Pärjääkö yliopistossa, jos kirjoitti äidinkielestä B:n?

Jos et suomea ajattele lukea, niin mikä ettei. Esimerkiksi matikassa, fysiikassa ja kemiassa ei tuo ole niin nuukaa.

Vierailija kirjoitti:

Jos et suomea ajattele lukea, niin mikä ettei. Esimerkiksi matikassa, fysiikassa ja kemiassa ei tuo ole niin nuukaa.

Bilsaa ja kemiaa ajattelin opiskella, jos nyt sisään pääsen. Mietin miten jotkut esseet ja esim sitten mahdolliset gradut yms. Pitääkö olla todella hyvä? Kurssiarvosanat oli 8/9, mutta kirjoitukset meni penkin alle ja ihan rehellisesti, en kyllä koskaan kunnolla ymmärtänyt kaikkia niitä äijän juttuja mitä piti kirjoittaa (uutisanalyysi, novellianalyysi yms.) Jotenkin oli aina todella hankala tuottaa tekstiä ja tuntui, että aina oli asiat jotenkin päin mäntyä. Esseet meni sitten paremmin, mutta osaanko enää niitäkään, en osaa sanoa. Ap

Kemistinä tiedät, mitä tehdä.

Ei ylioppilaskirjoitusten arvosana kerro välttämättä omaa taitotasoa. Varsinkaan silloin aiemmin kun ei ollut edes mitään kielioppikoetta vaan ainoastaan ainekirjoitus.

Kyllä kandidaatin- ja maisterintutkielmassa täytyy osata kirjoittaa hyvin sidosteista ja hyvin argumentoitua tekstiä. Itse kirjoitin ylioppilaaksi 8 vuotta sitten ja sain E:n, vaikka en kuunnellut äidinkielen tunneilla yhtään (en siis tiedä onko kovin erilaisia tehtäviä ollut lähivuosina). Yliopistossa esseistä tuli nelosta ja vitosta, vaikka pilkkusäännöt ja yhdyssanat välillä itsellä aika hukassa. Mutta kuten yllä mainittu, niin varmasti riippuu paljon opiskeltavasta alasta. Lopputöissä toki tulisi osata tuottaa tieteellistä tekstiä, mutta siihenkin on oma kaavansa ja kirjoitustyylinsä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kandidaatin- ja maisterintutkielmassa täytyy osata kirjoittaa hyvin sidosteista ja hyvin argumentoitua tekstiä. Itse kirjoitin ylioppilaaksi 8 vuotta sitten ja sain E:n, vaikka en kuunnellut äidinkielen tunneilla yhtään (en siis tiedä onko kovin erilaisia tehtäviä ollut lähivuosina). Yliopistossa esseistä tuli nelosta ja vitosta, vaikka pilkkusäännöt ja yhdyssanat välillä itsellä aika hukassa. Mutta kuten yllä mainittu, niin varmasti riippuu paljon opiskeltavasta alasta. Lopputöissä toki tulisi osata tuottaa tieteellistä tekstiä, mutta siihenkin on oma kaavansa ja kirjoitustyylinsä.

Oletan kuitenkin, että töistä saa palautetta, jolloin voi seuraavalla kerralla kiinnittää huomiota ongelmakohtiin ja näin kehittyä lisää kirjoittajana? Tuskin amiksesta yliopistoon tulleetkaan ovat äidinkieltä kirjoittaneet tai samalla tavalla päntänneet, mutta varmasti oppivat hallitsemaan kirjoittamisen. Vai mitä mieltä olet?

Mä sain E:n, mutta en pärjännyt.

Vierailija kirjoitti:

Mä sain E:n, mutta en pärjännyt.

Yliopistossa vai? Etkä osannut kirjoittaa vaadittavalla tavalla vai oliko muuten vaikeaa?

Ei pärjää. Jos ei pärjää omalla äidinkielellään "luetun ymmärtämistä" mittaavissa tehtävissä, niin tuskin tulet pärjäämään muussakaan vastaavia taitoja vaativissa tehtävissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kandidaatin- ja maisterintutkielmassa täytyy osata kirjoittaa hyvin sidosteista ja hyvin argumentoitua tekstiä. Itse kirjoitin ylioppilaaksi 8 vuotta sitten ja sain E:n, vaikka en kuunnellut äidinkielen tunneilla yhtään (en siis tiedä onko kovin erilaisia tehtäviä ollut lähivuosina). Yliopistossa esseistä tuli nelosta ja vitosta, vaikka pilkkusäännöt ja yhdyssanat välillä itsellä aika hukassa. Mutta kuten yllä mainittu, niin varmasti riippuu paljon opiskeltavasta alasta. Lopputöissä toki tulisi osata tuottaa tieteellistä tekstiä, mutta siihenkin on oma kaavansa ja kirjoitustyylinsä.

Oletan kuitenkin, että töistä saa palautetta, jolloin voi seuraavalla kerralla kiinnittää huomiota ongelmakohtiin ja näin kehittyä lisää kirjoittajana? Tuskin amiksesta yliopistoon tulleetkaan ovat äidinkieltä kirjoittaneet tai samalla tavalla päntänneet, mutta varmasti oppivat hallitsemaan kirjoittamisen. Vai mitä mieltä olet?

