Maailman arkisin näky
Tällainen suojasäinen talvi-iltapäivä, äiti ja lapsi kulkevat kadulla. Lapsella kurikset ja äiti kantaa toisessa kädessä s-marketin kauppakassia. Äiti on selvästi omissa ajatuksissaan, ei vihainen, mutta ei riemuissaankaan. Lapsi katselee hiekan sotkemaan nuoskalunta kävellessään. Sää on pilvinen, päivä torstai. Alkaa jo vähän hämärtää, mutta ei ole vielä ihan pimeä.
Keksittekö mitään vielä arkisempaa?
Kommentit (48)
Tuulilasinpyyhkijät ja ne vesinorot auton tuulilasissa. Vilkun naksutus.
Harmaa iltapäivä, loskainen keli ja pään yli lentävä yksinäinen varis.
Hieman muhjuinen metro-lehti ratikan istuimella.
Meillä oli ihana arki tänään, vanhemmat lapset ovat puoliksi omillaan, mutta tänään syötiin ruoka koko porukalla, siinä on mahti arki.
Tää ketju on arjen rakastajan unelmien täyttymys!! Lisää
Aamupuuron jakelu päiväkodissa. Oven suuhun tulee toinen toisensa jälkeen unissa ja vaisuja lapsia, jotka ovat vielä vähän tokkurassa ja jotkut hieman itkuisia. Tädit ovat kuitenkin ystävällisiä ja jaksavat puhua rauhallisesti ja hellästi.
AAAAARGHH miten ahdistava ketju!! Kamalaa :D
Aamulla kahvinkeittimen äänet, heräilevä lapsi ja eväitä tekevä mies.
Vanhukset istuvat penkeillä marketissa kassojen päädyssä. Valtaosalla on päällä harmaa takki. Mummoilla baskerit. Ryppyiset sormet puristavat nahkaista käsilaukkua.
Kassakoneen piippaus kun hinta luetaan tuotteesta. Kassamyyjä ilmoittaa hinnan ilottomalla äänellä.
Auto ajaa kotipihalle työpäivän jälkeen. On kylmää, märkää ja pimeää. Kauppakassien kanssa sisälle kellertävään valoon.
Puhtaat lakanat, suihkunpehmeä iho niitä vasten. Kosteat hiukset ja hammastahnan maku suussa. Yöpöydän lampun valokatkaisijaa kohti kurottaminen on viimeinen päivän töistä, enää ei tarvitse pinnistellä eikä venyä.
Ps. Tuli rauhallinen olo näistä! Niin osuvia ja... no, usein toistuvia ja siksi niin turvallisia. Kauniita.
Vaimo paskalla työpäivän jälkeen, kun ei kehtaa töissä käydä
[quote author="Vierailija" time="09.01.2015 klo 01:07"] Puhtaat lakanat, suihkunpehmeä iho niitä vasten. Kosteat hiukset ja hammastahnan maku suussa. Yöpöydän lampun valokatkaisijaa kohti kurottaminen on viimeinen päivän töistä, enää ei tarvitse pinnistellä eikä venyä.
Ps. Tuli rauhallinen olo näistä! Niin osuvia ja... no, usein toistuvia ja siksi niin turvallisia. Kauniita.
[/quote]
Äääääh tästä tuli niin lapsuus mieleen että pala nousi kurkkuun. Äidin vieressä nukutut yöt (vanhempani erosivat kun olin 7, nuorempi sisareni oli vasta 1 ja nukuttiin siis usein äidin suuressa parisängyssä) kun itse oli jo silmät kiinni. Ennen valon katkaisemista sanottiin Hyvää yötä ja sitten kurottaminen, katse, klik..
Nälkäisenä töiden jälkeen kotiin suoraan ruuanlaittoon, jonka jälkeen keittiön siivous ja astianpesukone päälle. Vihdoinkin pääsee istumaan ja huokaisemaan sohvalle, astianpesukoneen hiljainen hyrskytys ja emmerdale alkaa.
Aamulla tukka pöyhössä ja puuvillainen paituli päällä istun keittiön tuolilla ja lisään puoliksi kuivunutta ripsaria. Ulkona on vielä pimeää ja mies kömpii makuuhuoneesta unisena, reilua varttia mua myöhemmin.
Pitkän ja tylsän koulupäivän jälkeen pyöräilen sohjossa ja räntäsateessa kotiin. En jaksa hakea postia, mainoksia siellä kuitenkin vaan on niinkuin aina. Päästyäni keittiöön huokaisen. Taas pitäisi tiskata ja viedä roskat. Heitän mikroon eilisen pizzan palan ja juoksen vessaan. Hirveä kusihätä, koulussa ei ikinä viitsi käydä vessassa niissä hemmetin karsinoissa. Vaihdan äkkiä farkut lökäreihin ja vetäydyn kuoreeni internetin ihmeelliseen maailmaan, pizzaa mutustaen.
Käteni kurottamassa kohti herätyskellon torkku-painiketta.
Upp!