä häissä morsiammen rakas mummo oli kuollut vain pari päivää ennen häitä. Tunnelma oli täten vähän alakuloinen, koska morsian pyyhki kyyneleitään useampaankin kertaan, puheissa viitattiin jatkuvasti tähän mummoon  ja kahvipöydässä sukulaiset muistelivat mummoa hääparin hauskojen sattumuksien kertauksen sijasta. Vieraat taisivat myös sensuroida käytöstään, eikä mitään villejä tanssimuuveja tai hulvattomia muistelusessioita sinkkuajoista nähty. 

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 11:39"]

Mutta mikä on hyvää hääohjelmaa, kun leikit ovat aina yhtä ärsyttäviä? Esim. Juuri kun morsiuspari on kuvauksissa, mitä silloin pitäisi tapahtua, muuta kuin vapaata seurustelua?

[/quote]

Jotain kevyttä syötävää tai ainakin juotavaa (varsinkin jos on kuuma päivä), päivän ohjelman läpikäyntiä tms?

Serkun häät olivat aivan verrattomat <3.

Seisottiin juhlapaikan edessä 1,5tuntia. Oli hyvä, että oli kesä, muuten olisi mennyt puihin. Pikkusen ehkä pääsi harmittamaan se kaatosade.. Noo, päästiin sitten sisätiloihin. Oli pelkistettyä, modernia kai monen mielestä. Ei ollut kukan kukkaa tai pöytäliinaa, serveteistä puhumattakaan. Isolta luokkahuoneeltahan se näytti, vaan pysyttiinpä kuivana. Siellä sitten mummut ja vaarit, äidit, lapset, lapsenlapset ja pari isoa märkää koiraa pidettiin aikaa kun vihkipari oli taas kadoksissa parisen tuntia. Ei kuulunut kun sen ainoan sisustuselementin äänet, kellon viisareiden raksutus. Mitä nyt lapset vähän päästivät höyryjä ulos, saattoihan se toki jotakuta tietty vähän pitkästyttääkin. Minusta oli mukava torkahtaa.

Siinä välissä tapahtui vihkiminen, siitä en paljon muista erityistä. Vikkelästi meni ohi.

No mutta sitten alkoivat ne juhlat! Oli kyllä nälkäistä porukkaa ja ihan kaikki siitä hernekeitosta meni kaupaksi. Tuli ihan armeija-muistot mieleen. Oli meinaan näkkäriäkin! Tähän oli osuvasti nuoruutta muistuttamaan isketty ruokajuomaksi saku-tölkkejä ja hienommalle väelle sitten ihan aitoa Rainbow-lonkerotölkkejä. Lapset joivat suurimmaksi osaksi vettä, mutta ei kaljaa unohdettu heillekkään tarjota - nimittäin kotikaljaa! Se on hyvä kun nykyajan nuoret osaavat totuttaa jo ajoissa siihen kaljan makuun. Se on kyllä hyvä.

Kakkua saatiin kanssa, sellasta lapsiystävällistä. Ei tarvinnut ihan pientenkään jäädä ilman, kun oli sellaista itsetehtyä pilttikakkua. Mikäs siinä, itse en makeasta välitä, mutta pienimmille maistui hyvin.. Kakkuhan oli koko illan tarjolla, samassa tilassa kun juhlat ja alkoi se maistumaan sitten loppuillasta muillekkin.

Se on kyllä jännä se karaokesetti. Sellaisen olivat ihan itse asentaneet ja siitä sitten saatiin se piste iin päälle. Sakua löytyi ja lonkeroa jonnin verran, karaokea ja sen tahtiin sitten humpattiin. Kyllä minä sen kotiviinin kiljuksi tunnistin sieltä nurkasta. Hyvää se oli. Sitten maistui kakku. Oli kaikinpuolin elämyksellinen reissu, muistoja herättävä sekä uuden virkistävä tällaiselle vanhemmallekkin ihmiselle. Muutama tunti autokyytiä juhliin oli, mutta kyllä se niin on, että kyllä kannatti.

