Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko muita, joiden mielestä joulukalenterit ovat menneet ihan överiksi
Joka päivä uusi lelu, koru tai meikki, eikös se ole jo aika ylenpalttista? Onko joululahjoissa enää mieltä, jos koko joulukuun ajan saa joka päivä yhden lahjan? Entäs joku suklaapatukka tai karkkipussi joka päivä, eikö se ole jo vähän liikaa?
Kelpaako enää kellekään lapselle se perinteisen kokoinen suklaakalenteri, jos ”kaikki muut” saavat jonkun metrin kokoisen Kinder-kalenterin tai joka päivä legopaketin?
Kommentit (431)
en osta kalentereita, lapsilta ei kysytä kelpaako vai ei, kunhan joinkun ostaa, omien varojen mukaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ollaan samaa mieltä. Kaikenmaailman patukka ja karkkipussikalenteria. Hinnat alkaa olemaan jo siellä 20-30 euron paikkeilla. Aivan turhaa. Miettikää nyt niitä ylimääräisiä kaloreita. Syötte suklaapatukan tai karkkipussin joka päivä. Onko ihme, että ihmiset lihoaa.
Partiolaisten kalenteri on ainoa, jonka huolin. Suklaakalenteri jo ajatuksenakin on outo, ei ihmisen ole tarkoitus syödä suklaata joka päivä. Sitä paitsi niissä on pahaa suklaata. Ja kaikenmaailman tilpehöörikalenterit ovat karmeita, esim. kosmetiikkakalenterit. Kuinka moni niistä tuotteista edes on sellaisia, joita käyttäisi. Turhaa romua vain nurkkiin.
Olut joulukalenteri että miesvauva saa lutkuttaa tuttipulloa joka päivä joulukuun ajan ja vielä oikein luvan kanssa.
No asiat muuttuu. Onko menty överiksi on vähän subjektiivista. Moni asia on muuttunut vuosien varrella vaatimattomasta vaativampaan
Se mikä ennen oli tavallista, saattaa olla nykyään köyhää, ja se mikä ennen oli överiä, ei ole sitä enää.
Jos ennen oli tavallista, että moniheniinen perhe asui kaksiossa, ei voi väittää olevan kermaperseilyä, jos nykyään ei olisi ok kaikille.
Joulujalenterit kuuluu tosin viihde osastoon
Ostaisinko itse 200€ kalenterin, en. Toki kivaa leikkiähån tuo on, joten ymmärtän, jos joku jolla varaa, ostaa sen. Ei ne 15€ karkkikalenterit nyt niin kamala kuluerä ole, kun kerran vuodessa ostetaan.
Tuntuu tietenkin pröystäilyltä verrattuna entiseen. Minäkin ihan hyvin toimeentulevasta perheestä ja suklaskalenteri oli se kalliimpi vaihtoehto. Se oli jo hyvä jos sen sai, wikä pelkkää kuvakalenteria.
Ja sitä viimeistä luukkua 24 päivän kohdalla, joka oli "niin iso" odotettiin innolla. Siellä.oli jättikokoinen suklaa verrattuna muihin päiviin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No asiat muuttuu. Onko menty överiksi on vähän subjektiivista. Moni asia on muuttunut vuosien varrella vaatimattomasta vaativampaan
Se mikä ennen oli tavallista, saattaa olla nykyään köyhää, ja se mikä ennen oli överiä, ei ole sitä enää.
Jos ennen oli tavallista, että moniheniinen perhe asui kaksiossa, ei voi väittää olevan kermaperseilyä, jos nykyään ei olisi ok kaikille.
Joulujalenterit kuuluu tosin viihde osastoon
Ostaisinko itse 200€ kalenterin, en. Toki kivaa leikkiähån tuo on, joten ymmärtän, jos joku jolla varaa, ostaa sen. Ei ne 15€ karkkikalenterit nyt niin kamala kuluerä ole, kun kerran vuodessa ostetaan.
