Kaverin käytös matkalla
Olin ystäväni kanssa etelänmatkalla. Unohdin kivan villatakkini yhteen kauppaan. Hotellilla huomasin sen, ehdotin ystävälleni joka on hyvä kielissä. Kun itse olen huono, että lähdemme etsimään kauppaa, kun en ollut varma mikä se oli ja hän kysyisi villatakkia. Ystäväni kieltäytyi ja sanoi ettei muista missä kauppa on. Olisin viimeisenä päivänä tarvinut 40e lainaksi. Lupasin maksaa heti suomessa takaisin, ystävä ei lainannut vaikka hänellä oli reilusti rahaa. Jotenkin jäi pahamieli.
Kommentit (71)
Aika inhottava kaveri, mutta jos sä sössit asioitasi aina, niin voi olla kyllästynyt aina auttamaan.
[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 11:51"]
Pyyhitkö sinä rahalla perseesi?!
[/quote]
Myös ehdoton ei rahan lainaamiselle! Enkä myöskään lähtisi toikkaroimaan, jos ei olisi varmaa tietoa mihin mennä. Varsinkaan yhden villatakin takia.
Villatakkiasia. Itsekin tekisin todennäköisesti noin, olen ujo enkä todella haluaisi kulkea kaupasta toiseen kyselemässä vieraalla kielellä jotain villatakkia. Se vaan olisi minulle ihan julmetun ahdistavaa ja pelottavaa, siksi voisin kertoa hätävalheen välttääkseni homman.
Rahaa kenelläkään ei ole mitään velvollisuutta toiselle lainata, eikä siitä voi ketään moittia jos ei lainaa. Osalla on ihan periaate, ettei lainaa kellekään.
No noin kirjoitettuna ystäväsi kuulostaa mulkulta, mutta tarinassa on aina toki kaksi puolta.. mites sulla yhtäkkiä rahat loppu?
Kuulostaa minäminä-tyypiltä,siis kaverisi. Mutta asiat eivät ole aina niin mustavalkoisia kun annetaan ymmärtää. Kauanko olitte jo shoppailleer? Ehkä ystävälläsi sattui jo kävely jalkoihin..
[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 11:52"]
Itsekäs ja kylmä kaveri
[/quote]
Apkö ei sitten ole itsekäs?! Kaverin olisi pitänyt kiertää kauppoja nolaamassa itseään sököttämällä jostain unohtuneesta villatakista.
Ja jokainen huolehtikoon omista raha asioistaan. Mihin ap olisi rahaa tarvinnut. Ihquun villatakkiin?! Ehkä lainalle ei ollut pakottavaa tarvetta?!
Eihän se noloa ole jos kysyy unohtuiko tänne villatakki. Eiköhän sitä paljo nolompaakin ole.
[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 11:59"]
Eihän se noloa ole jos kysyy unohtuiko tänne villatakki. Eiköhän sitä paljo nolompaakin ole.
[/quote]
Ihmiset on tässä asiassa tosi erilaisia. Osan on vaikea varsinkin vieraalla kielellä puhua kellekään mitään, saati tuollaista vähän erikoisempaa asiaa. Tuotteen hintaa voi juuri ja juuri uskaltaa kysyä, unohtunutta villatakkia, jos vielä ei ole edes tiedossa tarkkaan mihin liikkeeseen se mahdollisesti jäi, välttämättä ei.
Aika lujaa menee, jos ei uskalla etsiä unohtunutta villatakkia. :D Ehkä se vahvistaisi itsetuntoa, kun tekisi näin rohkean liikkeen joskus elämässään?
Yhteisellä matkalla ihminen näyttää todellisen luonteensa.
Mutta voin kuvitella, että kaverisi ehkä väsyi siihen, että on joutunut toimimaan tulkkina ja ehkä opastamaan ja auttamaan sinua. On tosi raskasta koko loman ajan "auttaa" kaveria, lomaa se on hänellekin.
Matkalla tarvitaan rohkeutta ja itsevarmuutta, muuten ei pärjää. Jos on ihan kielitaidoton, olisi ehkä viisainta matkailla ihan kotimaassa.
Enkä kirjoita tätä yhtään halveksien, vaan ihan kokemuksesta. Ulkomailla on vaan uskallettava pärjätä itsenäisesti. Ehkä tuo rahan lainaaminen kuului tähän samaan asiaan. Matkalle on vaan varattava rahaa, mielellään yli suunnitellun budjetin. Vähintään satanen per päivä. Jos rahoja ei oltu varastettu, osoittaa se sinultakin tietynlaista suunnittelemattomuutta, ettet varannut rahaa tarpeeksi.
Seuraavaa ulkomaanmatkaa varten mene iloisena enkun kurssille, kehitä sanavarastoa. Ja käy jossain "helpossa" maassa, vaikka Espanjan suomalais-alueella ja harjoittele matkustamista. Ja käytä ulkomailla sanakirjaa.
Kyllä osaan yhtään kieliä. Ja jos ystävä siihen väsyy että toista vähä jelppaa. Ni huh. Hän vain oli se kielitaitoisempi. Taidan itse olla liian avulias ja kiltti usein.
[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 12:06"]
Aika lujaa menee, jos ei uskalla etsiä unohtunutta villatakkia. :D Ehkä se vahvistaisi itsetuntoa, kun tekisi näin rohkean liikkeen joskus elämässään?
