Lue keskustelun säännöt.
Miten te, jotka ette juo alkoholia, kestätte asian ihmettelyä?
30.10.2021 |
Itse en juo, koska vihaan krapulaa, enkä halua esiintyä seuraavana aamuna lasteni edessä krapulaisena. Se ihmettelyn määrä jonka saan osakseni, varsinkin näin pikkujoulujen alla, on käsittämätön. Jos siitä ihmettelystä vielä jotenkin selviää, niin en millään meinaa kestää sitä jatkuvaa juomisesta puhumista ja ihme viinien vertailua työpaikan kahvipöydässä. Ei voi edes ruoanlaitosta keskustella työkavereiden kanssa kun se kääntyy heti siihen, mikä viini sen ruuan kanssa sopii. Perjantaisin kestoaihe on se, mikä viinipullo haetaan alkosta. Jotenkin mielestäni nämä viininlipittäjät vielä jopa pitävät itseään hieman parempina ihmisinä. Keskustellaan tärkeänä miten tykätään niin kalliista viinistä ja siitä rypälelajikkeesta jne.
Miten te muut alkoholittomat jaksatte tätä? Vaihdatteko aihetta vai poistutteko paikalta vai mitä?
Kommentit (50)
Olen 46v. En oo koskaan juonut usein. Enkä paljon. Mun läheiset on ihan samalla tavalla eläviä. Ei sitä ihmetellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukaan ei ole koskaan ihmetellyt, kun niiden aika menee ihmetellessä miksi mulla ei ole televisiota eikä älypuhelinta.
pyrin ghostaamaan ne ihmiset elämästäni. Jos en voi sitä tehdä - esim. työkaverit, liityn mukaan ihmettelemään omaa alkoholittomuuttani (se on ikäänkuin keskarin näyttämisen ja "oletko idari" kysymyksen välimuoto ja tarkoitettu sille ihmettelijälle) tyyliin "niin, mikähän ihem siinä on, onpa tosiaan kummallista, who knows!" tai sillä lailla ärsyttävän empaattisella äänellä: "niin, voi että! juu-u!"
Niin minunkin läheiset elävät kanssani samalla tavalla, mutta töissä tätä elämäntapaa saa selittää. Vai onko hoitoalalla vaan poikkeuksellisen viiniinpäin meneviä työntekijöitä.
Ap
Mulla oli elämässä joskus semmoinen melkein 10 vuoden jakso, etten juurikaan juonut. Kuljin porukan mukana, kuuntelin, olin kuskina, huolehdin ihmiset kotiin. Kukaan ei ihmetellyt, miksi en juo. Oli ihan mielenkiintoinen kausi elämässäni
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulin että tarkoitat elämän ihmettelyä selvin päin.
Olen ollut yli kymmenen vuotta raittiina eikä minun ole kertaakaan tarvinnut selitellä päätöstäni kenellekään, jokainen minut tunteva kyllä tietää juopottelutaustani. Ilmeisesti minulla on erilaiset seurapiirit, tietääkseni kukaan tuttuni ei juo ruuan kanssa viiniä, korkeintaan ehkä potikoiden ja soosin kanssa kaljaa ja ruokaryypyksi kossua pullon suusta, eipä niissä ole paljoakaan keskusteltavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole niin mielenkiintoinen, että juomattomuuteni ketään kiinostaisi.
En minä jaksaisi siinä istua kuuntelemassa, joisin kahvini vaikka työpöydän äärellä ennemmin. Omaa juomattomuuttani on ihmetelty ja jopa yritetty yllyttää juomaan mutta olankohautuksella minä ne ihmettelyt ohitan. Kun ei vaan kertakaikkiaan kiinnosta sellainen , ei ole ikinä kiinnostanutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen yrittänyt kääntää asian positiiviseksi lupautumalla kuskiksi pikkujouluihin. Mutta kun olen ollut aina kuskina vuodesta toiseen, niin alkaa tulla painostusta ”olis kiva kun sääkin joskus joisit” ”millanen sä oot kännissä” ”voidaan mennä taksillakin kotiin, joisit nyt tän kerran edes” blaa blaa
Ap
Käännän puheenaiheen nopeasti voimakristalleihin ja chakra-voimiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kommentoin aina että terveyssyistä, ei ole tullut ihmettelyä.
En ole koskaan törmännyt apn kuvaileminen tilanteisiin työpaikoillani. Olen kyllä ollut miesvaltaisilla aloilla töissä. Ja osassa työpaikkoja on puolet porukasta ollut L+ ja silloin pikkujouluissamme ei juuri kukaan juonut alkoholia. Syötiin todella hyvin. Ajeltiin moottorikelkoilla jne. Osalla oli omia juomia pullo tai pari esim olutta saunaan mutta ketään ei oikeasti kiinnostanut juoko joku vai ei.