Tuntuu tietenkin pröystäilyltä verrattuna entiseen. Minäkin ihan hyvin toimeentulevasta perheestä ja suklaskalenteri oli se kalliimpi vaihtoehto. Se oli jo hyvä jos sen sai, wikä pelkkää kuvakalenteria.
Ja sitä viimeistä luukkua 24 päivän kohdall
Jos suklaakalenteri on jonkun mielestä pröystäilyä, niin aika pienellä pääsee jo kehuskelemaan.
Turhake ehkä, mutta ei se nyt mikään varakkaiden juttu ole.
Vierailija kirjoitti:
Olen 44-vuotias, enkä lapsenakaan halunnut kuvakalenteria. En siis koskaan ymmärtänyt, mitä ideaa on katsoa jotain tontun kuvaa kalenterissa. Muistan lapsuudesta tarinakalenterin ja pehmotarrakalenterin. Samoin äidin omatekemän kalenterin, josta sain ainakin purkkaa ja laastaria. Myös suklaakalenteri oli kiva. Olen ostanut monena vuonna itselleni suklaakalenterin aikuisenakin, en mitään parin euron, koska se suklaa on pahaa vaan vähän parempaa suklaata. Omat lapseni tekevät kavereiden kanssa toisilleen kalenterit, josta saa kosmetiikkaa, karkkia, purkkaa, jotain yhteistä tekemistä jne. Minusta nämä kalenterijutut tuovat iloa synkkään talveen.
Muuten samaa mieltä, mutta kyllä kauniit kuvakalenteritkin puoltaa paikkaansa joulun odotuksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmettelin kaupassa jotain uutuus suklaakalenteria. Järkyttävän iso laatikko ja hintaa 26e!!! :o Halvin oli ihan perinteinen mauri kunnas kalenteri, jossa sitä normi kalenterisuklaata, ne ovat parhaita ja nostalgisia. Karkkiin nyt varmasti kuluukin se parikymppiä kuussa, mutta kyllä aina pyörittelen silmiä näille kaikenmaailman kalentereille.
Mun tekee joka joulun alla mieli hankkia itselleni joku kiva kalenteri, mutten löydä koskaan sopivaa. Käytän niin vähän kosmetiikkaa, että ne ovat poissa laskuista. Jos olisi kalenteri, jossa olisi pelkkiä kasvonaamioita, käsirasvoja, suihkugeelejä, hiusnaamioita tms., ostaisin heti, mutteihän sellaisia ole, vaan kaikissa on meikkejä ym. itselle tarpeetonta. Mitään rihkamakalenteria en todellakaan halua, vaan pitäisi olla juttuja, jotka tulee käytettyä. Suklaakalenterit on joko tylsiä tai liian isoja, teetä en juo niin paljon, että teekalenteri houkuttelisi ja kapselikahvinkeitintä mulla ei ole. Jos olisi, kahvikalenteri olisi kiva, koska kahvia juon joka päivä.
Eli vaikka onkin överiä ja paljon vaihtoehtoja aikuisillekin, niin ei niistäkään kaikki löydä itselleen sopivaa. Puolisolle olen tehnyt silloin tällöin itse kalenterin, mutten tietysti itselleni viitsi itse tehdä, eihän siinä olisi sitä yllätysten tuomaa iloa, kun tietäisi etukäteen, mitä luukuissa on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ja muutenkin ihan överiksi markkinointijuhlaksi vedetty. Vauvasta saakka opetetaan arvostamaan pelkästään materiaa ja kallista ja hyvää tavaraa. Ei merkitse yhteisöllisyys mitään.
Lisää turhaa tavaraa entisten sekaan. Markkinoijat huijaavat ostamaan lisää tarpeetonta krääsää ja lampaat menee perässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä lähtien "se perinteinen suklaakalenteri" on ollut se, mihin verrataan? Mielestäni pitäisi kysyä, kelpaako enää perinteinen paperikalenteri esim partiolaisten kalenteri? Suklaakalenterikin, vaikka kuinka "köyhä" verrattuna nykyisiin ei kuitenkaan ole se "köyhin" versio.
