Mies, millaiseksi haluaisit tuntea olosi naisen seurassa?
Itse haluan tuntea oloni miehen seurassa turvalliseksi, rennoksi ja rauhalliseksi.
Ihanaa jos mies saa minulle olon, että olen hauskaa seuraa, että minua kuunnellaan ja arvostetaan. Kivaa jos tunnen oloni myös "halutuksi", sellaiseksi että olen kerta kaikkiaan ihana ja söpö ja mies tekisi vuokseni mitä vaan.
Mutta mites miehet?
Toivotteko samaa vai jotain muutakin? :)
Saako joku sinut tuntemaan olosi hyväksi ja miten?
Kommentit (280)
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ollut tasainen suhde ja mies on kohdellut mua viime vuodet kuin kuningatarta. Eli, voin sanoa saavani suhteessa kaiken mitä haluan; rakkautta, hellyyttä, tukea, ystävyyden, seksiä...jne. Mies on muutenkin mallikelpoinnen aviomies ja hyvä isä lapsille. Mutta en halua enää miestäni, koska törmäsin työpaikalla komeaan ulkkarityöntekijään. Se alkoi ensin eräällä työmatkalla ja on sitten jatkunut niin, että tapaillaan viikollakin, kun käyn "omilla asioillani" tai "olen vähän pidempään töissä". Mies ei epäile mitään.
Voihan trolli. Yritä paremmin. Tää ei mee läpi.
Seksuaalisesti halutuksi. Kuulostaa ehkä typerältä, mutta niin se on. Se sitten pitää sisällään myös muun arvostuksen tai tuntuu siltä, että nainen haluaa olla mun kanssa ja arvostaa mua ja että mussa on jotain hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen jo sen ikäinen että tiedän (ja kantapään kautta valitettavasti oppinut) miesten kaipaavan arvostusta ja sitä että nainen tarvitsee häntä.
Mutta eikö ole niin, että arvostus /kunnioitus ANSAITAAN.
Näin miehenä arvostus on tärkeää itsellenikin, mutta on selvää, että arvostus ansaitaan. Se mitä miehet tuolla tarkoittavat on, että he eivät halua epäarvostusta: halveksuntaa, naljailua, jatkuvaa kritisointia kaikesta miten hän tekee asiat. Eli itse asiassa he haluavat ihan vain kunnioitusta, joka sekin oikeastaan tarkoittaa vain, että ei epäkunnioita.
Kuvailemasi mies kuulostaa joko siltä, että hän ei ollut kovin tasokas harrastuksistaan päätellen, tai sitten jos oli realistinen pelko pettämisestä ja sinä et kiinnostanut häntä, hän oli liiankin tasokas.
AP:n kysymykseen vastaus (ja tä
No aiheestakin. Mutta voisko asian nostaa pöydälle, ennen eroa? Jos toinen ei tiedosta, että koet sanomiset arvosteluna.
Toisilla ihmisillä on tapana arvostella asioita esittämällä ne kysymyksinä. Toiset taas kokevat kysymykset arvosteluna. Olen huomannut tämän monien ihmisten kohdalla ja aiheesta olemme puhuneetkin ystävien kesken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sellainen, että ei ole konflikteja eikä mäkätystä vaan rauhaa.
Tämä. Mikä siinä on että asioita ja ongelmia ei voi kotiseinien sisällä keskustella rauhallisen aikuismaisesti, vaan taannutaan esiteinimäiseen ilmaisuun?
Normaali käytös onnistuu ulkomaailmassa mutta puolisolle kiukutellaan kuin isälle lapsuuskodissa. Voisiko joku tunnekiihdyttelijä selittää mikä tämmöisessä on tavoitteenaja mihin hyvään ajattelitte tämän johtavan?
Mulla on pitkäaikainen ystävä. Olemme tunteneet lapsuudesta alkaen. Hänellä oli maailman ihanin mummi. Ihmettelin aina, kun puhui niin kiukuttelevaan sävyyn mummilleen.