[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 13:16"][quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 13:12"][quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 12:52"]

[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 12:05"]

Tässä on kokemuksia useista häistä tiivistettynä: liian pitkä odottelu, ruokaa on liian vähän tai oikeasti liian erikoista kenenkään muun kuin hääparin makuun, istumapaikkoja ruokailuun ei ole tarpeeksi, kesähäissä ei ole otettu huomioon mahdollista sadetta vaan on suunniteltu että ulkonahan sitä ollaan..., kukaan ei ilmoita mitä seuraavaksi tapahtuu (muutamat kakun leikkaukset ja häävalssit jäänyt näkemättä tämän takia), ohjelmaa on liikaa tai ei ollenkaan, pyydetään ihmisiä "hauskoihin" hääleikkeihin vaikka eivät selvästikään halua osallistua, hääparilla on oma sisäpiiriseurueensa jolla on tosi hauskaa, muita vieraita ei olekaan sitten otettu juuri huomioon... yleensäkin se, ettei oteta huomioon esim. vierasmäärää, tilarajoituksia ym. olosuhteita, vaan yritetään tunkea siihen ainutlaatuiseen (tai toiseen tai kolmanteen "ainutlaatuiseen") tilaisuuteen kaikki mahdollinen mikä vaan mieleen tulee.

[/quote]

Tämä! Varsinkin esiintyy 20v-30v ikäisen juhlaparin häissä. Oma pieni kaveripiiri juhlii ja suorittaa omia juttujaan ja lopuille ei edes kerrota mitä tapahtuu seuraavaksi. Eli täydellistä välinpitämättömyyttä vieraita kohtaan.

Huonoin tapaus oli sellainen kun annettiin hienovaraisesti ymmärtää että oman sisäpiirin ulkopuoliset voisivat jo hieman pakkailla tavaroitaan ja lähteä, niin oma piiri saa jäädä rauhassa jäädä "jatkoille"... (Tietenkään ei suoraan käsketty poistua, jostain syystä vain suurella osalla vieraista oli mielikuva että näin tulisi tehdä.)

[/quote]Jep, vasta olin tällaisissa häissä. Morsiuskimpun heitossa morsian ja kaverinsa vitsaisivat, että kuka kavereista sen kimpun saa. No, se lensi suoraan mun syliin kun sinne takariviin olin mennyt seisomaan.. Morsiamella meni naama väärinpäin ja kavereidensa kanssa sitten mulkoilivat ja tuhahtelivat. Jee. Tarjosin kimppua heille, mutta ei kelvannut, olin vissiin jo pilannut homman.. heh. 

Samoissa häissä oli paskin sulhasen puhe mitä olen kuullut. Suunnilleen "Oon ollut niin kova pelimies, poikamies, MIES, meikä kävi baareissa kaatamassa naisia. No sitten tapasin tämän tytön ja olen nyt rakastunut, en enää pelimies enkä käy baareissa."
[/quote]
Argh :D
[/quote]

Mites jos nainen puhuisi kanssa että "Olin niin jakorasia, oikein kylän yleinen polkupyörä ja miehet soitteli enempi kuin puhelinmyyjät, mutta mähän vaan etsin uusia panoja! naapurit luuli, että seksiä myyn, vaikka ihan ilmaiseksi panin! Sitten tapasin tämän miehen."

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 21:48"]

Tää A ja B luokan vieraat on kyllä karmea viritys. Siis että osa on kutsuttu vain jatkoille. Ymmärrän kyllä vielä jaon sukulaiset/kaverit, mutta itsekin kerran tällaisen kutsun saaneensa tunsin todellakin olevani B luokkaa, kun ilmeni että varsinaisista juhlista oli tiputettu pois vain n 10 henkeä. Että meille 10 vieraalle ei sitten mitenkään löytynyt paikkaa itse juhlista. Lisäks oli kutsuttu kyllä kirkkoon, joten vihkimisen ja jatkojen välissä olisi ollut monta tuntia odottelua. Jätin väliin.