En ole koskaan kuullut työpaikalla keskustelua viineistä. Korkeintaan on puhuttu halvoista viinoista. Mutta ei alkoholi tai sen juominen tai juomattomuus varsinkaan ole muita kiinnostanut. Joissakin työporukan reissuissa on tuotu pöytään ruuan kanssa kaikille alkoholia, koskaan ei vieruskaverit valittaneet vaikka vaihtelin meidän laseja huomaamattomasti niin että itse en juonut lainkaan ja vieressä oleva joi siis minunkin alkoholiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työpaikoilla ei ole tullut tollasta tilannetta vastaan ja kukaan kavereista ei oo mikään alkkis, jolle toisen juomattomuus olisi ongelma. Illanistujaisissa on aina muutama autolla (eli selvinpäin), eikä ketään haittaa.
Suomessa on sairas alkoholikulttuuri. Umpihumalaan juominen tuntuu olevan hauskinta. Eikö pitäisi ihmetellä miksi joku juo alkoholia, jota kukaan ei tarvitse ja maksaa maltaita. Yksi entinen ystäväni sanoi, että on juonut ainakin kahden kivitalon verran . Onko siinä mitään järkeä. Raitis elämä on parasta.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on sairas alkoholikulttuuri. Umpihumalaan juominen tuntuu olevan hauskinta. Eikö pitäisi ihmetellä miksi joku juo alkoholia, jota kukaan ei tarvitse ja maksaa maltaita. Yksi entinen ystäväni sanoi, että on juonut ainakin kahden kivitalon verran . Onko siinä mitään järkeä. Raitis elämä on parasta.
Ei välttämättä edes humalaan asti juominen, mutta se jatkuva viinin maistelu on niin muotia nykyään. Oudointa on, että ihan päivätyössä käyvät tyypit kertovat ottavansa viiniä jopa ihan arki-iltana. Tätä ei kukaan kyseenalaista. Se on pelkästään hienoa ja muodikasta. Mutta annas olla kun et juo ollenkaan. SITÄ saat selitellä mennen tullen. Sairas kulttuuri.
En viitsi lukea aloitusta, mutta juon vain esim. tervetuliaismaljan vieraisilla ja siitäkin yleensä vain puolet. Tämä tekee noin neljä kertaa vuodessa. Jouluna saatan ottaa lasin viiniä. Eikä kukaan ole ihmetellyt koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on sairas alkoholikulttuuri. Umpihumalaan juominen tuntuu olevan hauskinta. Eikö pitäisi ihmetellä miksi joku juo alkoholia, jota kukaan ei tarvitse ja maksaa maltaita. Yksi entinen ystäväni sanoi, että on juonut ainakin kahden kivitalon verran . Onko siinä mitään järkeä. Raitis elämä on parasta.
Ei välttämättä edes humalaan asti juominen, mutta se jatkuva viinin maistelu on niin muotia nykyään. Oudointa on, että ihan päivätyössä käyvät tyypit kertovat ottavansa viiniä jopa ihan arki-iltana. Tätä ei kukaan kyseenalaista. Se on pelkästään hienoa ja muodikasta. Mutta annas olla kun et juo ollenkaan. SITÄ saat selitellä mennen tullen. Sairas kulttuuri.
Juuri tämä. Juomaton ihminen Suomessa on kummajainen, joka joutuu aina perustelemaan, miksi ei juo. Ja sitten kun oikein mikään selitys ei kelpaa, kyseleminen jatkuu aina vaan. Sitten mietin, mikä voisi olla hyväksyttävä syy, kun asiaa aina vatvottiin. Viimein keksin kaikille kelpaavan selityksen. Sanoin, että uskontoni kieltää alkoholin. Se viimein kelpasi kyselijöille ja luultavasti sana kiiri pitemmällekkin, kun siitä asiasta ei enää kyselty. Löytyi aihe, tabu, mihin kukaan ei koske.
Raitis ihminen joutuu valehtelemaan syyn juomattomuudelleen, mutta juopolta ei kukaan kysy, miksi hän juo. Tämä on ihmeellinen alkoholin ympärille kietoutuva yhteiskunta.
Juomattomuuteni on niin varmalla perustalla, että kestän ihmettelyn. En sitä millään tavalla toitota, totean asian vain jos juomista tarjotaan tai asiaa erikseen kysytään. Asiaa sitä paitsi ihmetellään lähinnä tilanteissa, joissa muut juovat, ja yleensä olen jo lähtenyt kotiin jatkamaan illanviettoa siinä vaiheessa, kun muut alkavat päihtyä.
Ei ole kukaan ihmetellyt.