Mielestäni jopa mielummin krääsäkalenteri kun suklaa, ihan turha opettaa lapsille että karkkia kannattaa/saa syödä joka päivä.
Minä olen aina rakastanut paperikalentereita. Partiolaisten on yleensä aika huono, mutta jos siis löytyy sellainen, missä on hyvä, idyllinen, vanhanaikainen kuva ja joka luukusta tulee jotain lisää siihen, orava puun oksalle, kissa vohkimaan silakkaa... Ja viimeisessä kuvassa on oltava seimiasetelma, ei joulupukkia!
Olen lapsesta saakka ajatellut näin, en ensinkään ymmärrä sitä yhden suklaapalan viehätystä.
Muutenkin joulu tulee minulle jostain ihan muusta kuin tavarasta ja mässäilystä. Olen huomannut olevani aika yksin ajatusteni kanssa, sitten sukulaiset loukkaantuu kun en tahdo viettää niiden räyhähenkijouluja pauhaavine jingleineen ja polyesteriporonsarvet päässä.
Olen usein miettinyt, että ensimmäisenä jouluna siellä tallissa oli kyllä varmasti paremmin asiat kuin majatalossa... Oli yksityisyyttä ja lämpimiä rauhallisia eläimiä. Puhtaita heiniä ja olkia lutikoita vilisevien petien asemesta ja varmaan vettäkin elukoille, missä pestä vauva.
En edes ole uskovainen, mutta mielelläni viettäisin joulun tallissa. Muistan ratsastusajoiltani, miten mukava oli istua heinäpaalilla kuuntelemassa hevosten rouskuttelua.
Vierailija kirjoitti:
Olen 44-vuotias, enkä lapsenakaan halunnut kuvakalenteria. En siis koskaan ymmärtänyt, mitä ideaa on katsoa jotain tontun kuvaa kalenterissa. Muistan lapsuudesta tarinakalenterin ja pehmotarrakalenterin. Samoin äidin omatekemän kalenterin, josta sain ainakin purkkaa ja laastaria. Myös suklaakalenteri oli kiva. Olen ostanut monena vuonna itselleni suklaakalenterin aikuisenakin, en mitään parin euron, koska se suklaa on pahaa vaan vähän parempaa suklaata. Omat lapseni tekevät kavereiden kanssa toisilleen kalenterit, josta saa kosmetiikkaa, karkkia, purkkaa, jotain yhteistä tekemistä jne. Minusta nämä kalenterijutut tuovat iloa synkkään talveen.
Ei talvi ole synkkä, vaan kaunista ja ihanaa rauhoittumisen aikaa. Levon.
Mene joskus iltasella metsään. Istu kannonnokkaan ja sammuta lamppusi. Istu ja kuuntele. Tulet löytämään paljon enemmän iloa ja ennen kaikkea merkitystä kuin rojusta ja namusista.
Ei haittaa, jos pelottaa. Se menee ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No asiat muuttuu. Onko menty överiksi on vähän subjektiivista. Moni asia on muuttunut vuosien varrella vaatimattomasta vaativampaan
Se mikä ennen oli tavallista, saattaa olla nykyään köyhää, ja se mikä ennen oli överiä, ei ole sitä enää.
Jos ennen oli tavallista, että moniheniinen perhe asui kaksiossa, ei voi väittää olevan kermaperseilyä, jos nykyään ei olisi ok kaikille.
Joulujalenterit kuuluu tosin viihde osastoon
Ostaisinko itse 200€ kalenterin, en. Toki kivaa leikkiähån tuo on, joten ymmärtän, jos joku jolla varaa, ostaa sen. Ei ne 15€ karkkikalenterit nyt niin kamala kuluerä ole, kun kerran vuodessa ostetaan.
