Onko outoa/huolestuttavaa jos 30-vuotiaana ei ole vakiintunutta käsialaa tai allekirjoitusta?

On.

Itse olen jo 36 ja allekirjoitukseni on joka kerta erilainen. Nyt oon jo pitkään vaan töhräissyt siihen semmoisen sutturan, josta saa etäisesti selvää etunimen ensimmäisestä kirjaimesta. Kynää käytän ehkä kerran vuodessa.

No nyt kun kysyit niin, onhan tuo hiukka omituista kyllä

Ei kai sillä mitään väliä ole.

Mulla on vähän sama juttu, tai käsiala pysyy suht samanlaisena (aika huonona mutta saa selvän) ja mitään allekirjoitusta mulla ei ole vieläkään. Välillä hävettää kun pitää papereita allekirjoitella :D

Ei ole. Minun käsialani on joka kerta erilaista. Se riippuu kynästä jolla kirjoitan, alustasta, onko se kova vai hieman pehmeämpi, tunnetilasta, mitä lie. Jos haluan kirjoittaa kaunista käsialaa tai kaunolla, niin päätän kirjoittaa niin ja niin myös teen. Jos haluan selkeää, tekstausta, niin sitten kirjoitan selkeää tekstausta. Eikä se rajoitu vain kauppalistaan tai johonkin muistiinpanotöherrykseen. Pystyn helposti kirjoittamaan sillä samalla käsialalla koko konseptipaperin.

Esimerkiksi lukion muistiinpanot olivat hauskaa luettavaa. Ekan tunnin kirjoitukset pikakaunoa. Vartti taukoa ja tokan tunnin muistiinpanot siistiä tekstausta.

Huolestuttavaa? Siis tarkoitatko että sinulla on joku persoonallisuuden häiriö? Uskon että ihan väsymys ja mieliala vaikuttaa käden koordinaatioon. Mietit liikaa. Harjoittele tietoisesti vakiintunut nimmari, niin pääset siitä haitasta.

Huomasin juuri että oma allekirjoitukseni on kutakuinkin samanlainen kuin lapseni opettajalla. Nimemme ovat täysin erilaiset, jos hän olisi Mari Eskola niin minä olisin Reetta Oikarinen. Ja nämä on siis keksityt nimet, mutta varmaan näette eron.

Kumpikin meistä on näköjään kirjoittanut nimmareita jokseenkin paljon :-)

Viittaa epävakaaseen ja ailahtelevaiseen persoonaan ja sitoutumisongelmiin. Tai mahdollisesti patologiseen miellyttämishaluun. Onko sinulla millainen äitisuhde?