[/quote]

työkaveri kutsui myös kirkkoon. Olin hyvin ihmeissään kun sain ihan kirjallisen kutsun ja heti olin ihanaa, kesähäät. Mitäköhän laittaisi päälle, kunnes työkaveri sanoi mun kutsu koskee vain kirkko-osuutta. Purskahdin nauramaan ja kysyin mitä ? 

Luin uudelleen kutsun ja todellakin, vain kirkkoon oli. Mutta tilinro oli mukana.

ilmoitin työkaverilleni maksan muutenkin kirkollisveroa, en todellakaan aio maksaa euroakaan siitä että katson vihkimistä. En myöskään osallistunut kimppalahjaan. 

Polttariinkin minut kutsuttiin päivää ennen, sanottiin onneksi summa on n 100 e per osallistuja kun morsian haluaa kokea vaikka mitä.

no, työkaveri on äärimmäisen pihi ihminen.

äitiyslomsn jälkeen siirtyi toiseen tiimiin. Ei tullut ikävä.

:)

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 16:01"]

Serkun häät olivat aivan verrattomat <3.

Seisottiin juhlapaikan edessä 1,5tuntia. Oli hyvä, että oli kesä, muuten olisi mennyt puihin. Pikkusen ehkä pääsi harmittamaan se kaatosade.. Noo, päästiin sitten sisätiloihin. Oli pelkistettyä, modernia kai monen mielestä. Ei ollut kukan kukkaa tai pöytäliinaa, serveteistä puhumattakaan. Isolta luokkahuoneeltahan se näytti, vaan pysyttiinpä kuivana. Siellä sitten mummut ja vaarit, äidit, lapset, lapsenlapset ja pari isoa märkää koiraa pidettiin aikaa kun vihkipari oli taas kadoksissa parisen tuntia. Ei kuulunut kun sen ainoan sisustuselementin äänet, kellon viisareiden raksutus. Mitä nyt lapset vähän päästivät höyryjä ulos, saattoihan se toki jotakuta tietty vähän pitkästyttääkin. Minusta oli mukava torkahtaa.

Siinä välissä tapahtui vihkiminen, siitä en paljon muista erityistä. Vikkelästi meni ohi.

No mutta sitten alkoivat ne juhlat! Oli kyllä nälkäistä porukkaa ja ihan kaikki siitä hernekeitosta meni kaupaksi. Tuli ihan armeija-muistot mieleen. Oli meinaan näkkäriäkin! Tähän oli osuvasti nuoruutta muistuttamaan isketty ruokajuomaksi saku-tölkkejä ja hienommalle väelle sitten ihan aitoa Rainbow-lonkerotölkkejä. Lapset joivat suurimmaksi osaksi vettä, mutta ei kaljaa unohdettu heillekkään tarjota - nimittäin kotikaljaa! Se on hyvä kun nykyajan nuoret osaavat totuttaa jo ajoissa siihen kaljan makuun. Se on kyllä hyvä.

Kakkua saatiin kanssa, sellasta lapsiystävällistä. Ei tarvinnut ihan pientenkään jäädä ilman, kun oli sellaista itsetehtyä pilttikakkua. Mikäs siinä, itse en makeasta välitä, mutta pienimmille maistui hyvin.. Kakkuhan oli koko illan tarjolla, samassa tilassa kun juhlat ja alkoi se maistumaan sitten loppuillasta muillekkin.