[/quote]
Mä esimerkiksi joudun töissäni jatkuvasti puhumaan englantia ja sosiaalisten tilanteiden peloistani huolimatta soittamaan ihmisille, johtamaan palavereja jne. Mutta ei tämä parinkymmenn vuoden kokemus näistä hommista ole yhtään vähemmän ahdistavaksi tehnyt vaikka tuollaista villatakin kysymistä tai tien kysymistä jonnekin. Ihan äärimmäisen pakon edessä pystyn sen tekemään, mutta siihen liittyvän ahdistuksen takia jätän mielellään kysymättä, jos ei ole täysin pakko.
Oli muuten todella rasittavaa matkustaa kaverin kanssa jolta ei enkku oikein luistanut. Joutui koko ajan kulkemaan melkeen käsi kädessä kun kaikki piti suomentaa ja keskustelut paikallisten kanssa piti tulkata. Eräänä iltana mentiin baariin istuskelemaan ja siihen tuli pari miestä juttelemaan. Minä sitten kohteliaisuudesta juttelin niiden kanssa hetken ja kaverini suuttui, koska kuulemma puhuimme englantia niin nopeasti ettei hän ymmärtänyt tai ehtinyt osallistua keskusteluun :D milläs osallistuu kun sanavarasto on tasoa "helou, tänk jyy, jes pliis"
No kyllä muakin vituttais, jos pitäis lomaa tärvätä siihen että kävellään shoppailukierros uudelleen kyselemässä jonkun villatakin perään. Jos tarvitset tuohonkin apua, niin kaveri on ilmeisesti hoitanut kaiken muunkin kommunikoinnin matkalla. Ja tosiaan, rahoistaan huolehtikoon kaikki itse.
Matkalle täytyy varata tarpeeksi rahaa. Mieluummin kuljen yksin niin ei tarvi ottaa toista huomioon. Saatan herätä jo 7.00 ja vaatteet päälle ja ehkä kampaan hiukset ja syömään jos aamupalaa on hotellissa. Mikäli toinen mukana niin siinä menee aikaa milloin valmis aamupalalle. Saatan syödä seuraavan kerran 14 jälkeen ja toinen haluaa syödä esim 12. Toinen haluaa maata biitsillä tunteja ja itselle riittää parisen tuntia jne.
Kyllä sitä voi matkustella kauemmaskin vaikka ei niin kieliä osaa. Jos kumppani tai kaveri osaa. Tiedän miehen joka ei osanut kieliä ja matkusti maailman ympäri.
[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 12:12"]
[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 12:06"]
Aika lujaa menee, jos ei uskalla etsiä unohtunutta villatakkia. :D Ehkä se vahvistaisi itsetuntoa, kun tekisi näin rohkean liikkeen joskus elämässään?
[/quote]
Mä esimerkiksi joudun töissäni jatkuvasti puhumaan englantia ja sosiaalisten tilanteiden peloistani huolimatta soittamaan ihmisille, johtamaan palavereja jne. Mutta ei tämä parinkymmenn vuoden kokemus näistä hommista ole yhtään vähemmän ahdistavaksi tehnyt vaikka tuollaista villatakin kysymistä tai tien kysymistä jonnekin. Ihan äärimmäisen pakon edessä pystyn sen tekemään, mutta siihen liittyvän ahdistuksen takia jätän mielellään kysymättä, jos ei ole täysin pakko.
[/quote]
Minäkin joudun työni takia soittamaan ihmisille ja puhumaan englantia, joudun esittelemään työni tuloksia konferensseissa englanniksi jne. Kyllä ne tilanteet kauhistuttavat minuakin, vaikka takana on jo 10 vuotta tätä samaa. Sen sijaan se, että käyn kysymässä unohtuneen villatakin perään on ihan eria asia, mikä siinä pelottaa? Suhtaudutko itse jotenkin nuivasti ihmisiin, jotka kysyvät, jäikö joku pipo tai hanskat tänne, kun täällä äsken kävin? Itseaiheutettua ahdistusta.
[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 12:12"]
[quote author="Vierailija" time="07.01.2015 klo 12:06"]
Aika lujaa menee, jos ei uskalla etsiä unohtunutta villatakkia. :D Ehkä se vahvistaisi itsetuntoa, kun tekisi näin rohkean liikkeen joskus elämässään?
[/quote]
Mä esimerkiksi joudun töissäni jatkuvasti puhumaan englantia ja sosiaalisten tilanteiden peloistani huolimatta soittamaan ihmisille, johtamaan palavereja jne. Mutta ei tämä parinkymmenn vuoden kokemus näistä hommista ole yhtään vähemmän ahdistavaksi tehnyt vaikka tuollaista villatakin kysymistä tai tien kysymistä jonnekin. Ihan äärimmäisen pakon edessä pystyn sen tekemään, mutta siihen liittyvän ahdistuksen takia jätän mielellään kysymättä, jos ei ole täysin pakko.
[/quote] mulla katosi eräällä kentällä matkalaukku ja jouduin menemään lentokentälle kaksi kertaa kysymään, ei ahdistanut. Ainoastaan se että sitä matkalaukkua ei löytynyt.
Pyyhitkö sinä rahalla perseesi?!