Lue keskustelun säännöt.
Mitä eniten kadun lasten hoidossa on huutaminen
13.01.2015 |
kaduttaa ja harmittaa se, että olen niin paljon purkanut omaa väsymystä ja kärsimättömuuttäni lapsiin...huutanut milloin minkäkin takia. Raivonnut.
heitellyt tavaroitakin...kuin pahainen kakara.
ihan kuin se oisi aikuisen (minun)etuoikeuteni purkaa turhautumistani lapsiini.
aion jatkossa hillitä itseni .. Suuntaan ärtymyksen johonkin muualle...oli tuossa jossain nettisivustolla hyviä vinkkejä.
kun ei se ole lapsen vika, jos äitiä tai isiä ärsyttää.
hattua nostan ja ihailen niitä vanhempia, joilla hermo pitää ja jotka köyhät itse jäähyllä puun alla. Ja kertovat lapselleen, että käy tää jäähdyttelemässä ja tulevat takaisin ihan kohta.
hatunnosto.
Kommentit (18)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huuto on stressireaktio. Pikkulasten kanssa eläminen on todella stressaavaa, unta ei saa tarpeeksi ja koko elämä on yhtä lasten perässä juoksemista ja tulipalojen sammuttelua. Ruokaa on laitettava jne. Stressinsietokykyä voi yrittää parantaa, mutta myös aika tekee tehtävänsä. Kun lapset kasvavat, loppuu myös huutosi, usko pois. Ainakin minä huomasin siinä vaiheessa kun kuopus meni kouluun, että meillä oli hämmentävän hiljaista.
Sama ongelma täällä. Uudenvuoden lupaus olikin olla parempi vanhempi ja vähentää oman turhautumisen purkamista huutamalla lapsille. Mielellään jos kokonaan pääsisi tästä huutamisesta tämän vuoden puolella. Kyllä olen jo huomattavasti vähemmän raivonnut. Silti joskus yhä kilahtaa, kun esimerkiksi toinen piirtää tussilla seinään sillä aikaa kun käy vaihtamassa pienemmän vaipan.
Vahingossa alapeukutin ap, mutta olen siis ihan samaa mieltä. En onneksi enää ihan niin paljon kärähdä kun onnistun useimmiten miettimään ennenkuin huudan mutta välillä tulee purkauduttua turhaan.
Lapsilta voi ja kannattaa pyytää anteeksi jos on täysin syyttä suotta alkanut riehumaan.
Missä nettisivuilla on jotain neuvoja kyseiseen ongelmaan ap? Kuulostaa ikävä kyllä tutulta tuo sun touhu..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="AV MAMMA1" time="13.01.2015 klo 10:45"]
Huuto on stressireaktio. Pikkulasten kanssa eläminen on todella stressaavaa, unta ei saa tarpeeksi ja koko elämä on yhtä lasten perässä juoksemista ja tulipalojen sammuttelua. Ruokaa on laitettava jne. Stressinsietokykyä voi yrittää parantaa, mutta myös aika tekee tehtävänsä. Kun lapset kasvavat, loppuu myös huutosi, usko pois. Ainakin minä huomasin siinä vaiheessa kun kuopus meni kouluun, että meillä oli hämmentävän hiljaista.
[/quote]
Allekirjoitan.
Meillä molemmat lapset nyt koulussa (vihdoin, ihanaa--aa) ja huutoa ei enää juurikaan ole, ihan perussanomisella yleensä pärjää. Hankalissa tilanteissa lasken lapselle viiteen, mutta nekin ovat nykyään harvinaisia, tai loppuvat siinä vaiheessa kun olen (tai lasten isä on) päässyt vasta alkuun. Olemme lasten kanssa miettineet mistä huuto saattaa johtua ja olen myös perin pohjin selittänyt asiaa omalta kohdaltani.
Minusta huuto on ihan ymmärrettävää, vaikka ei ole ollenkaan kivaa. Mutta meillä näytetäänkin paljon tunteita, hyvässä ja pahassa.
Mulla on hoidossa ollut paljon lapsia (olen pph) ja kaikkei hankalin tapaus oli lapsi, jota oli kasvatettu huutamalla ja tukistamalla. Lapsi ei totellut kun sanottiin, piti korottaa ääntä, sitten huutaa ja silti ei lopettanut (oli siis tottunut tällaiseen kierteeseen ja totteli vasta äidin tukistaessa).
