Miksi perheenäidit uhriutuvat siitä, että kaikki on heidän vastuullaan?

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 02:19"]

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 02:12"]

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 21:27"]

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 19:57"][quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 19:49"] Mun eksä ei suostunut ottamaan mitään vastuuta vaan halus et minä kannan kaiken vastuun. Siksi se onkin nyt ex. [/quote] Kekustelitteko vastuunkannosta? Vai eikö hän osannut keskustellakaan? -ap [/quote] Yritin keskustella, mutta ei se mitään muuttanut. Eksän mielestä naisen vastuulle kuului lastenhoito 24/7, kodinhoito, kaupassa käynti, ruokahuolto SEKÄ rahan tuominen talouteen. Toki eksäkin kävi töissä, mutta hänen mielestään hänen palkkansa kuului vain hänelle itselleen. Eksällä oli aina viimeisimmän muodin mukaiset vaatteet ja matkusteli ulkomailla (mm. kaukoidässä ja afrikassa) 4-5 kertaa vuodessa. Yhden kerran lähti 3 kuukauden reissulle ilmoittamatta etukäteen, vain kaksi viikkoa ennen lapsemme laskettua aikaa. Minun vastuulleni jäi hoitopaikan etsiminen esikoiselle synnytyksen ajaksi. Toisen kerran oli myös 3 kuukautta matkalla ja tänä aikana perheeltämme meinasi lähteä asunto alta, kun en yksin pystynyt maksamaan monen kuukauden vuokria. Vaikuttaako tällänen perheenpää materiaalilta?

[/quote]

Lässynlää. Sääliäkö kerjäät omista hölmöilyistäsi? Miksi aloit seurustelemaan tuollaisen miehen kanssa ja teit vielä toisenkin lapsen? Vai yhtäkkiäkö mies muka muuttui?

[/quote]

"Lässynlää" :'D

Jankutus on selkeästi SUN juttusi, mutta yrittäisit nyt vähän ponnistella näiden kommenttiesi sisällön eteen.

[/quote]

Et vastannut kysymykseen. Yritätkö viedä huomion muualle omista vääristä valinnoistasi?

Hoidan lapset, teen ruoat, käyn kaupassa ja laitan vaimoani iltaisin. Mistä te katkeroituneet ämmät olette hankkineet "miehenne"? 

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 20:45"]Ap, olet pihalla kuin lintulauta. Ei naisia rassaa isojen päätösten teko, emme me kaipaa mitään Perheen Päätä, joka päättäisi perheen isoista hankinnoista. Me tarvitsemme jonkun, joka hoitaa arjen pyörityksen. Siitä ovat äidit hoitaneet aina, siihen "vanhaan hyvään aikaankin". Tarvitsemme siis jonkun, joka omalta osaltaan huolehtii, että ruokaa on kaapissa ja vessapaperi ei pääse loppumaan, lapsilla on oikeankokoisia vaatteita kussakin vuodenajassa, tarhatädeille askarrellaan joulukortit ja tädeille postitetaan onnittelukortit, lapsia köytetään lääkärissä ja heidän vointiaan valvotaan sairastaessa öisinkin jnejne.

Miehet toki - jos ovat fiksuja - auttavat pyydettäessä ja jopa pyytämättä ovat vastuussa tietyistä tehtävistä. Mutta aniharvoin miehet ovat oma-aloitteisia ja kartottavat koko ajan kotona, mitä pitää hoitaa. Naiset tekevät tuota koko ajan.

Ja nyt puhun siis äideistä, lapsettomissa perheissä nyt on hommia niin vähän, että miehen oma-aloiteettomuus ei haittaakaan. 
[/quote]

Tähän oikein iso yläpeukku. Juuri tuo kaikkien lankojen käsissäpitäminen ja kartoitus ovat sitä koko ajan taustalla tapahtuvaa toimintaa, joka ei aina heti näy konkreettisesti, mutta kuormittaa sen hoitajaa.
.
Jos tuota ei hoideta, niin lapsilla tosiaan ei ole oikeankokoisia vaatteita, harrastuskerrat ja vanhempainillat jäävät väliin, maito on lopussa, harrastukseen mennessä kotoa ei löydy välipalaa, joululahjat ostetaan viime tipassa jos ostetaan..jne...jne

2

23, kyllä sympatiat on sun puolella, mutta samaan aikaan: miten ihmeessä ihmiset päätyy hankkimaan lapsensa tuollaisten kanssa?

