Olen raskaana ja minulla on kaksi pientä lasta
Haluan itse kovasti kolmannen lapsen eikä miehellänikään ole sitä mitään vastaan. Pelkään vain liikaa mitä meidän sukulaiset ja ystävät ovat asiasta mieltä. Meillä on siis kaksi lasta 4 ja 2-vuotiaat.
Olemme mieheni kanssa onnellisia raskaudesta mutta jännittää samalla miten uutinen otetaan vastaan kun meidän kaksi muuta lasta ovat kuitenkin vielä pieniä. Mietin myös että olisiko pitänyt odottaa että lapset ovat muutaman vuoden vanhempia olisko sitten helpompi jos tulisi vauva vaikka tavallaan olen myös nyt valmis uuteen vauvaan.
Jännittää vain liikaa muiden mielipiteet.
Mitä tekisitte minun tilanteessani?
Kommentit (29)
Myöhäistä sinun enää on miettiä kun pikkukolmonen on jo tehty. Mutta ainakin voit nyt miehesi kanssa hyvissä ajoin harkita että mites neljännen laita, sopiiko sellainen perheeseenne vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Mieheni käy töissä. Minäkin kävin mutta sitten päätin jäädä kotiin meidän nuoremman lapsen kanssa. Vanhempani eivät tykkää että olen kotona vaan haluaisivat että käyn töissä. Mieheni kanssa olemme tästä kuviosta sopineet. Vanhempani eivät myöskään heti hyväksyneet asiaa kun odotin esikoistani. Yksi ystäväni sanoi minulle pari kuukautta sitten että "Ei tiedän vielä kannata kolmatta lasta tehdä kun teidän lapset ovat niin pieniä, kyllä ehditte niitä lapsia lisää myöhemminkin tehdä."
Ap
Vastaus ystävälle: "Tiesithän, että elämässä voi tapahtua myös yllättäviä asioista. Tämä voi olla viimeinen hetki hankkia se lapsi. Nyt kun sen hankimme, ei tarvitse sitten myöhemmin katua, kun elettiin "sitku" elämää tässä hetkessä elämisen sijaan."
Ap:
1. Hankkiutuu kolmannen kerran raskaaksi
2. Kertoo ettei tiedä haluaako kolmatta lasta
Ei hyvä tavaton...
Siis mitä väliä sillä on mitä muut ajattelevat, eikö pääasia ole että olette onnellisia?
Vierailija kirjoitti:
Ap:
1. Hankkiutuu kolmannen kerran raskaaksi
2. Kertoo ettei tiedä haluaako kolmatta lasta
Ei hyvä tavaton...
Et ilmeisesti lukenut aloitusta? Heti ensimmäisessä lauseessahan ap kertoi, että haluaa kovasti kolmannen lapsen. Hän vain miettii, pitäisikö mennä oman mielen mukaan vai sukulaisten mielipiteiden mukaan. Se on toki typerää.
Vierailija kirjoitti:
Mieheni käy töissä. Minäkin kävin mutta sitten päätin jäädä kotiin meidän nuoremman lapsen kanssa. Vanhempani eivät tykkää että olen kotona vaan haluaisivat että käyn töissä. Mieheni kanssa olemme tästä kuviosta sopineet. Vanhempani eivät myöskään heti hyväksyneet asiaa kun odotin esikoistani. Yksi ystäväni sanoi minulle pari kuukautta sitten että "Ei tiedän vielä kannata kolmatta lasta tehdä kun teidän lapset ovat niin pieniä, kyllä ehditte niitä lapsia lisää myöhemminkin tehdä."
Ap
Ap, alkuraskaus on sellaista hormonimyräkkää, että kärpäsistä tulee helposti härkäsiä. Jos vielä on pahoinvointia ja kaikkea, niin minkäänlainen selväjärkinen ajattelu voi olla vaikeaa. Rakasta tulevaa vauvaasi, iloitse siitä, että saat jälleen kerran kokea raskauden ja synnytyksen ihmeen. Anna piutpaut ystäville ja sukulaisille, he eivät elä sun elämää. Lämmittelet välejä heihin synnytyksen jälkeen, jos huvittaa. Itsekin sain sen verran tökeröä kommenttia kuulla neljännen raskauden aikana, että joihinkin ihmisiin ei sitten todellakaan tullut pidettyä yhteyttä raskausaikana. Ei harmita tippaakaan, tämä pikkuinen rinnalla on tärkeämpi kuin mikään kenenkään ajatus tai edes tarjottu työpaikka, josta kieltäydyin kyseisen raskauden takia.
Omat lähisukulaiseni olivat suhtautuneet todella ikävästi kahteen ensimmäiseen raskauteeni, joten olin melko vastaavassa tilanteessa aloittajan kanssa odottaessani kolmatta. Miehestäni eivät pitäneet, olisi pitänyt olla edes insinööri ja hänen vaikutuksestaan ilmeisesti minun lahjakkuuteni uhkasi mennä hukkaan... kaksi ensimmäistä 3 v ja 1 v kun tulin raskaaksi, kerroin puolivälissä, emme olleet siinä välissä tavanneet. Olivat järkyttyneitä ja pettyneitä eivätkä osanneet olla sitä näyttämättä. Lapset nyt 10, 8 ja 6 vuotta. Meillä on mennyt hyvin heidän kanssaan ja vuosien varrella ovat sukulaisenikin alkaneet pitää miehestäni. Loistoisä, jolla on nykyään melko vakuuttava ura yrittäjänä, on nyt lunastanut paikkansa heidänkin mielestään. Kirpaisi kyllä olla raskaana peräti kolmesti kun tukea ja vahvistusta omille valinnoille ei tullut rakkailta ihmisiltä. Ei sillä kuitenkaan enää ole väliä ja välimme ovat läheisemmät nykyään, se on tärkeintä. Te saatte iloita kolmannesta vaikka kaikki eivät tajuaisi siihen iloon yhtyä. Onnea raskaudesta, lapset ovat mielettömän rakkaita!
Onnea Ap! Nyt alat elää omaa elämääsi ja siivoat pois tuollaiset arvostelijat!
Ei kuulu sukulaisille pätkääkään, montako lasta hankitte tai mitä ikinä muutakaan elämässänne teette.
Itse tein sen virheen, että kuuntelin liikaa muiden mielipiteitä ja pahoitan mieleni turhaan. Eivät ne arvostelijat kuitenkaan ikinä missään auttaneet, joten omat ratkaisuni eivät olleet keneltäkään pois. Itse saan nyt nauttia kolmen fantastisen nuoren äitinä hyvistä hetkistä heidän kanssaan.
Siivoa elämästäsi ilkeät arvostelijat ja pidä ne joista on iloa.