Se on kyllä jännä se karaokesetti. Sellaisen olivat ihan itse asentaneet ja siitä sitten saatiin se piste iin päälle. Sakua löytyi ja lonkeroa jonnin verran, karaokea ja sen tahtiin sitten humpattiin. Kyllä minä sen kotiviinin kiljuksi tunnistin sieltä nurkasta. Hyvää se oli. Sitten maistui kakku. Oli kaikinpuolin elämyksellinen reissu, muistoja herättävä sekä uuden virkistävä tällaiselle vanhemmallekkin ihmiselle. Muutama tunti autokyytiä juhliin oli, mutta kyllä se niin on, että kyllä kannatti.

[/quote]

Hahaha :D :D!! Kiitos nauruista. :D :D

[quote author="Vierailija" time="10.07.2015 klo 23:52"]Erään läheisen sukulaisen häät, joissa ei ollut plaseerausta. Hääkutsu tuli koko perheelle ja lapset olivat tervetulleita. Hääpaikka sinällään olisi ollut hyvin lapsillekin sopiva. Oli leikkinurkkaukset ja muut. Plaseerauksen puuttuminen vaan pilasi koko juhlan meiltä ja muutamalta muulta perheeltä. Kutsuttujen joukossa oi kaksi perhettä, joissa perheenjäsen liikkui pyörätuolilla sekä kolme perhettä, jossa oli imeväisikäisiä lapsia.

Me pyörätuolien ja lastenrattaiden kanssa kulkevat vieraat tietenkin olimme viimeisiä, jotka pääsimme juhlapaikalle. Jouduimme kaikki istumaan aivan juhlapaikan perällä olevaan pitkään pöytää, joka oli hieman kulman takana. Pyörtuolilla liikkuvat henkilöt eivät käytännössä päässeet liikkumaan omian avuin mihinkään, emmekä myös me, joilla oli mukana turvakaukaloita ja lastenrattaita. Kaukalo ja rattaat eivät mahtuneet mihinkään ruokapöydän viereen, vaan ne oi pakko jättää ainoaan lähellä olevaan paikkaan eli kulkutielle, joka johti buffet-pöydälle. Vauvoja oli pakko pitää sylissä koko ajan, koska kaukalot olivat monen metrin päässä kulkitiellä. Ruokaa ei päässyt hakemaan, jollei siirtänyt lastenrattaita/turvakaukaloita nesin jonnekin syrjemmälle ja siirtänyt pyörätuolissa istuvia  monen metrin päähän tanssilattian nurkalle odottelemaan.

Aika vähän tuli syötyä noissa häissä ja viivyimmekin vain vähän aikaa. Kyllä siinä plaseerauksessakin on puolensa. Ainakin omissa häissämme mietimme tarkkaan, että liikuntaesteiset pääsevät kulkemaan ja lastenrattaille ja kaukaloille on runsaasti tilaa pöytien vieressä.

 
[/quote] olen ollut vauvan kanssa häissä, mutta emme kyllä survoneet kaukaloita ja hyökkäysvaunuja tien tukkeeksi. Hyvä kunette matkasänkyä laittaneet käytävälle, jotta pikku keisarinne olisi saanut tirsat ottaa

[quote author="Vierailija" time="10.07.2015 klo 23:52"]Erään läheisen sukulaisen häät, joissa ei ollut plaseerausta. Hääkutsu tuli koko perheelle ja lapset olivat tervetulleita. Hääpaikka sinällään olisi ollut hyvin lapsillekin sopiva. Oli leikkinurkkaukset ja muut. Plaseerauksen puuttuminen vaan pilasi koko juhlan meiltä ja muutamalta muulta perheeltä. Kutsuttujen joukossa oi kaksi perhettä, joissa perheenjäsen liikkui pyörätuolilla sekä kolme perhettä, jossa oli imeväisikäisiä lapsia.

