Olisinpa tajunnut tämän lasta nimetessä -vinkkiketju muille

Vierailija kirjoitti:

Lapsen nimeksi tuli Iikka, eli pienillä kirjaimilla kirjoitettuna iikka. Mutta koska nykyisin nämä yleisesti käytetyt tekstifontit ovat vähän hassuja, niin L-kirjain ja I-kirjain sekoittuvat riippuen kirjoitetaanko ne pienellä vai isolla.

IIKKA => iikka

ILKKA => Ilkka

LIKKA => likka

Nyt sitten pojan nimi vaihtelee mm. sähköpostiviesteissä ja eri teksteissä noiden välillä, koska oikoluku muuttaa sanoja automaattisesti.

Ja eräs polkupyöräliike nimeltä Iikan pyörävarikko kärsii vähän samasta ongelmasta, kun siitäkin puhutaan ILKAN ja IIKAN pyörävarikko, ei sentään LIKAN pyörävarikko.

Mä olen ulkomaalaisille työkavereille kovin usein Lida.

t. Iida

Vierailija kirjoitti:

Nykyajasta kaksi pointtia:

Jos ei ole täyskaimaa, niin kaikki googleosumat johdattaa juuri sinun lapseesi. "hävitty". 

Sekään ei ole kovin kiva sattuma, että on täyskaima ei niin puhtoisella maineella.

Vielä kun etunimi on suht harvinainen ja kun täyskaima on melkein saman ikäinen ja samasta kaupungista, sekaannuksia tulee.

Mun nuorella aikuisella lapsella on tämä tilanne.

Esim. kerran kun tästä täyskaimasta oli julkisesti nimellään juttua, osa esim. mun toisen lapsen tutuista tiesi että hänellä on sen niminen sisarus ja tietenkin automaattisesti olettivat että hänen sisaruksesta on kyse.

Toivottavasti ei tule oikeasti merkittävissä asioissa sekaannuksia.

Itselläkin kokemusta siitä että ihan vain sukunimen perusteella tuomittiin asunnonhaussa, ”ei enää yhtäkään S.....a tänne”, todellisuudessa en ole koskaan niitä huonon maineen omaavia tavannut enkä ole millään tavalla sukua.

Aivan yleinen (ja kyllä, kantasuomalainen) sukunimi, luuli vaan sukunimen perusteella että ollaan samaa porukkaa.

Toiset ei tykkää lempinimistä, mutta sekin on typerää, että ei suostu käyttämään niitä lainkaan, vaikka jollain henkilöllä olisi sellainen vakiintuneessa käytössä. Töissä näitä on tullut vastaan ja mulla on myös yksi sukulainen, joka haluaa itsepintaisesti käyttää aina kaikista sitä virallista etunimeä. Oli esimerkiksi ainut, joka kutsui serkkuani hänen virallisella nimellään ja suostui käyttämään lempinimeä vasta sitten, kun serkku muutti tuon lempinimensä viralliseksi nimekseen.

Vierailija kirjoitti:

Googlaa nimi etukäteen ja selvitä, mitä se merkitsee. Olen muutamankin kerran törmännyt vannoutuneisiin ateistiperheisiin, jotka jaksavat kuuluttaa vihaavansa kaikkea kirkkoon liittyvää. Sitten lastensa nimet on todella raamatullisia, luokkaa Matteus ja Mirjam. Sitten jos asiaa heille ihmettelee, niin sanovat etteivät tienneet nimien merkitystä.

Tuommoiset vanhemmat on äälöitä, koulussa on nukuttu.

Vierailija kirjoitti:

Toiset ei tykkää lempinimistä, mutta sekin on typerää, että ei suostu käyttämään niitä lainkaan, vaikka jollain henkilöllä olisi sellainen vakiintuneessa käytössä. Töissä näitä on tullut vastaan ja mulla on myös yksi sukulainen, joka haluaa itsepintaisesti käyttää aina kaikista sitä virallista etunimeä. Oli esimerkiksi ainut, joka kutsui serkkuani hänen virallisella nimellään ja suostui käyttämään lempinimeä vasta sitten, kun serkku muutti tuon lempinimensä viralliseksi nimekseen.