Nyt aikuisina tuli välirikko, kun väsyin siihen arvosteluun ja loputtomaan riidanhaluun, jota ei mitenkään saanut poikki. Hän kuitenkin piti minua parhaana kaverinaan.
Nyt olemme taas alkaneet jutella ja hän on erittäin korrekti aina. Mutta olen jutellut myös hänen exmiehen kanssa ja toisen läheisen. Kävi ilmi, että tämä (siis oikeasti älykäs ja koulutettu) ihminen kohtelee meitä kaikkia yhtä huonosti. Ja kaikki luulevat olevansa ainoita, jotka tätä kohtelua saa. Yleisesti seurassa on hauska, nokkela ja äärimmäisen kohtelias.
Oma ajatus on, että jotkut vaan purkavat jotain pahaa oloa niille lähimmilleen. Tietenkin se on väärin. Mutta luulenpa, etteivät aina sitä itsekään tiedosta. Eivät näe omaa osuuttaan, vaan projisoivat sen oman huonon olon siihen tuttuun ja turvalliseen.
Monessa vastauksessa on mukana halu tulla tarvituksi. Miten sen parhaiten ilmaisisi niin ettei anna vaikutelmaa köynnöskasvista tai pikkutytöstä tai hyväksikäyttäjästä?
Meitä kasvatetaan pärjäämään itse, mutta olisihan se suloista oikeasti jos saisi tarvita miestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei välttämättä parane vaihtamalla. Mitä olen jutellut muiden miesten kanssa kokemuksista niin aika samansuuntaisia heilläkin. Meillä tuutataan jatkuvasti mediassa kapeaa kuvaa siitä, millainen mies on hyvä (esim. 50 shades of grey) ja toisaalta sitten kerrotaan, että mieluummin kohtaa karhun kun toisen miehen. Tarpeeksi, kun noille altistuu niin eipä ihme, että tavismies on muuttunut julkisessa puheessa eräänlaiseksi ali-ihmiseksi."
Kuulosta siltä, että ootte aika hukassa omassa elämässänne. Yritättekö koskaan puhua tästä niiden naistenne kanssa? Selvittää, miksi teille huudetaan tai nalkutetaan? Mielestäni kannattais yrittää sitä puhumista, vaikka ulkopuolisen avulla. Jos ei auta, elää sit vaikka yksin.
Ei naiset ole yleisesti ilkeitä ilkeyttään. Heillä todennäköisesti joku oma näkemys tilanteeseen.
Kysyit, että mistä syyst
Mitä onneton ihminen sanoo ja miksi sanoo, ovat kaksi eri asiaa. Jostain syystä vaimosi haluaa olla ilkeä. Miksi, on sit toinen asia. Sitä pitäisi kysyä häneltä.
Vierailija kirjoitti:
Seksuaalisesti halutuksi. Kuulostaa ehkä typerältä, mutta niin se on. Se sitten pitää sisällään myös muun arvostuksen tai tuntuu siltä, että nainen haluaa olla mun kanssa ja arvostaa mua ja että mussa on jotain hyvää.
Joku jossain aikoinaan analysoi miesten ja naisten eroa. Kun miehet saavat seksiä, muuttuvat he muutenkin välittäviksi ja lämpimiksi. Kun nainen kokee olevansa pidetty ja hänestä välitetään, haluaa hän seksiä.
Toisaalla sanottiin, et mies voi puhua seksin jälkeen, naisen pitää saada puhua ennen seksiä.
En tiedä, kuin yleistä tämä on, mut jos pitää paikkansa, ei oikein kohtaa nää.
Vierailija kirjoitti:
Monessa vastauksessa on mukana halu tulla tarvituksi. Miten sen parhaiten ilmaisisi niin ettei anna vaikutelmaa köynnöskasvista tai pikkutytöstä tai hyväksikäyttäjästä?