Me pyörätuolien ja lastenrattaiden kanssa kulkevat vieraat tietenkin olimme viimeisiä, jotka pääsimme juhlapaikalle. Jouduimme kaikki istumaan aivan juhlapaikan perällä olevaan pitkään pöytää, joka oli hieman kulman takana. Pyörtuolilla liikkuvat henkilöt eivät käytännössä päässeet liikkumaan omian avuin mihinkään, emmekä myös me, joilla oli mukana turvakaukaloita ja lastenrattaita. Kaukalo ja rattaat eivät mahtuneet mihinkään ruokapöydän viereen, vaan ne oi pakko jättää ainoaan lähellä olevaan paikkaan eli kulkutielle, joka johti buffet-pöydälle. Vauvoja oli pakko pitää sylissä koko ajan, koska kaukalot olivat monen metrin päässä kulkitiellä. Ruokaa ei päässyt hakemaan, jollei siirtänyt lastenrattaita/turvakaukaloita nesin jonnekin syrjemmälle ja siirtänyt pyörätuolissa istuvia  monen metrin päähän tanssilattian nurkalle odottelemaan.

Aika vähän tuli syötyä noissa häissä ja viivyimmekin vain vähän aikaa. Kyllä siinä plaseerauksessakin on puolensa. Ainakin omissa häissämme mietimme tarkkaan, että liikuntaesteiset pääsevät kulkemaan ja lastenrattaille ja kaukaloille on runsaasti tilaa pöytien vieressä.

 
[/quote]

Miksi sitten piti raahata niitä vauvoja sinne häihin? Ja miksi pitää hokea koko ajan termiä "plaseeraus", eikö voi käyttää tavallisempaa termiä :D

Jos hääpari on itse lapseton, niin ei tule ajatelleeksi että vauvojen kylkiäisinä tulee kuormallinen noita vaunuja, rattaita ja kaukaloita. Ihmettelen kyllä, eikö niitä voinut jättää eteiseen? Mutta noin yleisesti onnistuneiden häiden olennainen tekijä on myös onnistunut istumajärjestys. Ja se, että koko istumajärjestys on tehty. Sekoitettu istumajärjestys on kaikkein pahin ja toivon, että se trendi on jo väistynyt. Varsinkin jos ei ole yhtään mietitty, ketkä voisivat olla samanhenkisiä ja löytää yhteistä puhuttavaa. Ei kukaan tule häihin tutustuakseen johonkin randomeihin sukulaissetiin ja -täteihin. Minusta häiden yksi parhaista puolista on se, että on koko suku tai kaveriporukka pitkästä aikaa koolla ja häät ovat siis myös tilaisuus vaihtaa kuulumisia ja viettää aikaa heidän kanssaan. Siis olettaen että on kiva suku :)

Häät (vihkiminen ja juhla molemmat) saaressa johon oli kuljetus pois siis pääsi vasta illalla kun laiva lähti takaisin.
-ruokana ainoastaan kalakeittoa ja ruisleipää. Olen kalalle niin allerginen etten voi edes olla lähellä.
-juomana vain lämmintä vettä kanisterissa koska saaressa ei ollut mitään sähköjä, juoksevaa vettä jne.
- istuma paikat sekoitettu niin ettei pariskunnat istuneet yhdessä.
Olin seurustellut mieheni kanssa vasta lyhyen aikaa tää morsio oli siis mieheni serkku. En tuntenut juhlista kun mieheni ja hänen sisaruksensa. Istuin yksin sitten joittenkin morsiamen kavereiden ja sukulaisten keskellä joilla oli kivaa mutta kukaan ei puhunut mulle vaikka yritin.
Morsian kävi oikein erikseen kertomassa miten ihana idea tämä oli.

Siellä sitten istuin, yksin metsittyneessä saaressa vesilasin ja leipäpalan kanssa. Koko perkeleen päivän.

Kaikki ohjelma oli sisällä saaressa olevassa rakennuksessa mutta sinne mahtui vaan lähimmät ihmiset. Me muut istuttiin pölkkypenkeillä.

Edellinen jatkaa vielä, että kun tää pari erosi 6kk häiden jälkeen niin olin kyllä hieman vahingoniloinen