Pärjääkö yliopistossa, jos kirjoitti äidinkielestä B:n?

En ole käynyt koko lukiota, mutta varsin hyvin olen pärjännyt. T: ihan pian yhteiskuntatieteiden maisteri

Mä olin yliopistossa 1993-1998 ja tuona aikana mulla taisi olla kolme suomenkielistä oppikirjaa. Epäilen, että tilanne on nykyään vielä huonompi uton suhteen. Että sillä suomenkielen osaaamisella et tee juuri mitän, englanti on tärkeämpi.

Vierailija kirjoitti:

Mä olin yliopistossa 1993-1998 ja tuona aikana mulla taisi olla kolme suomenkielistä oppikirjaa. Epäilen, että tilanne on nykyään vielä huonompi uton suhteen. Että sillä suomenkielen osaaamisella et tee juuri mitän, englanti on tärkeämpi.

Mutta jos äidinkielen osaaminen on tasolla B, on hyvin epätodennäköistä, että henkilö osaisi englantiakaan riittävän hyvin. Äidinkielen koe kun ei mittaa yksinomaan suomen kielen teknistä osaamista (esim. oikeinkirjoitus), vaan luetun ymmärtämistä ja kykyä omaksua ja analysoida erilaisia tekstejä. Jos tätä kykyä ei ole edes äidinkielellä, ei sitä yleensä ole lainkaan.

Vierailija kirjoitti:

Mä sain E:n, mutta en pärjännyt.

Kirjoitin C:n ja pärjäsin. Äidinkieli oli todistuksessa 8. Reaaliaineet M tai L ja todistuksessa 9-10.

Jos olet yliopistoon asti päässyt niin todennäköisesti pärjäät ainaki jotenkin. Sun on tosin pakko alasta riippumatta viimestään heti just nyt alkaa opetella sekä luetun ymmärtämistä että sujuvaa tekstin tuottamista.

Jos olet kaksikielinen eli sulla on jokin toine kieli vahva ja osaat muita valtakieliä hyvin,  niin pärjäät varmaan. 

Itse olen ruotsinkielinen ja mulla oli äk:sta eli ruotsista vain C mutta 2. kotimaisesta eli suomesta L ja pitkästä enkusta M ja saksasta L joten pärjäsin ihan hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kandidaatin- ja maisterintutkielmassa täytyy osata kirjoittaa hyvin sidosteista ja hyvin argumentoitua tekstiä. Itse kirjoitin ylioppilaaksi 8 vuotta sitten ja sain E:n, vaikka en kuunnellut äidinkielen tunneilla yhtään (en siis tiedä onko kovin erilaisia tehtäviä ollut lähivuosina). Yliopistossa esseistä tuli nelosta ja vitosta, vaikka pilkkusäännöt ja yhdyssanat välillä itsellä aika hukassa. Mutta kuten yllä mainittu, niin varmasti riippuu paljon opiskeltavasta alasta. Lopputöissä toki tulisi osata tuottaa tieteellistä tekstiä, mutta siihenkin on oma kaavansa ja kirjoitustyylinsä.

C:n papereilla maisterivaiheessa ja keskiarvo yli 4. Oppiaineessa hyvin paljon tieteellistä kirjoittamista.

Yliopisto ei ole vaikea koulu.

Sen minkä taakseen jättää sen... ei mennyt yliopistossa putkeen, eikä läpi äidinkielen pakolliset. Pari maturiteettia kirjoittaessa ajatus jalostui. Pakko oli opetella, ja nykyään asiateksti on sujuvaa.

Minulla ainakin oli yliopistossa ihan tieteellisen kirjoittamisen kurssit gradun tekoa varten. Joka tapauksessa pääasia on, että osaat muodostaa järkevää asiatekstiä josta asiasi käy ilmi, ei sitä kielellistä ilmaisua hirveästi arvostella ennen kuin niissä lopputöissä sitten, ja sitä ennen ehdit harjoitella vielä monta vuotta. Uskoisin että pärjäät ihan hyvin, jos ymmärrät lukemasi ja osaat kirjoittaa edes kohtuullisen selkeästi että saat asiasi esitettyä. Eihän se kirjoitusten numero edes kerro koko totuutta äidinkielen taidostasi, se on vain yksi koe.