Meitä kasvatetaan pärjäämään itse, mutta olisihan se suloista oikeasti jos saisi tarvita miestä.
No sanopa se! Tämä on hyvä kysymys. Toisessa ketjussa tätä käytiin läpi. Naiset selitti, että pärjäävät kyllä elämässä ilman miestä, mutta valitsevat olla sen tietyn miehen kanssa. Miehiä tämä ärsytti ja yrittivät väkisin kääntää tämän rahanhimoksi ym. motiiviksi. Siinä puhuttiin selkeästi eri asioista, eivätkä näkemykset kohdanneet millään tasolla.
Itse ajattelen, et jonkinasteinen henkinen riippuvuus on positiivinen asia. Et todella kaipaa sen toisen mielipidettä, hyväksyntää tai sitä vaan, et saa kertoa sille tietylle toiselle jonkun tärkeän asian.
Mut tähän olisi hyvä kuulla myös miesten näkemyksiä.
Joskus olisi kiva saada illuusio siitä, että olen rakastettu ihan vain siksi että olen juuri minä. Mutta eihän nainen toimi sillä tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Konkreettisia juttuja, mitkä saisi miehen kokemaan olon arvostetuksi.
- kysyttäisiin joskus, mitä kuuluu
- ei lytätä harrastuksia ja kiinnostuksenkohteita
- ei kommentoitaisi ulkonäöstä ja vertailtaisi muihin, jokainen mies ei voi olla Brad Pitt.
- muistettaisiin syntymäpäivänä jollakin, joka olisi itsestä mukavaa. Vaikkapa kirja tai yhteinen illallinen kotona olisivat mukavia.
- anna lupa siihen, että miehelläkin saa olla tunteita, jos esimerkiksi omainen menehtyy. Älä hauku silloin vässykäksi.
Eiköhän nuo ole ihan perusoletuksia!
No ei ole monessakaan parisuhteessa. Ja kuunteleppa vaikka joskus sivukorvalla miten naiset puhuvat keskenään kumppaneistaan. Suurinpiirtein kilpaillaan, kenellä on omasta mielestään huonoin.
Vierailija kirjoitti:
Joskus olisi kiva saada illuusio siitä, että olen rakastettu ihan vain siksi että olen juuri minä. Mutta eihän nainen toimi sillä tavalla.
Yhden riidan yhteydessä nainen sanoi, että olen aina ollut B-vaihtoehto mutta on jäänyt yhteen kun ei ole parempaakaan saanut. En mahda olla ainoa ja onhan tässä ketjussa moni muukin kertonut samaa.
Vierailija kirjoitti:
Joskus olisi kiva saada illuusio siitä, että olen rakastettu ihan vain siksi että olen juuri minä. Mutta eihän nainen toimi sillä tavalla.
Tuota naisetkin toivovat, mutta turhaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus olisi kiva saada illuusio siitä, että olen rakastettu ihan vain siksi että olen juuri minä. Mutta eihän nainen toimi sillä tavalla.
Tuota naisetkin toivovat, mutta turhaan.
Sepä siinä kun miehet haaveilevat siitä, että oma nainen rakastaisi ja naiset siitä, että joku työpaikan komistus rakastaisi.
Ohis
En tiedä onko muut törmänneet tähän mutta aika usein asia on niin, että siinä kohtaa kun mies itkee hän muuttuu feminiiniseksi ja nainen menettää kunnioituksensa.
Vierailija kirjoitti:
Monessa vastauksessa on mukana halu tulla tarvituksi. Miten sen parhaiten ilmaisisi niin ettei anna vaikutelmaa köynnöskasvista tai pikkutytöstä tai hyväksikäyttäjästä?
Meitä kasvatetaan pärjäämään itse, mutta olisihan se suloista oikeasti jos saisi tarvita miestä.