2

2

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 08:36"]

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 20:45"]Ap, olet pihalla kuin lintulauta. Ei naisia rassaa isojen päätösten teko, emme me kaipaa mitään Perheen Päätä, joka päättäisi perheen isoista hankinnoista. Me tarvitsemme jonkun, joka hoitaa arjen pyörityksen. Siitä ovat äidit hoitaneet aina, siihen "vanhaan hyvään aikaankin". Tarvitsemme siis jonkun, joka omalta osaltaan huolehtii, että ruokaa on kaapissa ja vessapaperi ei pääse loppumaan, lapsilla on oikeankokoisia vaatteita kussakin vuodenajassa, tarhatädeille askarrellaan joulukortit ja tädeille postitetaan onnittelukortit, lapsia köytetään lääkärissä ja heidän vointiaan valvotaan sairastaessa öisinkin jnejne. Miehet toki - jos ovat fiksuja - auttavat pyydettäessä ja jopa pyytämättä ovat vastuussa tietyistä tehtävistä. Mutta aniharvoin miehet ovat oma-aloitteisia ja kartottavat koko ajan kotona, mitä pitää hoitaa. Naiset tekevät tuota koko ajan. Ja nyt puhun siis äideistä, lapsettomissa perheissä nyt on hommia niin vähän, että miehen oma-aloiteettomuus ei haittaakaan.  [/quote] Tähän oikein iso yläpeukku. Juuri tuo kaikkien lankojen käsissäpitäminen ja kartoitus ovat sitä koko ajan taustalla tapahtuvaa toimintaa, joka ei aina heti näy konkreettisesti, mutta kuormittaa sen hoitajaa. . Jos tuota ei hoideta, niin lapsilla tosiaan ei ole oikeankokoisia vaatteita, harrastuskerrat ja vanhempainillat jäävät väliin, maito on lopussa, harrastukseen mennessä kotoa ei löydy välipalaa, joululahjat ostetaan viime tipassa jos ostetaan..jne...jne

[/quote]

tämä on niin totta! Meillä mies kyllä pyydettäessä (toisinaan ihan oma-aloitteisestikin) osallistuu kodinhoitoon, mutta minä olen kuitenkin se, joka lopulta huolehtii, että asiat tulee tehtyä ja muistuttelen, jos meinaa unohtua.  nalkuttamista vihaan yli kaiken, mutta viidettä kertaa, kun sanoo samasta asiasta, on vaikeaa olla kuulostamatta nalkuttavalta. Ja kyllähän se ärsyttää, että miten voi aikuiselle, älykkäälle ihmiselle olla joidenkin ihan yksinkertaisten asioiden tekeminen ja muistaminen välillä niin julmetun vaikeaa. Mun mielestä tällainen jatkuva henkinen kuormitus asioiden hoitamisesta on välillä tosi rankkaa.

Välillä myös ihmetyttää, miten vähän miehet tiedostavat ympäristöään: mun mies ei esimerkiksi tunnu tietävän/muistavan millaisia lakanoita ja pyyhkeitä meillä on. Niitä kun kuitenkin näkee aivan joka päivä, eikä meidän lähipiirillä ole edes samanlaisia.

Silloin kun lapsia ei vielä ollut, niin tämä ei ollut niinkään ongelma, koska mulla oli aikaa itse aikaa hoitaa näitä asioita enemmän, eikä toisaalta kotitöitä ollutkaan ihan niin paljoa. Nyt kuitenkin lasten myötä pitäisi pystyä luottamaan paremmin siihen, että myös toinen tietää mitä kodinhoitoon ja arjen pyörittämiseen sisältyy, sekä ottaa siitä vastuun.