Oli todella pitkä parin vuoden työsarka opettaa lapsi pois tosta tavasta. Se vaati pitkäjänteistä rauhallisuutta, hiljaisuutta, palkitsemista ja negatiivisen käytösmallin täydellistä huomiotta jättämistä. Jos esim. lapsi rääkkäsi kissaa, niin kävin vain nappaamassa kissan pois ja lepertelin sille. jne.
Onnittelen päätöksestäsi ja toivon, että onnistut, varaudu kuitenkin pitkäaikaiseen kamppailuun tunteidesi kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaveri oli hedelmöityshoidoissa ja minä lähdin henkiseksi tueksi luovuttamaan sukusoluja.
Uskomattominta oli saada se hormonitoiminnan pysäytyspiikki. Lapset muuttuivat kolmeksi päiväksi uskomattoman kilteiksi, ei tarvinnut huutaa kertaakaan!
Odotan vaihdevuosien jälkeistä aikaa. Ehkä minustakin tulee sellainen viisas mummeli.
Samaa asiaa kadun. Ennen lapsia en edes tiennyt miten kova ääni minulla voi olla. Ajattelen aina etten enää ikinä huuda (tai heitä tavaroita, siihenkin olen sortunut), mutta sitten taas hermo pettää. Välillä olen jopa ajatellut, että minun pitäisi aloittaa tupakan poltto, se olisi kätevä tapa poistua paikalta ja kai se rauhoittaisi hermojakin (ikinä en ole polttanut).
Muuten olen varmaan kohtalainen äiti.
Millä nettisivustolla tähän olisi vinkkejä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.01.2015 klo 10:44"]Mä en koskaan huuda lapsilleni.
[/quote]
Miksi tätä alapeukutetaan? Onko se huono asia jos ei huuda? Mielestänne lapsille kuuluu huutaa?
En ole koskaan huutanut pienille lapsilleni. Mutta sitten kun ovat kasvaneet isommiksi tulee huudettua. Se harmittaa itseäni ihan hirveästi ja yritän koko ajan löytää keinoja sen vähentämiseksi. En vain keksi miten. Jotain keinoja olis kyllä tärkeä löytää. Omassa lapsuudenperheessä huudettiin ivallisesti toisille. Siksi päätin etten äitinä tee itse samaa enkä tehnytkään niin kauan kuin olivat pieniä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.01.2015 klo 11:01"][quote author="Vierailija" time="13.01.2015 klo 10:44"]Mä en koskaan huuda lapsilleni.
[/quote]
Miksi tätä alapeukutetaan? Onko se huono asia jos ei huuda? Mielestänne lapsille kuuluu huutaa?
[/quote]
siksi että tämä viesti ei ollut tämän ketjun kannalta mitenkään oleellinen. Ikävää tulla "kehumaan" itseään ketjuun jossa enemmänkin jaetaan yhdessä vaikeita asioita ja käsitellään niitä. Oli siis turha viesti.
[quote author="Vierailija" time="13.01.2015 klo 11:08"]
En ole koskaan huutanut pienille lapsilleni. Mutta sitten kun ovat kasvaneet isommiksi tulee huudettua. Se harmittaa itseäni ihan hirveästi ja yritän koko ajan löytää keinoja sen vähentämiseksi. En vain keksi miten. Jotain keinoja olis kyllä tärkeä löytää. Omassa lapsuudenperheessä huudettiin ivallisesti toisille. Siksi päätin etten äitinä tee itse samaa enkä tehnytkään niin kauan kuin olivat pieniä...
[/quote]
No nyt se pidättely sitten kostautuu. Olet pitänyt valheellista kulissia pystyssä vuosikausia. Voi voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.01.2015 klo 11:14"][quote author="Vierailija" time="13.01.2015 klo 11:01"][quote author="Vierailija" time="13.01.2015 klo 10:44"]Mä en koskaan huuda lapsilleni.
[/quote]
Miksi tätä alapeukutetaan? Onko se huono asia jos ei huuda? Mielestänne lapsille kuuluu huutaa?
[/quote]
siksi että tämä viesti ei ollut tämän ketjun kannalta mitenkään oleellinen. Ikävää tulla "kehumaan" itseään ketjuun jossa enemmänkin jaetaan yhdessä vaikeita asioita ja käsitellään niitä. Oli siis turha viesti.
[/quote]
Eli kaikki ei saa osallistua keskusteluun. Halusin vaan antaa hyvää esimerkkiä, että pärjää sitä lasten kanssa huutamattakin.