Miten voi olla vakiintuneessa käytössä, jos ei halua että mitään lempinimeä käytetään?

Miksi joku väkisin haluaisi kutsua ns. lempinimellä, jos toinen ei nimenomaan halua siitä vakiintunutta nimitystä?

Luulisi että jos joku haluaa häntä kutsuttavan oikealla nimellään niin se olisi ok.

Sehän kuitenkin on hänen oikea nimensä.

Minut nimettiin Jennyksi, ja todella usein ihmiset lausuu sen Jenni. Vituttaa jo siinä määrin että harkitsen nimenvaihtoa.

Olen Joona ja kaikki aina sanoo "Joonas". Ärsyttää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No Annamarie nyt lausutaan Annamari, mutta i-kirjain pitempänä. Oudolta kuulostaisi lausua Annamarie.

Väärin! Suomessa sanat lausutaan juuri niin kuin ne kirjoitetaan.

Annemarie = Annemarie. Jossain muussa kielessä Annemarie = Annemarii.

Niin. Ja kaikki nimet joita käytetään Suomessa ei ole suomalaisi. Olisi täyttä idi o tismia puhua georgesta ja juanista kun kaikki tietää että ne on gjoorg ja huan. Vähän kunnioitusta muita kohtaan vai voiko sinullekin keksiä nimen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Annika, ei katsota monessa paikassa hyvällä. Etenkin jos englanniksi täytyy sanoa, niin luullaan monesti rasistiksi. Englannin kielisissä maissa kannattaa käyttää lähinnä Anni nimeä niin välttyy sekaannukselta.

Mitä Annika tarkoittaa englanniksi? 

A n'igga on lausuttuna nopeasti 'anniga'

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No Annamarie nyt lausutaan Annamari, mutta i-kirjain pitempänä. Oudolta kuulostaisi lausua Annamarie.

Väärin! Suomessa sanat lausutaan juuri niin kuin ne kirjoitetaan.

Annemarie = Annemarie. Jossain muussa kielessä Annemarie = Annemarii.

Niin. Ja kaikki nimet joita käytetään Suomessa ei ole suomalaisi. Olisi täyttä idi o tismia puhua georgesta ja juanista kun kaikki tietää että ne on gjoorg ja huan. Vähän kunnioitusta muita kohtaan vai voiko sinullekin keksiä nimen?

Ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi "Georg" on suomalainen etunimi, joka lausutaan "Jori".

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa googlata. 

Esim Melena kuulostaa kivalta nimeltä, mutta tarkoittaa latinaksi (jota siis diagnoosikielenä käytetään) veristä p*skaa.

Joku lääkäri ehkä tietää, mitä se tarkoittaa. Tavalliset ihmiset eivät tee eroa Melenan, Melanian, Melanien, Milanan tai Milanon välillä

Vierailija kirjoitti:

Kuuluu yleissivistykseen tietää, että Lucia, Luka ja Luukas nimen merkitys on valo. Se latinan valo eli lux on vaikuttanut niin moneen kieleen. Ital. Luce, Engl. Light, Saks. Licht, Ruots. Ljus jne.

Ja suomen sanaan loiste, loistava, loistokas eli valaiseva, hieno, häikäisevä, upea, valovoimainen.

Esim loisteputkivalaisin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä ketju. Ehkä parhain sääntö on, että älä välitä miten muut sanovat nimen.

Luulin valinneeni lapselle helpon suomalaisen nimen. Omani ei sellainen ole ja sitä ei koskaan osata kirjoittaa oikein ilman apua. No, eipä lapsen nimeä osata kirjoittaa tai sanoa oikein kun sinne lisäillään kirjaimia vähän aloittajan tai tuon Maria esimerkin tapaisesti. Eli ei mitään väliä miten helpon nimen valitset, ei sitä silti osata.