2

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 08:36"]

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 20:45"]Ap, olet pihalla kuin lintulauta. Ei naisia rassaa isojen päätösten teko, emme me kaipaa mitään Perheen Päätä, joka päättäisi perheen isoista hankinnoista. Me tarvitsemme jonkun, joka hoitaa arjen pyörityksen. Siitä ovat äidit hoitaneet aina, siihen "vanhaan hyvään aikaankin". Tarvitsemme siis jonkun, joka omalta osaltaan huolehtii, että ruokaa on kaapissa ja vessapaperi ei pääse loppumaan, lapsilla on oikeankokoisia vaatteita kussakin vuodenajassa, tarhatädeille askarrellaan joulukortit ja tädeille postitetaan onnittelukortit, lapsia köytetään lääkärissä ja heidän vointiaan valvotaan sairastaessa öisinkin jnejne. Miehet toki - jos ovat fiksuja - auttavat pyydettäessä ja jopa pyytämättä ovat vastuussa tietyistä tehtävistä. Mutta aniharvoin miehet ovat oma-aloitteisia ja kartottavat koko ajan kotona, mitä pitää hoitaa. Naiset tekevät tuota koko ajan. Ja nyt puhun siis äideistä, lapsettomissa perheissä nyt on hommia niin vähän, että miehen oma-aloiteettomuus ei haittaakaan.  [/quote] Tähän oikein iso yläpeukku. Juuri tuo kaikkien lankojen käsissäpitäminen ja kartoitus ovat sitä koko ajan taustalla tapahtuvaa toimintaa, joka ei aina heti näy konkreettisesti, mutta kuormittaa sen hoitajaa. . Jos tuota ei hoideta, niin lapsilla tosiaan ei ole oikeankokoisia vaatteita, harrastuskerrat ja vanhempainillat jäävät väliin, maito on lopussa, harrastukseen mennessä kotoa ei löydy välipalaa, joululahjat ostetaan viime tipassa jos ostetaan..jne...jne

[/quote]

Tai mitä jos se onkin niin, että te naiset vain luulette, että teillä on kaikki langat käsissä? Kauhea häslääminen ja joka asiaan takertuminen, eikä mitään tehokasta ja tarmokasta työskentelyä. Joka asiaa pitää ronkkia, millä ei loppujen lopuksi ole mitään merkitystä, eikä ketään ei kiinnosta. Asiat hoituu vähemmälläkin.

joku sinkku kysyy vai?

----------

mun ex oli uraputki- teki töitä, töitä, töitä---kun suku kysyi, miten lapset muutavat hänen elämäänsä- hän kertoi heille, ettei mitenkään

-----

exäni ei auttanut, vaikka rukoilin

narsisti, kun oli

ostin exän rahoilla lastenhoito- ja siivousapua ja matkustimme perheenä, otin välillä sukulaistytön  mukaan lastenhoitoauksi, kun mies teki töitä, töitä, töitä matkoillakin eli oli "poissaoleva"

minun oli valittava "uhrautuminen" tai jättää lapset, koti,  laskut hoitamatta

- valitsin "uhrautumisen",  ja laskin vuosia, että voin erota- nyt olen eronnut ja uusi mies on erilainen

-----------

"Osasi valitsi sinut- sinun osasi on kiittää."

- Dag Hammarskjöld

---ero tuli

ps. olen ollut koko ajan kokopäivätössä, ja olen edelleen

t. nro 43

Siis mun poikaystävä (parikymppinen) alkoi yhtenä päivänä puhumaan miesten ja naisten töistä :DDDD Sit se rupes selittää et mun pitäs siivota sen asuntoa vaikka mulla on omakin missä jo siivoon sen jälkiä : D Ja joo, en oo tekemäs mokoman kans lapsia ihan vähään aikaan :D

En vaan voi ymmärtää... Että miltä ihmeen vuosiluvulta se on oikeen karannu.

Ei meilläkään mitään perheen päätä kaivata. Mies kyllä tekee pyydettäessä osansa: tekee ruokaa, pesee pyykkiä, leikkii lasten kanssa ihan aktiivisesti.