Tuntuu tietenkin pröystäilyltä verrattuna entiseen. Minäkin ihan hyvin toimeentulevasta perheestä ja suklaskalenteri oli se kalliimpi vaihtoehto. Se oli jo hyvä jos sen sai, wikä pelkkää kuvakalenteria.
Niin, pikemminkin suklaa- ja krääsäkalenterit on merkki huonosta mausta ja alhaisesta sosiaaliluokasta.
Itse ainakin olen niin laatutietoinen, etten tahdo mitään mikä tulee jostain kalenterista. Ja muutenkin, ostan mitä tarvitsen, en tajua miksi aikuinen tai edes lapsi kaipaa jotain suttuyllätystä päivittäin?
Jonkinlainen dopamiinikoukku tuossakin varmaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ja muutenkin ihan överiksi markkinointijuhlaksi vedetty. Vauvasta saakka opetetaan arvostamaan pelkästään materiaa ja kallista ja hyvää tavaraa. Ei merkitse yhteisöllisyys mitään.
Paitsi että useimmat ei nykyään tunnista hyvää tavaraa vaikka se heitettäisiin päin näköä. Sehän se tässä surullisinta on.
Vierailija kirjoitti:
On ja pahasti:( Itse haluaisin ihan semmoisen perinteisen vanhan ajan kuva kalenterin. Kertokaa jos tiedätte mistä niitä saisi? Ei ole pariin jouluun tullut vastaan kuin näitä suklaa ja krääsä kalentereita, joita en osta.
Niin minäkin halusin jo viime joulunakin. Ainoastaan yhden bongasin kaupasta. S-market, ja hintaa oli pöyristyttävät 10e. Jäi ostamatta. Kauniit kuvat riittäisi itselle. Tykkään joulukalenterista, koska joulun lähestyminen konkretisoituu joka päivä. Se kun helposti kaikkien valmistelujen ja muistamisten kanssa tulee lopulta muuten osin "ihan puskista" :) Itselleni ostin lidlistä halpissuklaakalenterin jo kaksi viikkoa sitten 1.49e. Ihan kaunis ja jouluinen on eduskuva. Viime vuonna jäi marraskuun puoliväliin osto, ja jäin ilman halpista.
On mennyt - lapsen pitää kuulemma saa Pokemon kalenteri. Maksoi Prismassa 79e...No löytyi nettikaupasta 55e, mutta silti ihan överi. Ja kuitenkin kinuaa vielä karkkikalenterin.
Vierailija kirjoitti:
Koko joulu on nykyään överit.
Huvittavinta on, että sitä juhlii myös ateistit, kirkosta eroneet yms. Vaikka kyse on kristillinen juhla, mikäs siinä adventtikalenteria availlessa...
Muistutetaanpa taas, että joulun aikoihin on jo kauan ennen kristinuskon keksimistä vietetty keskitalven juhlaa, jonka kristityt sitten ovat vain omineet itselleen ihan kuin kaikki muutkin juhlansa.
Minä näin prismassa lemmikeille suunnatun joulukalenterin. Kuinkahan monen lemmikki ymmärtää joulun?
Alue: Aihe vapaa
Olen 44-vuotias, enkä lapsenakaan halunnut kuvakalenteria. En siis koskaan ymmärtänyt, mitä ideaa on katsoa jotain tontun kuvaa kalenterissa. Muistan lapsuudesta tarinakalenterin ja pehmotarrakalenterin. Samoin äidin omatekemän kalenterin, josta sain ainakin purkkaa ja laastaria. Myös suklaakalenteri oli kiva. Olen ostanut monena vuonna itselleni suklaakalenterin aikuisenakin, en mitään parin euron, koska se suklaa on pahaa vaan vähän parempaa suklaata. Omat lapseni tekevät kavereiden kanssa toisilleen kalenterit, josta saa kosmetiikkaa, karkkia, purkkaa, jotain yhteistä tekemistä jne. Minusta nämä kalenterijutut tuovat iloa synkkään talveen.