Toinen mitä ihmettelen sanottiin täällä myös, eli lempinimet. Mikä vimma on vääntää joka nimestä lempinimi? Alkuperäiset nimet ovat paljon kauniimpia ja jotkut lempinimet ovat aivan kamalia. En ymmärrä.

Siksi koska rakkailla lapsilla on monta nimeä. Monissa maissa läheisiä ihmisiä kutsutaan ainoastaan hellittelynimillä, ja heillä on ihan selkeät "kaavat" siihen, esim. just että patrik on täällä meillä pate, yleensä aina. 

Kaikkea ei tarvitse itse ymmärtää, asioiden voi vainn antaa olla, ja antaa niiden toimia tavallaan jotka ymmärtävät.

Joo, ja se on suorastaan loukkaus, jos sitä lempinimeä ei käytä, jos on oltu niin tuttavallisia ja ystävällisiä, että se on ilmoitettu ts sinunkaupat on tehty. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haaveiletko luontoaiheisesta nimestä? Älä keksi jotain harvinaista Kehäkukkaa, Kevätaurinkoa tai Ukkosmyrskyä, jotka ovat tosi erikoisia. Valmiina on jo paljon melko yleisiä luontoaiheisia nimiä, jotka ovat ihmisille tuttuja. Kalenterista löytyy mm. seuraavaa: Kaisla, Kuisma, Kukka, Hilla, Otso, Tuuli, Aarni jne.

Kanerva, Vilja, Kastehhelmi, Pihla, Oras, Ulpu, Ulpukka, Vuokko, Orvokki...

Tuuli, Tuulikki, Tuulia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikista pitkistä (ja monista lyhyistäkin) nimistä väännetään joku lempinimi. Jos kuvittelet, että Benjamin tai Sebastian olisi tuolla nimellä esim. koulussa, niin kyllä se on joku Benkku tai Sebbe muille. 

T. Äiti, joka antoi ihanan pitkän nimen ja kukaan muu kuin me vanhemmat ei sitä käytetä...

Tiedän perheen joka antoi Emilia nimen, ja sitten ne vanhemmat hokee kokoajan Emppu sitä Emppu tätä sille lapselle🤦🏼

Miksi eivät antaneet sitä emppu nimeä sille lapselle johan se lapsi menee sekaisin mikä hänen nimensä on.

Tästä tuli mieleen, että meiko usein lapsi ei osaa pienenä ääntää omaa nimeään ja antaa itselleen ikään kuin lempinimen, joka jää käyttöön.

Joo tai pikkulapsi "ristii" jonkun perheenjäsenensä tai sukulaisensa uudelleen, koska ei osaa sanoa tämän nimeä. Itsekin sain sukulaistaaperolta uuden nimen +30-vuotiaana, koska taapero ei osannut kaikkia konsonantteja. :) Minusta se oli ihan söpöä. Sitten muutkin alkoivat kutsua minua sillä nimellä... :)

Vierailija kirjoitti:

Virpi Kettunen kirjoitti:

Muistakaa tehdä sananmuunnostesti. Muistakaa!

Mitä tarkoitat? T. Arvo-Pekan äiti

Nimi kannattaa antaa pikkasessa kappelissa sorvan kylässä.

Minusta on typerää haukkua Jormaa. Itse pidän Jormasta.

Joo, niitä Hannuja ja Anuja ei kannata välttämättä lähettää vaihtareiksi Ranskaan.

Liika erikoisuuden tavoittelu. Tiedän yhden tytön jonka nimi on luokkaa Eedea Noomi Aksiina Dorothea, ja mietin vaan että mitenköhän paljon vaivaa noin överierikoisesta nimestä mahtaa olla.

Vierailija kirjoitti:

Sanna ja Minna? Kauheita boomerinimiä!

30 vuoden päästä niitä on Aino, Aada, Sofia, Olivia ja muut kivat tusinanimet.

Höpö höpö. Boomerinimiä: Ritva, Tuula, Liisa, Riitta, Pirkko, Leena jne.