Helppo ymmärtää tuo toive, itsekin naisena haluan suhteessa tuntea itseni tarvituksi. En halua kokea että olen pelkkä ylimääräinen rasite vaan minulla on tärkeä paikka miehen elämässä. Mitä nyt tulee mieleen, kai sitä voisi ilmaista niin että asettaa toisen etusijalle ja tekee hänelle aina aikaa, jakaa hänen kanssaan vaikeitakin asioita ja tukeutuu häneen. Nämä ovat asioita jotka saavat ainakin minut kokemaan, että toinen tarvitsee minua. Tietenkään en voi miesten puolesta puhua mutta olettaisin että jotakin samankaltaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Konkreettisia juttuja, mitkä saisi miehen kokemaan olon arvostetuksi.
- kysyttäisiin joskus, mitä kuuluu
- ei lytätä harrastuksia ja kiinnostuksenkohteita
- ei kommentoitaisi ulkonäöstä ja vertailtaisi muihin, jokainen mies ei voi olla Brad Pitt.
- muistettaisiin syntymäpäivänä jollakin, joka olisi itsestä mukavaa. Vaikkapa kirja tai yhteinen illallinen kotona olisivat mukavia.
- anna lupa siihen, että miehelläkin saa olla tunteita, jos esimerkiksi omainen menehtyy. Älä hauku silloin vässykäksi.
Eiköhän nuo ole ihan perusoletuksia!
No ei ole monessakaan parisuhteessa. Ja kuunteleppa vaikka joskus sivukorvalla miten naiset puhuvat keskenään kumppaneistaan. Suurinpiirtein kilpaillaan, kenellä on omasta mielestään huonoin.
No olen nainen ja tunnen paljon parisuhteessa eläviä. He, jotka ovat puolisoitaan haukkuneet, ovat myös eronneet. Eivät olleet siis onnellisia. Me jotka emme hauku, emme ole myöskään eronneet. Mut meillä asioista myös puhuteen. Täällä meidän kesken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Konkreettisia juttuja, mitkä saisi miehen kokemaan olon arvostetuksi.
- kysyttäisiin joskus, mitä kuuluu
- ei lytätä harrastuksia ja kiinnostuksenkohteita
- ei kommentoitaisi ulkonäöstä ja vertailtaisi muihin, jokainen mies ei voi olla Brad Pitt.
- muistettaisiin syntymäpäivänä jollakin, joka olisi itsestä mukavaa. Vaikkapa kirja tai yhteinen illallinen kotona olisivat mukavia.
- anna lupa siihen, että miehelläkin saa olla tunteita, jos esimerkiksi omainen menehtyy. Älä hauku silloin vässykäksi.
Eiköhän nuo ole ihan perusoletuksia!
No ei ole monessakaan parisuhteessa. Ja kuunteleppa vaikka joskus sivukorvalla miten naiset puhuvat keskenään kumppaneistaan. Suurinpiirtein kilpaillaan, kenellä on omasta m
Itse sanoisin naisena, että on syitä me naiset emme arvosta miehiä. Jokainen mies on potentiaalinen r####ja ja toisaalta jos katsoo maailmanhistoriaa ja kaikkia asioita mitä miehet ovat tehneet niin kuka sen jälkeen vielä arvostaa miehiä. Monesti se puoliso on juuri se todennäköisin pahoinpitelijä
Vierailija kirjoitti:
Seksuaalisesti halutuksi. Kuulostaa ehkä typerältä, mutta niin se on. Se sitten pitää sisällään myös muun arvostuksen tai tuntuu siltä, että nainen haluaa olla mun kanssa ja arvostaa mua ja että mussa on jotain hyvää.
Tän tavallaan ymmärrän. Mut samaan aikaan mietityttää, kuinka kauan kannattelee sitten, jos tulee vaikeita aikoja. Jos nainen vaikka sairastuu tai loukkaantuu. Kuinka kauan sit haluamista jaksaa mies odottaa. Vai rakentuuko se luja pohja sille, et alkuun ainakin on sitä haluamista?
Räjähtävän energiseksi. Täynnä tarmoa.
Jät824ä se, sika.