Itse en saanut opintojen aikana kovinkaan syvällistä palautetta esseistä. Oikeastaan vasta lopputöissä ja akateemisten tekstitaitojen kurssilla asiaan edes jollain tasolla paneuduttiin. Toki kirjoittamalla ja vertaisarvioimalla muiden esseitä kehittyy myös itse kirjoittajana. Opiskelin luonnontieteitä, enkä itse tiedä kuinka moni opiskeli amispohjalta ja millaisia mahdollisia haasteita oli. Vertaisarvioidessa esseitä huomasi kyllä että hajontaa oli paljon kirjoitustaidoissa. Kannattaa siis kyllä ihmeessä hakea jos vain kiinnostaa.

Eikai kehitys lopu ylppäreihin ?

Vierailija kirjoitti:

Ei pärjää. Jos ei pärjää omalla äidinkielellään "luetun ymmärtämistä" mittaavissa tehtävissä, niin tuskin tulet pärjäämään muussakaan vastaavia taitoja vaativissa tehtävissä.

Monessa aineessa yliopistotasolla on iso osa oppimateriaalia englanniksi. Itse en ollut ikinä kovin hyvä luovassa kirjoittamisessa. Faktapohjainen kirjoittaminen oli vahvinta lukion äidinkielessä. Ja hyvin pärjäsin DI oppinnoissa, meillä oli itse asiassa muutama dysleksikko, jotka myös pärjäsivät hyvin kun opinnot oli kuitenkin matemaattispainotteisia

Vierailija kirjoitti:

Ei ylioppilaskirjoitusten arvosana kerro välttämättä omaa taitotasoa. Varsinkaan silloin aiemmin kun ei ollut edes mitään kielioppikoetta vaan ainoastaan ainekirjoitus.

Kielioppikoetta? Sellaista ei ole yo-kirjoituksissa vieläkään. Yo-kirjoitukset ovat olleet hyvin pitkään melko samanlaiset, muutos tekstitaidosta lukutaitoon ja esseekokeesta kirjoitustaidon kokeeseen ei käytännössä muuttanut kokeita kovin paljoa.

Ap:lle voisin sanoa, että biologina tai kemistinä tuskin tarvitset juuri kykyä analysoida uutisia tai novelleja, mutta varmaan tekstintuottokyky olisi noillakin aloilla jossain määrin eduksi. Jos kurssiarvosanasi ovat 8/9 niin etköhän kuitenkin pärjää, siellä on todennäköisesti sinua huonompiakin kirjoittajia.

Asiatekstin kirjoittaminen lähteitä hyödyntäen on aivan eri asia kuin lukion ainekirjoitus. Inhosin aineiden kirjoittamista, koska olin niissä todella huono. Ammattikorkeakoulussa sain viestinnässä hyvän arvosanan 5/5.

Se, millaisia arvosanoja saa yo-kirjoituksista ei kerro mistään mitään.

Ihan liikaa annetaan sille painoarvoa nykypäivänä.

Itse kirjoitin ABBA paperit lukiosta ja yliopistosta valmistuin 4 keskiarvolla.

No jos tekstianalyysit tuotti vaikeuksia, miten ajattelit selvitä oppikirjojen lukemisesta. Tenttivastauksissa ja esseissä pitää osata analysoida, vertailla argumentteja ja tiivistää sanottua. Ja kun opintojen myöhemmissä vaiheissa luetaan tutkimuskirjallisuutta, noiden taitojen merkitys vain korostuu. Esimerkiksi tutkimuskysymyksen ymmärtäminen ja tutkimusraportin punsisen langan seuraaminen edellyttää hyvää tekstuaalista hahmottamiskykyä.

Vierailija kirjoitti:

Se, millaisia arvosanoja saa yo-kirjoituksista ei kerro mistään mitään.

Ihan liikaa annetaan sille painoarvoa nykypäivänä.

Itse kirjoitin ABBA paperit lukiosta ja yliopistosta valmistuin 4 keskiarvolla.

Minä kirjoitin LLLLL ja keskiarvo 5 yliopistossa

Äidinkielen yo-arvosana korreloi hyvin myöhemmän opintomenestyksen kanssa. Tämän vuoksi esimerkiksi teknillisten alojen todistushaussa huomioidaan pitkän matematiikan arvosanan lisäksi juuri äidinkielen arvosana.

B on huono tulos ylioppilaskirjoituksista, kouluarvosanana 6. Jos ei ymmärrä lukemaansa, ei osaa analysoida tekstejä tai kirjoittaa sujuvasti, on opiskelu yliopistossa varmasti hankalaa.

Jossain kemiassa kurssikirjallisuus on suomenkielistä ainoastaan ihan peruskursseilla. Sen jälkeen vaatimuksena on hyvä englannin ymmärrys.

Tieteellisen tekstin kirjoittaminen on aika erilaista kuin joku äidinkielen ainekirjoitus tai jonkun kolumnin tai pakinan analysointi.