Mutta kaikki pitää pyytää/neuvotella/huomauttaa/kertoa/vihjata/opastaa. Isi ei ole tyyppiä vaikka yläkerran ja alakerran välillä, että vie mennessä tuo tullessas. Äiti taas hoitaa useamman asian kerralla. Laittaa korvan taakse, että pumpulipuikot on loppu, ketsuppi on loppu ja jollain lapsella on monet sisähousut käyneet pieniksi. Tai olisi aika vaihtaa lakanat. Pitää sumplia ja miettiä lasten hoitopäivät (miehellä vuorotyö ja lapset ovat 3-4pv/vko hoidossa) ja että olisi aika viedä uudet hoitopäivät tiedoksi hoitoon. Tai että joka viikon viimeinen hoitopäivä pitää lasten lokerot tyhjentää siivouksen vuoksi (pitää muistuttaa joka viikko, jos isä hakee), tai että lapsella on kaverisynttärit ja lahjakin tulee hankkia tai että nyt on aika viedä hänen äitinsä haudalle kevät/kesä/syyskukat tai että nyt on aika ostaa hänen isälleen joku synttärilahja tai että milloin on lasten synttärit ja lähetetään kutsut kavereiden vanhemmille tai että lapsella on harrastukseen jumppavaatteet valmiina tai että nyt olisi hyvä aika laittaa jouluvalot pihalle tms tms tsm. Hän menee tekemään varta vasten jonkun tietyn asian, mutta ei siinä samalla hoida toista asiaa vaikka sen huomaisi sitä ekaa asiaa tehdessään. Sitä toista asiaa varten pitää sitten olla erikseen aika ja "oikea fiilis".

Kaikki on yksittäisinä pikkujuttuja. Ja mies tekee kiltisti, kun häntä pyydetään hoitamaan asia. Mutta mitään hän ei itse muista/kartoita/hoida oma-aloitteisesti ja omasta halustaan tai huomiostaan. Kaikki on minun muistettava ja joko tehtävä itse tai delegoitava. Sitten mies ihmettelee, miksi minulla välillä pää räjähtää kaikesta mitä pitää hoitaa: "kyllä hänkin hoitaa", niin hoitaa mutta hänen ei tarvitse pitää listaa päässään kaikista muistettavista asiosta. Siinä on se arjen pyörityksen ja arjen apurina toimimisen ero!

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 19:49"]

Mun eksä ei suostunut ottamaan mitään vastuuta vaan halus et minä kannan kaiken vastuun. Siksi se onkin nyt ex.

[/quote]

Suomennos: mies ei totellut kaikkia mahtikäskyjäsi ja nyt selität kylillä kuinka ukko ei kantanut vastuuta. Nyyh.

Tätä minäkin naisena ihmettelen! Ihan kuin oma teksti. Noi pyyhkeet ja kaikki :-D Kiitos tästä vertaistuesta. 

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 09:56"]

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 08:36"]

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 20:45"]Ap, olet pihalla kuin lintulauta. Ei naisia rassaa isojen päätösten teko, emme me kaipaa mitään Perheen Päätä, joka päättäisi perheen isoista hankinnoista. Me tarvitsemme jonkun, joka hoitaa arjen pyörityksen. Siitä ovat äidit hoitaneet aina, siihen "vanhaan hyvään aikaankin". Tarvitsemme siis jonkun, joka omalta osaltaan huolehtii, että ruokaa on kaapissa ja vessapaperi ei pääse loppumaan, lapsilla on oikeankokoisia vaatteita kussakin vuodenajassa, tarhatädeille askarrellaan joulukortit ja tädeille postitetaan onnittelukortit, lapsia köytetään lääkärissä ja heidän vointiaan valvotaan sairastaessa öisinkin jnejne. Miehet toki - jos ovat fiksuja - auttavat pyydettäessä ja jopa pyytämättä ovat vastuussa tietyistä tehtävistä. Mutta aniharvoin miehet ovat oma-aloitteisia ja kartottavat koko ajan kotona, mitä pitää hoitaa. Naiset tekevät tuota koko ajan. Ja nyt puhun siis äideistä, lapsettomissa perheissä nyt on hommia niin vähän, että miehen oma-aloiteettomuus ei haittaakaan.  [/quote] Tähän oikein iso yläpeukku. Juuri tuo kaikkien lankojen käsissäpitäminen ja kartoitus ovat sitä koko ajan taustalla tapahtuvaa toimintaa, joka ei aina heti näy konkreettisesti, mutta kuormittaa sen hoitajaa. . Jos tuota ei hoideta, niin lapsilla tosiaan ei ole oikeankokoisia vaatteita, harrastuskerrat ja vanhempainillat jäävät väliin, maito on lopussa, harrastukseen mennessä kotoa ei löydy välipalaa, joululahjat ostetaan viime tipassa jos ostetaan..jne...jne