Yliopistossa sisään pääseminen on kaikista vaikein asia. Kun olet sisällä, ei sinun tarvitse osata oikeastaan mitään valmiiksi. Teoriassa siis jos jotenkin kaikesta Iin ottanut henkilö pääsisi vaikka lääkikseen niin hänkin kyllä valmistuisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olin yliopistossa 1993-1998 ja tuona aikana mulla taisi olla kolme suomenkielistä oppikirjaa. Epäilen, että tilanne on nykyään vielä huonompi uton suhteen. Että sillä suomenkielen osaaamisella et tee juuri mitän, englanti on tärkeämpi.

Mutta jos äidinkielen osaaminen on tasolla B, on hyvin epätodennäköistä, että henkilö osaisi englantiakaan riittävän hyvin. Äidinkielen koe kun ei mittaa yksinomaan suomen kielen teknistä osaamista (esim. oikeinkirjoitus), vaan luetun ymmärtämistä ja kykyä omaksua ja analysoida erilaisia tekstejä. Jos tätä kykyä ei ole edes äidinkielellä, ei sitä yleensä ole lainkaan.

Englannista kirjoitin L:n. Ap

Asiatekstejä osaan kirjoittaa vaikka äidinkielessä en koskaan pärjännyt. Kirjoitin B:n.

Lukion äikkä on nykyään aika erilaista kuin ennen. Joskus muinoin laudaturiin riitti, että omasta päästään sepitteli koherentin tekstin, jossa ei ollut virheitä. Nyt pitäisi osata eritellä ja tulkita erilaisia tekstejä. Se on ihan oma lajinsa. Voit itse asiassa olla ihan hyvä kirjoittaja, vaikka tuo tekstianalyysi ei niin sujuisikaan.

T. Äikänope

Hyvin pärjää. Itse kirjoitin just ja just C:n ja mulla ongelma on aina ollut sisältö teksteissä. En osaa käyttää kieltä hienosti, mutta analyyttinen teksti ja oikeinkirjoitus onnistuu. Hyvin hidasta kirjoittamiseni kyllä oli yliopistossa ja on edelleen.

Ei se äidinkielen koe nykyään mitään kovin tärkeää mittaa. Älä huolehdi.

Monet kurssit on nykyään englanniksi, joten olisin englannista enemmän huolissaan kuin suomesta. 

No pärjää!

Itselläni on "surkea" yo-todistus. En muista enää mitä kaikkea, mutta paras arvosana tais olla C... :D se oli ehkä äidinkieli :D

Yliopistossa pärjäsin hyvin.

Lukioaikana asuin omillani, ja rajoitin vuokrani työn teolla. En pitänyt esim mitään lukuloma ylppäreihin, olin vain kahta kauheemmin töissä. Ei mua kiinnostanut opiskella. Kunhan pääsin jotenkin lukiosta läpi, se riitti.

Lukion jälkeen vietin yhden välivuoden töitä, kunnon hanttihommia tehden Euroopassa, sit hain yliopistoon ja pääsin ekalla sisään. Opiskelumotivaatio oli ihan eri!

Kirjoitin äidinkielestä B:n ja valmistuin parhain arvosanoin. En satsannut lukiossa opintoihin yhtään. Lukion jälkeen voi kehittyä.

Itse opiskelen KTM pääaineena tietojärjestelmätiede. Kirjoitin b äikästä, mutta oon käyny yliopistolla jotain 20 op äidinkielen kursseja ja niistä ollut apua. Enemmän tarttee enkkua kaiken materiaalin ollessa enkkua, mutta esimeriksik itse kirjoitan gradun suomeksi.

Yliopistossa kyllä pärjää, jos on sosiaalinen.

Introverttinä paljon hankalampaa. Tiedän kokemuksesta.