[quote author="Vierailija" time="13.01.2015 klo 11:18"]
[quote author="Vierailija" time="13.01.2015 klo 11:14"][quote author="Vierailija" time="13.01.2015 klo 11:01"][quote author="Vierailija" time="13.01.2015 klo 10:44"]Mä en koskaan huuda lapsilleni. [/quote] Miksi tätä alapeukutetaan? Onko se huono asia jos ei huuda? Mielestänne lapsille kuuluu huutaa? [/quote] siksi että tämä viesti ei ollut tämän ketjun kannalta mitenkään oleellinen. Ikävää tulla "kehumaan" itseään ketjuun jossa enemmänkin jaetaan yhdessä vaikeita asioita ja käsitellään niitä. Oli siis turha viesti. [/quote] Eli kaikki ei saa osallistua keskusteluun. Halusin vaan antaa hyvää esimerkkiä, että pärjää sitä lasten kanssa huutamattakin.
[/quote]
Et ole hyvä esimerkki.
Olet esimerkki ihmisestä joka tulee omahyväisyydessään kommentoimaan aiheen vierestä ja demonstroiden omaa vajavaisuuttasi. Lisäksi sinulla ilmeisesti on piileviä perversioita, anaalisia ongelmia tms. epämääräistä. Ei hyvä.
Minulla oli ihana lapsuudenkoti, siellä ei huudettu vaan kaikesta keskusteltiin ja ennnekaikkea vanhemmilla oli paljon aikaa ja saimme olla kotona. Tai isä kyllä oli paljon poissa työn takia mutta äiti kotona. Puheliaita koko perhe.
Itse olen aika tempperamentikas myös mutta päätin kun naimisiin menen ja hankin lapsia niin en heille enkä miehelle huuda. Se päätös piti, kaikesta on selvitty juttelemalla. No myönnän kerran karjuin kun lapsi meinasi juosta auton alle, seuraava kerta olikin sitten lapsen murrosikä, sattui muutama huono tilanne huusin ja itkinkin..mutta 15 vuotta huutamatta lapsille, olen tosi tyytyväinen itseeni ja lapset varmasti myös. Mutta toki meillä on se onnekas tilanne että olen saanut olla kotona, ei ole tarvinnut kellottaa elämää vaan on voinut elää ihan omaan tahtiin kiireettä. Ja aivan inhottavaa on se kun jotkut kiroilee lapsilleen, se vasta on huonoa ei olisi koskaan tullut mieleenkään. Kyllä aikuisen tulee mennä itseensä ja käyttäytyä kuten aikuinen, kuinka voi vaatia lapsiltaankaan hyvää käytöstä jos heille huutaa ja jopa kiroilee. Se on se esimerkki ja kunnioitus toista kohtaan myös lasta.
[quote author="Vierailija" time="13.01.2015 klo 11:26"]
Minulla oli ihana lapsuudenkoti, siellä ei huudettu vaan kaikesta keskusteltiin ja ennnekaikkea vanhemmilla oli paljon aikaa ja saimme olla kotona. Tai isä kyllä oli paljon poissa työn takia mutta äiti kotona. Puheliaita koko perhe.
Itse olen aika tempperamentikas myös mutta päätin kun naimisiin menen ja hankin lapsia niin en heille enkä miehelle huuda. Se päätös piti, kaikesta on selvitty juttelemalla. No myönnän kerran karjuin kun lapsi meinasi juosta auton alle, seuraava kerta olikin sitten lapsen murrosikä, sattui muutama huono tilanne huusin ja itkinkin..mutta 15 vuotta huutamatta lapsille, olen tosi tyytyväinen itseeni ja lapset varmasti myös. Mutta toki meillä on se onnekas tilanne että olen saanut olla kotona, ei ole tarvinnut kellottaa elämää vaan on voinut elää ihan omaan tahtiin kiireettä. Ja aivan inhottavaa on se kun jotkut kiroilee lapsilleen, se vasta on huonoa ei olisi koskaan tullut mieleenkään. Kyllä aikuisen tulee mennä itseensä ja käyttäytyä kuten aikuinen, kuinka voi vaatia lapsiltaankaan hyvää käytöstä jos heille huutaa ja jopa kiroilee. Se on se esimerkki ja kunnioitus toista kohtaan myös lasta.
[/quote]
Hyi, inhottaa kun noin kireä nainen ollut äitinä. Oikea tiukkapimppi, ihme että lapset ovat edes mahtuneet syntymään...
Miksi huutaa kun vitsa on keksitty?