[/quote]

tämä on niin totta! Meillä mies kyllä pyydettäessä (toisinaan ihan oma-aloitteisestikin) osallistuu kodinhoitoon, mutta minä olen kuitenkin se, joka lopulta huolehtii, että asiat tulee tehtyä ja muistuttelen, jos meinaa unohtua.  nalkuttamista vihaan yli kaiken, mutta viidettä kertaa, kun sanoo samasta asiasta, on vaikeaa olla kuulostamatta nalkuttavalta. Ja kyllähän se ärsyttää, että miten voi aikuiselle, älykkäälle ihmiselle olla joidenkin ihan yksinkertaisten asioiden tekeminen ja muistaminen välillä niin julmetun vaikeaa. Mun mielestä tällainen jatkuva henkinen kuormitus asioiden hoitamisesta on välillä tosi rankkaa.

Välillä myös ihmetyttää, miten vähän miehet tiedostavat ympäristöään: mun mies ei esimerkiksi tunnu tietävän/muistavan millaisia lakanoita ja pyyhkeitä meillä on. Niitä kun kuitenkin näkee aivan joka päivä, eikä meidän lähipiirillä ole edes samanlaisia.

Silloin kun lapsia ei vielä ollut, niin tämä ei ollut niinkään ongelma, koska mulla oli aikaa itse aikaa hoitaa näitä asioita enemmän, eikä toisaalta kotitöitä ollutkaan ihan niin paljoa. Nyt kuitenkin lasten myötä pitäisi pystyä luottamaan paremmin siihen, että myös toinen tietää mitä kodinhoitoon ja arjen pyörittämiseen sisältyy, sekä ottaa siitä vastuun.

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 21:31"][quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 21:27"][quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 19:57"][quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 19:49"]

Mun eksä ei suostunut ottamaan mitään vastuuta vaan halus et minä kannan kaiken vastuun. Siksi se onkin nyt ex.

[/quote]

Kekustelitteko vastuunkannosta? Vai eikö hän osannut keskustellakaan?

-ap
[/quote]

Yritin keskustella, mutta ei se mitään muuttanut. Eksän mielestä naisen vastuulle kuului lastenhoito 24/7, kodinhoito, kaupassa käynti, ruokahuolto SEKÄ rahan tuominen talouteen. Toki eksäkin kävi töissä, mutta hänen mielestään hänen palkkansa kuului vain hänelle itselleen. Eksällä oli aina viimeisimmän muodin mukaiset vaatteet ja matkusteli ulkomailla (mm. kaukoidässä ja afrikassa) 4-5 kertaa vuodessa. Yhden kerran lähti 3 kuukauden reissulle ilmoittamatta etukäteen, vain kaksi viikkoa ennen lapsemme laskettua aikaa. Minun vastuulleni jäi hoitopaikan etsiminen esikoiselle synnytyksen ajaksi. Toisen kerran oli myös 3 kuukautta matkalla ja tänä aikana perheeltämme meinasi lähteä asunto alta, kun en yksin pystynyt maksamaan monen kuukauden vuokria.

Vaikuttaako tällänen perheenpää materiaalilta?
[/quote]

Tarkennan siis, että eksän mielestä naisen tehtävä on olla kaiken muun lisäksi perheen pääasiallinen ja ainoa elättäjä. (Ei siis niin että nainen osallistuisi esim. 50%)
[/quote] juuh taidat olla provo

.

Ennen vanhaanko oli naisilla kaikki paremmin?! Suorastaan itkettää kun lukee niitä kertomuksia. 

ennen vanhaan naiset oli 1960 lkuun asti kotirouvia ja jaksoivat tehtvä kotitöitä ja kotityöt olivat heidän työt-

1970-luvulta alkaen  miehet ja naiset tekee kokopäivätöitä, tänään jopa  80%

- siksi olisi reilua, että kotityöt jaettaisiin 50:50 miesten ja naisten kesken- koska lapset ovat yhteisiä, koti on yhteinen ja yleensä molemmat puolisot työelämässä

- SUOMEN avioperoprosentti 50% on liian korkea,  MIKSI??????

t. nro 43